Ajassa
31.01.2014

Salilla

Kuntosalihuoneen monilukuiset televisiot välkyttelevät meille ihanaa viihdettä, joka näyttää jotenkin kummasti typistyvän läheistensä kanssa toraileviin keskisarjan puurtajiin. Joku on kääntänyt äänen armollisesti pois. Suljemme silmät ja häivytämme tajunnastamme niin krapulaisen siipan, entrecotetta paistavan paimenen kuin botoxia hamuavan teiniäidinkin. Kuunnellaan.

Äänimaisemasta päätellen olemme saapuneet tehtaaseen. Hyvinvoinnin ja haluttavuuden tuotanto tapahtuu kumman mekaanisesti: juoksumatto vinkuu ja punnukset lempivät kovaäänisesti vastapariensa kanssa. Ihmisiäkin on, ähiseviä ja supattavia. Alituinen kalke kuitenkin pilkkoo sanat lämmityshakkeeksi.

Keho on 2010-luvun T-Ford. Kiiltävä pinta kätkee alleen loputtomia mekaanisia toistoja, öljyä ja sappea. Kaikki värit käyvät, kunhan se on musta fitti ja tiukka.

Kaiuttimissa uhosteleva Elastinen tislaa riiminsä samasta pumppauksen ja ähinän navettapainista.