Ajassa
11.12.2013

Sormipeliä Romeon & Julian tapaan

Eteesi ilmestyy ihminen. Haluatko tutustua? Kyllä? Hipaise hänet oikealle. Et? Hipaise hänet vasemmalle.

Sosionomiksi opiskeleva Julia, 24, istuu paikallisbussin kyydissä. Puisto oikealla, kerrostaloja vasemmalla. Vierusmatkustaja lukee lehteä. Alle kolmikymppiset räpläävät puhelinta tai tablettia. Joku hymähtää. Suurin osa on hiljaa.

Julia käynnistää Tinderin.

Romeo, 25, tekee iltavuoroa pienen lasipöydän kokoisen näytön edessä. Ruudulla pyörii lukuja. Kauppa käy. Minuutti sitten pöydälle napattu höyryävä kahvi kutsuu lakisääteiselle.

Romeo käynnistää Tinderin.

Androidille ja iOS:lle ilmaiseksi ladattavissa oleva Tinder sai alkunsa Etelä-Kalifornian yliopiston kampuksella. Sieltä pariutumissofta levisi nopeasti muihin opinahjoihin.

"Tinder is how people meet. It's like real life, but better" on ääriyksinkertaisten kotisivujen ainoa mainoslause.

Tinderin käyttö koukuttaa. Softa vaatii Facebook-tilin, ja asetuksista säädetään oma ja kiinnostava sukupuoli, passeli etäisyys muihin käyttäjiin sekä naseva ikähaitari.

Näytöllä on vain ihmisen kuva ja etunimi. Jos kiinnostaa, vie kuva oikealle. Jos ei nappaa, vie otos vasemmalle. Kuvaa näpäyttämällä avautuu lisää räpsyjä ja yhteiset kaverit sekä kiinnostuksen kohteet.

Romeon puhelimen ruudulle ilmestyy Marin, 24, lomakuva. Ei kiinnosta. Helena, 19, liian nuori, ei kiinnosta. Minna, 26, ystävälliset kasvot, kiva hymy, outo korvakoru. Sormi painaa hellästi kuvaa. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita on jokunen. Kiinnostaa.

Julialle Tinder ehdottaa muun muassa Heikkiä, 27. Hän äänestää fiksusti, käy teatterissa ja matkustaa Alkoa pidemmälle. Kiinnostaa. Jussi, 25, karmea haivenparta, ei kiinnosta. Mikko, 23, kuivan oloinen, ei kiinnosta.

Puhelin taskuun. Nyt odotetaan. Romeota vähän jännittääkin. Mieluisiksi merkitsemiensä ihmisten kanssa kun ei pääse keskustelemaan ennen kuin myös vastapuoli ilmoittaa olevansa kiinnostunut.

"Oot söpö. Tuu meille."

Julian puhelin värähtelee kutsuvasti. Heikki on kiinnostunut ja muutama muukin mies on kuskannut Julian kuvan näytön oikeaan laitaan. Onpa mukana yksi ikivanha kaverikin.

Kaverista pitää totta kai olla kiinnostunut. Chatti-ikkuna auki. Näppäimistö laulaa: "ajattelin, että joku on kerrankin kiinnostunut musta, mutta se olitkin vain sinä".

Muukalainen numero yksi, 27-vuotias Tommi vaikuttaa ainakin muutaman chattirivin arvoiselta. Muut lykitään vasemmalle.

Julia vaihtaa muutaman sanan Tommin kanssa. Julia ei perinteisiin sukupuolirooleihin usko, vaan toimii keskustelussa aloitteen tekijänä, mutta toisaalta odottaa, että toinen osapuoli ottaa seuraavan askeleen.

Julialla ja Tommilla on jokunen yhteinen kaveri. Se auttaa, sillä kukapa uskoisi omien kavereidensa viettävän aikaa idioottien kanssa. Ainakaan kovin usein.

Keskustelunaloitukset eivät ole runollisia. Julia on Julia myös netissä.

