Ajassa
23.11.2011

Päivä Wixarikojen mailla

  • Wixarika-yhteisö saa tuloja pienimuotoisesta sahateollisuudesta.

TYYn kehitysyhteistyöhanke Meksikossa pyrkii kestävään metsänkäyttöön ja alkuperäiskansan vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen.

"Olette varmaan matkustaneet monissa maissa", Santa Catarinan alueen kyläkoulun opettaja, parikymppinen Carlos Carrillo López sanoo ja katsoo minuun kysyvästi.

En henno kertoa miehelle, että hän on oikeassa. Wixarika-alkuperäiskansan kylä Santa Catarina sijaitsee Meksikossa Sierra Madren vuoristossa ja siellä eletään yksinkertaista elämää. Minä seuralaisineni olen lentänyt edellisellä viikolla Meksikoon Turusta.

Santa Catarinassa toteutetaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhanketta. Paikallisen alkuperäiskansojen tukijärjestön AJAGIn (Asociación Jalisciense de Apoyo a Grupos Indígenas) kanssa yhteistyönä tehtävässä hankkeessa keskitytään wixarika-yhteisön metsien kestävään hyödyntämiseen ja alueiden suojeluun.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tukea Wixarikoja heidän tavoitteessaan määrittää itse, millaista kehitystä he alueelleen haluavat. TYY on tukenut yhteisöä metsänkäyttösuunnitelman laatimisessa, vuosikymmeniä vanhan sahan kunnostamisessa sekä metsäkoulutuksen aloittamisessa yhteisön omassa koulussa.

Sahasta

säännöllisiä tuloja

"Aixi! Ke aku!"

Wixarika-yhteisön sahan johtaja Marcos tervehtii meitä saapuessamme parin tunnin kuoppaisen ajomatkan jälkeen kylän sahalle.

'Aixi' merkitsee 'hyvä' tai 'tervetuloa', ja 'ke aku' 'miten menee?' tai 'hei'.

Olemme opetelleet muutaman sanan wixarikaa. Lisäksi olemme omaksuneet kansan oman kättelytavan, jossa käteen tartutaan ensin tavallisesti, sitten ote vaihdetaan toisin päin ja lopuksi toisen kämmentä hipaistaan kevyesti.

Marcos, sahan koordinaattori, on yksi noin 30000 wixarikasta, joista 5000 asuu Santa Catarinan alueella.

TYYn kehitysyhteistyöhankkeen tuella saha on saatu useiden vuosien toimimattomuuden jälkeen korjattua, ja työntekijät antavat meille näytteen tukin jalostamisesta lankuksi.

Hyvin suunnitellulla metsänkäytöllä ja puunjalostuksella yhteisö voi saada säännöllisiä tuloja ja hyödyntää metsiään kestävästi ja ekologisesti sen sijaan, että hakkuita tehtäisiin satunnaisesti ja myyty puu olisi käsittelemätöntä, halvempihintaista raakapuuta.

Metsäopintoja

wixarikaksi

Vierailemme Santa Catarinassa myös kyläkoulussa, joka aloitti toimintansa vanhassa kutomorakennuksessa vuonna 2009. Lukiotasoisessa koulussa paikalliset nuoret voivat suorittaa toisen asteen opintoja omalla kielellään maan valtakielen espanjan lisäksi. Lisäksi koulun opettaja Carlos on lähetetty kaupunkiin opiskelemaan englantia muutaman kerran viikossa.

Oppilaina on lukioikäisten lisäksi myös nuoria aikuisia, jotka eivät olleet aiemmin halunneet lähteä kouluun kauas kotikylästään.

Koulu odottaa vielä valtion virallista tunnustusta ja rahoitusta, joiden saaminen näyttää lupaavalta. Rahoituksen avulla koululle saataisiin asianmukaiset tilat ja opetusmateriaalit.

Nyt koulussa on maalattia, ja sähköä saadaan generaattorista. Generaattori toimii kuitenkin bensalla, johon yhteisöllä ei yleensä ole varaa. Ilman sähköä paikallisen yliopiston lahjoittamia vanhoja tietokoneitakaan ei pystytä käyttämään.

Koululla kyselemme muutamalta oppilaalta heidän lempiaineistaan ja vapaa-ajastaan. Nuoret ovat ujoja, mutta lempiaineikseen he mainitsevat fysiikan ja metsätieteet.

Vapaa-ajallaan nuoret sanovat hengailevansa yhdessä, lukevansa ja kuuntelevansa musiikkia. Sähköä on tosin harvassa kodissa. Koulussa on sentään pieni kirjastonurkkaus.

