Ajassa
26.10.2011

Töitä kalastellaan nyt verkosta

Moderni työnhakija erottuu internetissä yhä useammin persoonallaan.

Sähköisiä työnvälityspalveluita putkahtelee rekrytointimarkkinoille kuin sieniä sateella. Uudet verkkopalvelut tarjoavat työnhakijoille ja työnantajille cv-pankkeja, kohdennettua työnhakua ja esimerkiksi videoesittelyjä.

"Internetin kattavin ja käytetyin työnhakuportaali on edelleen mol.fi-palvelu", projektipäällikkö Sanna Putila Turun yliopiston työelämäpalveluista tietää.

Myös Turun yliopisto on mukana Lähde työelämään -hankkeessa, joka avaa uudet verkkosivunsa vuodenvaihteessa. EU-rahoitteisen projektin tavoitteena on auttaa työnantajia löytämään korkeakouluista valmistuvia.

"Opiskelijan elämässä tämä toivottavasti näkyy siten, että työnantajien on jatkossa aiempaa helpompaa löytää harjoittelijoita", Putila arvioi hankkeen vaikutuksia.

Hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa työnhakijoista löytää töitä edelleen ensisijaisesti suhteiden kautta.

"Nämä verkostot ovat usein hyvin arkisia. Opiskelukaverin tai entisen harjoittelupaikan kautta löytää usein myös myöhemmin töitä."

Koko

paketti netissä

TuKy ry:n omistama, opiskelijoiden vuokratyöhön erikoistunut Legioona on kehittänyt verkkopalveluaan cv-pankiksi, jossa hoidetaan työntekijöiden rekrytoinnin lisäksi lopulta myös palkanmaksu. Työntekijä kirjaa järjestelmään myös työtuntinsa, jotka työnantaja palvelussa hyväksyy.

"Haastattelemme uusia työnhakijoita kuitenkin edelleen kasvokkain", Legioonan HR-asiantuntija Taina Lehtola kertoo.

Pääkaupunkiseudulla toimivan, turkulaistaustaisen Susanna Rantasen luotsaaman, korkeasti koulutettujen rekrytointiin erikoistuneen Heebo-palvelun toiminta on puolestaan täysin verkkopohjaista.

Työnhakija luo palveluun anonyymin verkkoprofiilin, jossa painotetaan perinteisen työhistorian sijaan työnhakijan persoonaa. Työnantaja saa yhteystiedot, jos työnhakija antaa siihen luvan.

"Anonyymiyden ideana on, että työnhakija voi ilmiantaa itsensä headhuntattavaksi. Tällöin jo valmiiksi työelämässä olevan työntekijän ei tarvitse murehtia senhetkisestä työnantajastaan", Rantanen selvittää.

Kovaa

kilpailua työnantajista

Uudet verkkopalvelut haluavat usein suunnata työnantajan huomion cv:n ja työhistorian lisäksi hakijan persoonallisuuteen, harrastuksiin tai esiintymistaitoihin. Putilan mukaan käytäntö ei ole täysin ongelmatonta.

"Voiko abstrakteja ominaisuuksia kuten persoonallisuutta kuvailla tai toisaalta arvioida tietokantamaisen hakupalvelun tai muun nettipalvelun avulla?" hän pohtii.

Vaikka välityspalveluiden tavoitteena on usein helpottaa juuri työnantajapuolen rekrytointiprosessia, kovin monta työnantajaa ei yksittäisen välityspalvelun listoilta vielä löydy.

"Työnvälittäjät kilpailevatkin keskenään työnantajien rekrytoinnista. Kaikki alat eivät myöskään ole edustettuina uusimmissa verkkosovelluksissa", Putila jatkaa.

Rantanen kertoo, että Heebon asiakkaina on eniten kaupallisen ja teknisen alan toimijoita.

Legioonassa opiskelijat ovat perinteisesti työllistyneet logistiikan, pakkaus- ja toimistotöiden aloille keikkatyöhön.

Verkossa täytettävät, strukturoidut cv-pohjat eivät myöskään anna työnhakijalle paljon mahdollisuuksia erottua joukosta. Tyypillisesti työnantaja tekee verkossa täytettyihin hakemuksiin hakusana-ajoja, jolla karsitaan osa työnhakijoista pois. Esimerkiksi Legioonassa toimitaan juuri näin.

"Hyvät kirjoittajat erottuvat joukosta", Lehtola sanoo.

MYSTEERI NIMELTÄ SOSIAALINEN MEDIA

Työnantajat ja työnvälitysfirmat käyttävät hyvin eri tavoin sosiaalista mediaa rekrytoinnissa. Toiset työnvälityspalvelut, kuten Heebo ja Legioona, ilmoittavat Facebook-sivuillaan avoimista työpaikoista.

Turun yliopiston työelämäpalveluiden Facebook-sivuilla ei sen sijaan ilmoiteta avoimista työpaikoista, vaan painotus on tapahtumatiedottamisessa.

Sosiaalisen median, tuttavallisemmin somen, käyttö on suosittua erityisesti IT-alalla, jossa LinkedIn-profiilin kautta verkostoituminen on jo arkipäivää.

"Niillä aloilla, joilla muutenkin seurataan viestintäteknologioiden kehitystä, käytetään myös sosiaalista mediaa", Putila tiivistää.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että julkisia virkoja täytetään samaan tapaan kuin ennenkin. Opettajat ja lääkärit eivät löydä töitä Facebookista. Media- ja kulttuurialan toimijat sekä freelance-työtä tekevät sen sijaan verkostoituvat juuri verkossa.

Putilan mukaan Facebookia, Twitteriä ja LinkedIn-palvelua tulisikin ajatella puskaradion välineinä. Palvelut itsessään eivät vielä toimi alustana rekrytoinnille vaan ennen kaikkea verkostoitumiselle. Hänen mielestään kenenkään ei tarvitse olla sosiaalisessa mediassa vain työllistymistä silmällä pitäen.

"Toisaalta jo 90 prosenttia käyttäjistä vertailee sosiaalisessa mediassa hintoja. Voi olla, että viiden vuoden kuluttua yhteisöpalveluita käytetään työnhaussa jo aivan eri tavalla kuin nyt."

Teksti: LAURA MYLLYMÄKI

Kuvitus: ANJA KARPPINEN