Ajassa
09.04.2015

Opiskelijan vaaliopas

Teksti:
Sakari Muurinen
  • Kuvitus: Konsta Hormia

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat valmiita nostamaan opiskelijoiden tulorajoja, mutta perustulo jakaa mielipiteitä. Ajatus opintotuen rajaamisesta on unohdettu.

Eduskunnassa kaatunutta opintotuen rajaamista ei tultane esittämään seuraavalla vaalikaudella.

Tylkkärin kyselyn mukaan kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kokoomusta ja Muutos 2011:ta vastustavat rajaamista yksiselitteisesti.

Muutoksella ei ole asiaan kantaa. Kokoomuskaan ei ole esittämässä rajausta lähitulevaisuudessa.

”Ei nyt. Asia oli esillä hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa, mutta se tarvitsi vielä lisäselvityksiä sekä vaikuttavuusarviointia", sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb.

Toinen laajan yhteisymmärryksen saanut kysymys oli opiskelijoiden tulorajojen nosto. Kaikkien eduskuntapuolueiden mukaan rajaa voidaan tarkistaa ylöspäin.

Varautuneimmin asiaan suhtautuivat vihreät ja vasemmistoliitto. Molemmat kokivat opiskelijoiden sosiaaliturvan kehittämisen tulorajoja tärkeämmäksi.

Kaikki puolueet olivat myös yksimielisesti nykyisen YTHS-järjestelmän säilyttämisen puolesta.

”YTHS:n palvelut on saatettava tasapuolisesti ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille. Tämän toteuttamiseksi on rahoitusmallia tarkasteltava kokonaisuutena”, huomauttaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen.

 

Perustulolla vaisu kannatus

Nykyisistä eduskuntapuolueista vahvimmin perustulon puolesta liputtavat vihreät ja Vasemmistoliitto.

Huomionarvoista on, että jokaisella puolueella on oma käsityksensä perustulon laajuudesta ja mahdollisesta toteutuksesta.

”Meidän mallissamme opiskelijat, työttömät ja takuueläkeläiset saisivat vielä perustulon päälle pienen lisän, jotta perusturva riittäisi elämiseen”, sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Vihreiden perustulomalli sisältäisi 560 euroa verotonta ja vastikkeetonta tuloa kuukaudessa kaikille täysi-ikäisille. Vihreiden mukaan kyseinen malli parantaisi erityisesti opiskelijoiden ja väliinputoajien asemaa. Keski- ja suurituloisilta summa verotettaisiin pois.

”Tämä parantaisi täysipäiväisen opiskelun mahdollisuuksia, jolloin myös valmistuttaisiin suunnitelmallisesti”, sanoo vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Suurten puolueiden keskuudessa perustulo ei nauti järin suurta suosiota. Kaikkein jyrkimmin ajatusta vastustavat kokoomus ja SDP.

”Demareille on tärkeä periaatteellinen lähtökohta, että toimeentulo perustuu työntekoon”, sanoo SDP:n sivistystyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kantola.

Stubb puolestaan toteaa, että opintotukea on kehitettävä siten, että se palkitsisi nykyistä nopeammasta valmistumisesta.

Keskusta olisi valmis perustulon alueellisesti tai tiettyyn väestöryhmään rajattuun kokeiluun.

”Asiassa ei päästä eteenpäin, ellei ryhdytä kokeilemaan. Nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, mitkä ne lopulliset kokeilut ovat. Opiskelijoiden mahdollisuus on kyllä mielenkiintoinen kysymys”, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.

Perussuomalaiset ovat suhtautuneet perustuloon epäilevästi. Perussuomalaisten koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Kimmo Kivelä sanoo, että puolue ei kuitenkaan aio sulkea mitään pois.

Muista puolueista RKP ja kristillisdemokraatit ovat vastustaneet perustuloa.

Muutos 2011 haluaisi perustulosta kansanäänestyksen, mutta suhtautuu ajatukseen myönteisesti.

Tiivistettynä voisi sanoa, että toteutuessaan perustulo ulottuisi myös opiskelijoihin, mutta poliittisien tilanteen huomioon ottaen uudistuksia tällä saralla saadaan vielä odottaa.

 

Suuret haluavat lukukausimaksuja

EU- ja ETA -alueiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden lompakko tulee Tylkkärin kyselyn valossa kevenemään tulevaisuudessa.

Kaikki suuret puolueet ovat myöntyväisiä ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuille.

SDP:n sisällä asiasta ollaan väännetty, mutta viime kesän puoluekokous linjasi, että maksuja voidaan periä.

Sekä SDP että keskusta jättäisivät maksujen asettamisen oppilaitosten päätettäväksi.

Perussuomalaiset ja kristilliset puolestaan haluaisivat koulutuksen osaksi kehitysapua.

”Voisimme esimerkiksi kehitysapuna kouluttaa vaikkapa putkimiesten opettajia Afrikkaan”, perussuomalaisten Kivelä ehdottaa.

Myös Muutos 2011 on puoltanut voimakkaasti lukukausimaksuja. Puolueen puheenjohtaja Jari Leino sanoo, että lukukausimaksut voitaisiin myöhemmin hyvittää verotuksessa.

RKP, vihreät ja Vasemmistoliitto ovat vastustaneet lukukausimaksuja.

”Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tuovat tervetullutta lisäosaamista yhteiskuntaamme ja ovat osa koulutettua työvoimaamme”, tiivistää RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.

 

Tutkimus kaupan?

Kokoomus on puolueista innokkain tuomaan elinkeinoelämän vahvemmin mukaan yliopistoihin.

”Yliopistot on valjastettava nykyistä vahvemmin palvelemaan ympäröivää yhteiskuntaa esimerkiksi tutkimustulosten paremman kaupallistamisen kautta”, sanoo Stubb.

Myös RKP ja keskusta ovat sitä mieltä, että elinkeinoelämän roolia voidaan lisätä. Esimerkiksi keskusta haluaisi viedä tohtorikoulutettavia PK-yrityksiin.

SDP, kristilliset ja perussuomalaiset suhtautuvat kaupallistamiseen varovaisen myöntyvästi. Toisaalta elinkeinoelämä tuo paljon kaivattua rahaa, mutta tutkimuksen riippumattomuus ja yliopistolaitoksen autonomia huolestuttavat.

”Kyllä vuorovaikutusta pitää olla. Meillä on kuitenkin sivistysyliopistoihanne, joten emme hyväksy sitä, että yliopistoja kehitetään ensisijaisesti liike-elämän ehdoilla”, sanoo Kivelä.

Kaikkein varauksellisimmin elinkeinoelämään suhtautuvat vihreät ja Vasemmistoliitto.

”Jos hyvin lyhytnäköisten elinkeinoelämän tarpeiden perusteella aletaan suunnitella koulutusta ja tutkimusta, niin se tekee tästä tempoilevaa ja lyhytjänteistä”, sanoo Niinistö.

Katso puolueiden tarkat kannat tästä.