Ajassa
17.02.2011

Suomalaisuusaatetta ja uhrimieltä

Turun ylioppilaslehti perustettiin tyytymättömyydestä Ylioppilaslehteen.

"Turun Ylioppilaslehteä perustettaessa on siitä toivottu voimakasta tekijää ylioppilaskunnan oman sisimmän olemuksen säilyttämisessä ja kehittämisessä, sen piiriä mahdollisesti uhkaavien hajottavien tekijöiden torjumisessa ja ylioppilaskunnan jäsenien kokoamisessa entistä kiinteämmin määrätietoiseen työhön erilaisten ei ainoastaan Turun vaan koko maamme suomalaisten kansallisesti valveutuneitten ylioppilaitten omaksumien yhteisten päämäärien hyväksi", uuden Turun ylioppilaslehden päätoimittaja Paavo A. Kuusisto toteaa lehden ensimmäisessä pääkirjoituksessa Turun ylioppilaslehden perustamisen syistä ja tavoitteista.

Vuoteen 1931 kaikkia Suomen suomenkielisiä ylioppilaita edusti Helsingissä toimitettu Ylioppilaslehti. Turun yliopiston ylioppilaskunnalla oli omat edustajansa lehden johtokunnassa. Joulukuussa 1930 TYYssä kuitenkin lausuttiin oman lehden, Turun ylioppilaslehden perustamissanat. Syynä oman lehden perustamiselle olivat tyytymättömyys Ylioppilaslehden poliittiseen linjaa sekä sen liiallinen Helsinki-keskeisyys.

Turussa, samoin kuin osassa HYYn osakuntia, oli jo 1920-luvun lopulla oltu ajoittain tyytymättömiä Ylioppilaslehden linjaan, varsinkin sen liian varaukselliseen suhtautumiseen Lapuan liikkeeseen. Ylioppilasliikkeissä Akateemisen Karjala-Seuran ja suomalaisuusaatteen kannattajat olivat merkittävässä asemassa, mutta jakautuivat maltillisiin sekä jyrkempiin. AKS oli 1924 perustettu kansallismielinen järjestö, joka maailmansotien välisenä aikana hallitsi akateemista maailmaa ja ylioppilaskuntien toimintaa.

Osalle turkulaisista ylioppilaista Ylioppilaslehti oli myös liian helsinkiläinen, eikä se ottanut riittävästi huomioon asioita Turun ylioppilaskunnan näkökulmasta. Omaa lehteä TYYlle kannattaneiden mielestä oma lehti parantaisi turkulaisten ylioppilaiden välistä yhteenkuuluvuutta ja antaisi ylioppilaskunnalle paremman mahdollisuuden ajaa etujaan.

Viimeisenä niittinä turkulaisten erosta Ylioppilaslehden julkaisijajärjestön asemasta ja oman lehden perustamiseksi oli Ylioppilaslehden johtokunnan marraskuun 1930 kokouksessaan tehty päätös, jonka mukaan Turusta johtokunnan kokouksiin saapuvien edustajien matkakorvauksia laskettiin 300 markasta 200 markkaan. Tämän päätöksen johdosta Turun ylioppilaskunta päätti 4. joulukuuta lopettaa Ylioppilaslehden julkaisemisen. Viikkoa myöhemmin Turkuun perustettiin oma ylioppilaslehti, jonka ensimmäinen numero julkaistiin 24.1.1931.

Kirjeitä rintamilta

Turun yliopisto oli maan ainut kokonaan suomenkielinen yliopisto, joten suomalaisuusaatteella oli vahva kannatus myös opiskelijoiden keskuudessa. Nuori ylioppilaskunta rakensi identiteettiään toistamalla yliopistonsa perustamishistoriaa kerta toisensa jälkeen oman lehtensä sivuilla.

Myös heimoaate näkyy selvästi 1930- ja 40-lukujen Tylkkäreissä. Turun yliopiston opiskelijoilla oli läheiset suhteet esimerkiksi virolaisiin opiskelijoihin. 40-luvun lehdissä Viron tilannetta toisen maailmansodan jaloissa seurataan joka numerossa, ja kulttuuriosio pursuaa eestiläisen kirjallisuuden esittelyä, "ajankohtaista Baltian historiaa" sekä itäkarjalaisten käsitöiden kuvailua.

Sota-ajan Tylkkärit ovat muutenkin ennen kaikkea isänmaallisia ja "uhrimieleen" kannustaminen. Lehti korostaa "vuosisatoja kestänyttä", itää vastaan käytyä taistelua. Vuoden 1942 lehdessä lukijoille tarjoillaan "Suurten suomalaisten sanoja vaaran hetkellä". Sivuja synkentävät kaatuneiden kuntalaisten surureunuksin ympäröidyt muistokirjoitukset.

Teksti: TURUN YLIOPPILASLEHTI

Kuva: TURUN YLIOPISTON ARKISTO