Treffeille ei ole kiire. Ajatusten- vaihtoa voi kestää kuukaudenkin päivät ilman tapaamista. Joskus keskustelut kuivuvat, joskus eivät. Joistakin tulee kavereita. Yksi tyyppi osoittautuu salarakasta kaipaavaksi ukkomieheksi.

Kuluu pari päivää. Lauantai-iltana muinoin kiinnostavaksi hipaistu Teppo, 24, ilmoittaa kelpuuttavansa Julian. Perässä tulee varsin yksiselitteinen viesti: "Oot söpö. Tuu meille. Osoitteeni on etc."

Julia ei mene. Hän on matkoilla. Sitä, olisiko Julia mennyt jos olisi ollut paikkakunnalla, hän ei kerro.

Vaikka Julia ei pidä itseään spontaanina ihmisenä, hän nauttii Tinderin nopeudesta. Naama ja kiinnostuksen kohteet riittävät hyvin alkuun. Perinteisemmissä deittipalveluissa näkyviä loputtomia omaelämäkertoja ei jaksa lukea.

Onneksi nettideittailu ei estä silmien auki pitämistä myös arjen keskellä. Muutamista Tinder-treffeistä huolimatta Julia löysi avomiehensä ihan ihka elävänä kadulta.

Romanttinen lihatiski

Romeo on taas töissä. Periaatteessa Tinderin kaltaiset, nopeaa valintaa korostavat deittipalvelut sopivat nimenomaan kiireisille ihmisille. Käytännössä valtaosa Tinderin käyttäjistä on nippa nappa parikymppisiä diginatiiveja.

Mutta kas, hiljaista työpäivää piristää Romeon puhelimesta kuuluva äänimerkki. On aika tarkistaa Tinder-saldo.

Romeon edellinen seurustelusuhde kesti vuoden. Sen jälkeen on ollut hajanaista sutinaa, mutta ei mitään merkityksellistä. On aika asettua. Romeo etsii Tinderistä nimenomaan parisuhdetta.

Seksiä Romeo uskoo irtoavan helpommin Dynamosta kuin Tinderistä. Molempia nipokriitikot tosin kuvaavat jonkinlaisiksi lihatiskeiksi.

Toisin kuin Julia, Romeo uskoo nopeaan toimintaan ja miehen velvollisuuteen lausua ensimmäiset sanat. Riimeistä ei kuitenkaan voida puhua. "Moi, mitä kuuluu?" riittää kärjeksi. Omaperäistä? Ei. Tehokasta? Kyllä.

Muutamassa minuutissa, alle kahdellakymmenellä viestillä, Romeo sopii parit tapaamisetkin.

Kahdessa viikossa Romeo on merkannut nelisenkymmentä naista kiinnostaviksi. Treffejä on takana jokuset. Romeo pitää itseään varsin valikoivana.

Romeo ja Minna sopivat treffit perjantaiksi kello kuudeksi. Klassista.

Tapaamisen näyttämönä toimii pieni ja sympaattinen kahvila. Klassista.

Parin minuutin pakkasessa värjöttelyn jälkeen viehkeä nainen tervehtii. Romeo avaa oven, tilaa itselleen kahvin ja Minnalle vihreän teen. Leivos jaetaan.

Rupattelu kirmaa syvemmille vesille. Romeo uppoutuu Minnan silmiin. Kaunein ja fiksuin nainen, jonka olen tavannut, Romeo myhäilee.

Koska Tinder on paljastanut kiinnostuksen kohteet, voi karikkoisiksikin mielletyistä aiheista, kuten politiikasta, puhua vapaammin.

Ilta on menestys. Se päättyy lyhyeen ja lämpimään suudelmaan. Klassista.

Minna ja Romeo ovat kulkeneet käsi kädessä kuukauden päivät. Minna ei edes muista heidän tavanneen Tinderissä.

Kukaan jutun ihmisistä ei esiinny omalla nimellään.

Teksti: Jouko Luhtala

Kuvitus: Konsta Hormia