Ajassa
12.10.2011

Päätätkö itse seksielämästäsi?

Ympäristö luo paineita yksilön seksielämälle. Nuori ihminen ei omien halujensa ja ulkomaailman asenteiden ristitulessa aina tiedä, mikä on normaalia.

Kulttuurimme on seksuaalisesti vapaa. Meille opetetaan alakoulusta asti, että seksi on osa ihmisen luonnollista käyttäytymistä. Vartumme kulttuurissa, jossa on hyväksyttävää - jopa toivottavaa - elää seksuaalisesti värittynyttä elämää.

"Maailma ympärillämme on korostuneen seksuaalinen. Luetaanko se voimavaraksi vai haitaksi, on toinen juttu", pohtii Merja Lusenius, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön seksuaalineuvoja.

"Hyviä puolia ovat lupa puhua asioista ja toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. Miinuksiksi voidaan ajatella ympäristön asettamat suorituspaineet, vääristely ja seksin tunkeutuminen asiaankuulumattomille alueille."

Luseniuksesta ongelman ydin on, että ympäristö luo paineita seksielämälle.

"Ihmiset eivät tiedä, mikä on normaalia, eivätkä kuuntele itseään. Monella onkin harhakuva, että juuri hän harrastaa seksiä liian vähän ja kaikki muut harrastavat enemmän."

Seksin normaali määrä ei ole kiveen hakattu, eikä lemmiskelyn rooli ole kaikkien elämässä kovin suuri. Nuorista aikuisista noin viidesosa ei ole koskaan ollut yhdynnässä.

"Ihmisen ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa, vaikka seksiä ei harrastaisikaan edes kuukausittain. Avainasia on, että hyväksyy oman seksuaalisuutensa."

Korkeakouluopiskelijoista valtaosalle seksi on arkipäivää. Lähes puolet harrastaa seksiä viikoittain. Moni on valmis sänkyyn jo ensimmäisten treffien päätteeksi. Rakkaudettoman seksin tuomitsee vain 20 prosenttia nuorista aikuisista.

"Vain silloin kun seksi vähenee merkittävästi tavanomaisesta ja asia alkaa häiritä sekä itseä että kumppania, on kyse haluttomuudesta. Yleisiä taustatekijöitä ovat somaattiset seksuaalihäiriöt tai pariskunnan yhteisen ajan puute."

Rakastelun ilo voi vähetä, vaikka yksilö hyväksyisikin oman sukupuolisuutensa eikä kärsisi haluttomuudesta tai parisuhdeongelmista.

Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yleisimpiä seksuaalihäiriöitä ovat naisilla yhdyntäkivut ja orgasmivaikeudet, miehillä nopea siemensyöksy ja erektiohäiriöt.

Luseniuksen mukaan makuuhuoneen vastoinkäymiset eivät jää neljän seinän sisään, vaan ne heijastuvat koko elämään. On tapauksia, jossa heikentynyt erektio on johtanut parisuhteen päättymiseen ja alkanut voimakkaasti hallita miehen elämää. Samanlaiset seuraukset voivat olla naisen yhdyntäkivuilla.

"Tyypillistä on, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Seksuaalihäiriöt johtavat psykologisiin ongelmiin, jotka taas pahentavat seksuaalihäiriötä. Syntyy noidankehä, josta pakeneminen on vaikeaa."

Lusenius kertoo, että seksuaalihäiriöiden hoitamisessa tärkeintä on kommunikaatio. Ongelmista kannattaa puhua asiantuntijalle.

"Jokaisella tulee olla oikeus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. Jos ei kuuntele itseään vaan toimii ympäristön ehdoilla, on mahdotonta saavuttaa seksuaalista hyvinvointia."

Teksti: SAMUEL PIHA

Kuvitus: MERI HEIKKILÄ

TIESITKÖ TÄMÄN?

Alle 35-vuotiaista korkeakouluopiskelijoista

- noin 20 prosenttia ei koskaan ollut yhdynnässä.

- viidesosa pitää rakkaudetonta seksiä moraalisesti vääränä

- kahdeksalla prosentilla on seksuaaliongelmia.

- noin viidellä prosentilla on seurustelu- ja seksisuhde samaa sukupuolta olevan kanssa.

Lähteet: Opiskeluterveys (Duodecim 2011; toim. Kunttu, Komulainen, Makkonen, Pynnönen) ja Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 (YTHS 2005; Kunttu, Huttunen).