Ajassa
28.03.2012

Suden jäljillä

  • Heta Lähdemäen mukaan susi kiinnostaa monia, sillä ajassamme suden määritelmä on moninainen. ”On epäselvää, mikä susi on”, Lähdesmäki pohtii.

Gradunsa suden ja ihmisen valtasuhteesta tehnyt Heta Lähdesmäki ei lähtisi susisafarille, muttei panisi pahakseen, jos törmäisi suteen sattumalta.

Filosofian maisteri Heta Lähdesmäki, periikö hukka sinut?

Ehkä lopulta. Tai todennäköisesti.

Teit gradusi ihmisen ja suden välisestä valtasuhteesta poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. Miksi humanistin kannattaa hypätä biologin alueelle?

Siellä on tosi paljon tutkittavaa. Ihmisen ja luonnon suhde on myös humanismin perimmäisiä kiinnostuksen kohteita. Suteen taas kulminoituu hyvin vahvoja näkemyksiä ihmisen ja luonnon suhteesta.

Kulttuurihistorian gradusi aineisto on peräisin 90-luvulta. Miten Euroopan unioniin liittyminen vaikutti susien kohteluun Suomessa?

EU:n myötä susipolitiikkaan ilmestyi uusi, ulkopuolinen toimija. Bryssel toimii ikään kuin vahtivana isoveljenä susien suojeluun liittyvässä politiikassa. Graduni aineistona minulla oli lehtiartikkeleita, kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä sekä riistanhoidon raportteja.

Mikä oli gradusi keskeisin havainto?

Ehkä se, että on inhimillistä haluta hallita omaa elinympäristöään. Gradutaipaleeni alussa ihmettelin susialueilla elävien ihmisten susivastaisuutta. Nykyään ymmärrän heitä paremmin. Jotkut Turussa asuvat vastustavat vastaavasti esimerkiksi Toriparkkia. On ymmärrettävää, että susialueilla elävät ihmiset haluavat yhtä lailla vaikuttaa ympäristöönsä.

Turun seudun median kestoaihe on tänä vuonna ollut susi. Miksi susi kiinnostaa niin monia?

Postmodernina aikana käsitys sudesta on moninainen, ja näkemykset sudesta ovat keskenään erilaisia. Susi on puhuttava aihe, koska on epäselvää, mikä susi on. Myös susien paluu Varsinais-Suomeen pitkän poissaolon jälkeen herättää tunteita.

Mikä on hulluin susimytologia, johon olet törmännyt?

Historiantutkijana on tietysti kiinnostavaa, että sudesta kirjoitetaan monipuolisesti. Lähteitä on siis paljon. En myöskään ole mikään sanomaan, minkälainen susikuva olisi oikea tai totuudenmukainen. Liioittelun makua kirjoittelussa kyllä välillä esiintyy. Toisaalta voimmeko sanoa, että liioiteltu kuva olisi väärä?

Onko niin, että kaupungeissa asuvat fiilistelevät ja maaseudulla asuvat dissailevat sutta?

Jos jokin asia ei kuulu ihmisen arkeen, on hänen suhtautumisensa asiaan erilainen kuin sillä, jolle ilmiö on arjesta tuttu. Sutta voi pelätä myös, vaikka asuisi Turun keskustassa, ja maaseudulla asua, vaikka ei pelkäisi susia. En näe tässä suurta kaupunki?maaseutu-jakoa.

Oletko törmännyt elävään suteen?

Eläintarhassa. En ole toisaalta pyrkinytkään susien pariin. En lähtisi susisafarille, mutta haluaisin tutkia sitä, miksi ihmiset haluavat kokemuksia susista. Sattumalta voisin haluta törmätä suteen.

Minkä asian korjaisit nyt käytävässä petokeskustelussa?

Toivoisin, että puolin ja toisin vältettäisiin äärimmäisyyksiin menemistä. Kaikkien pitäisi antaa vähän periksi. Jos sudet aiheuttavat vahinkoja karjanhoidolle tai kotieläimille, pitäisi miettiä, miten tätä voitaisiin ennaltaehkäistä. Susikin on kuitenkin toimija Suomen luonnossa. Tämä pitäisi nähdä, ja löytää sudelle oma paikkansa.

Mikä on lempieläimesi?

Pidän varislinnuista. Susikin on kiva, mutta eniten pidän ehkä naakoista, joita pidetään jollain tavalla ongelmaeläiminä. Pidän ihmisen eläimiin kohdistamia toiveita ja haluja paljastavina, sillä ne kertovat paljon ihmisyydestä.

Käytit gradusi teoreettisena viitekehyksenä Michel Foucault'n näkemyksiä vallasta. Kuuluuko salonkikelpoisen humanistin aina viitata Foucault'hon?

Tiedän, että monet käyttävät Foucault'ta. Tutustuin Foucault'hon kuitenkin tarkemmin vasta graduvaiheessa. Hänen näkemyksiensä mukaan valta on toimijoiden välinen suhde, mikä tekee lähtötilanteesta varsin tasa-arvoisen. Se sopi hyvin tutkielmaani.

Kerro susivitsi.

Susista ei taideta paljoa vitsailla, sillä susi ei ole naurun aihe. Sananlaskuja susista sen sijaan on paljon, mutta käytän niitäkin harvoin, sillä ne ovat melko arvottavia.

Teksti: Laura Myllymäki

Kuva: Lauri Hannus

Heta Lähdesmäen gradu Hallittu ja hallitsematon susi – Valta ihmisen ja suden välisessä suhteessa poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa 1990-luvun lopulla on luettavissa Doria-julkaisuarkistossa osoitteessa www.doria.fi.