Wixarikat elävät pitkälti omavaraistaloudessa. Rahaa ei ole paljon, mutta usein tulot jaetaan yhteisön kesken, ja ihmiset auttavat toisiaan. Nuorten koulutus auttaa wixarikoja tulevaisuudessa, sillä osaamista löytyy omasta yhteisöstä.

Monet wixarikat joutuvat työskentelemään yhteisöjen ulkopuolella. He tekevät kausiluontoista työtä tupakkaviljelmillä, myyvät värikkäitä koruja ja koriste-esineitä kaupungissa tai tekevät milloin mitäkin tarjolla olevaa työtä.

Nämä nuoret ovat päättäneet jäävänsä kylään opiskelemaan, ja he lupaavat palata kotikonnuilleen, jos joskus joutuisivatkin lähtemään.

Tuhatvuotiset

perinteet

Carlos innostuu opettamaan meille wixarikaa, ja minä raapustan hänen vihkoonsa sanoja ja tervehdyksiä suomeksi.

Syömme koululaissisarusten kotona. Keittiö on rakennettu erilliseen rakennukseen savesta ja oljista, ja sisällä on laakea tulisija. Äiti Yolanda ja tytär Claudia tarjoilevat meille paistettuja munia, papuja ja maissista tehtyjä tortilloja sekä juomaksi jamaicankukkamehua. Ruokailuvälineitä ei ole, vaan ruoka syödään tortillaa lusikkana käyttäen.

Wixarikojen kulttuurin sanotaan olevan yksi maailman parhaiten säilyneistä alkuperäiskansakulttuureista, ja wixarikat harjoittavat omaa uskontoaan ja perinteitään, jotka ovat jopa vuosituhansia vanhoja.

Joka vuosi he tekevät pyhiinvaelluksen Wirikutaan, pyhään esi-isien maahan, jonka tulevaisuus on nyt vaakalaudalla kanadalaisen kaivosyhtiön saatua sinne toimivaltuudet. TYYn kumppanijärjestö AJAGI on eturintamassa taistelemassa wixarikojen oikeuksien puolesta – myös Wirikutassa.

Päivä kylässä on ollut pitkä, ja illalla katselemme läheiseltä näköalapaikalta auringon laskua vuorten taakse. Näkymä on todella ainutkertainen. Illaksi ilma viilenee päivän polttavasta helteestä. Katselemme miljoonia tähtiä, jotka loistavat kirkkaina valottomassa yössä. Yön nukumme autossa, sillä kodit ovat kovin pieniä.

Eurooppalainen vieras ei voi olla ihmettelemättä, miten vähällä ihminen loppujen lopuksi tuleekaan toimeen. Wixarikoista henkii vahva luottamus yhteisöön, yksinkertaiseen elämään ja omiin perinteisiin. Heillä on kenties vielä jotain, mitä me olemme aikaa sitten menettäneet.

TYY TUKEE WIXARIKOJA

TYY on yksi monista ylioppilaskunnista, joilla on ikioma kehitysyhteistyöhanke maailmalla. Meksikossa ylioppilaskunnan kumppanijärjestö AJAGI vastaa hankkeen käytännön toimista. Hanketta TYYssä hallinnoivat kaikille opiskelijoille avoin, kehitysyhteistyövaliokunnan alainen Meksiko-ryhmä ja hankkeen koordinaattori TYYn kansainvälisten asioiden sihteerin avustuksella.

Rahoitus hankkeeseen tulee opiskelijoiden tuen lisäksi Suomen ulkoasiainministeriöltä. Meksiko-ryhmä huolehtii hankkeen raportoinnista ja hankesuunnittelusta yhdessä kumppanijärjestön kanssa. Lisäksi Meksiko-ryhmä järjestää tempauksia, illanistujaisia ja muita tapahtumia sekä tiedottaa hankkeesta opiskelijoille.

Voit tukea wixarikoja joko TYYn jäsenmaksun yhteydessä tai lahjoittamalla valitsemasi tukisumman TYYn keräystilille 800010-352428 (viestiksi Meksiko-hanke). Jos olet kiinnostunut auttamaan wixarikoja, voit myös tulla mukaan Meksiko-ryhmään. Hankkeessa saat mahdollisuuden harjoittaa mahdollista espanjankielentaitoasi sekä kehittää hankeosaamistaitoja työelämää varten. Ryhmän yhteystiedot löydät TYYn nettisivuilta tai osoitteesta http://org.utu.fi/tyykehy/.

Teksti: SARA PELTONEN

Kuvat: ANNA KAHRA JA SARA PELTONEN