Ajassa
12.10.2011

TYYtä vedetään moneen suuntaan

  • Tylkkäri kysyi kolmeltatoista TYYn edustajistovaaleihin ehdokkaita asettaneelta ryhmältä heidän tavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta.

Edustajistovaaleissa keskustellaan jälleen siitä, mikä on ylioppilaskunnan tarkoitus ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

Kaikissa Suomen ylioppilaskunnissa järjestetään tänä syksynä edustajistovaalit. Lähes kaikki vaaliteemat voidaan palauttaa kysymykseen siitä, mikä on ylioppilaskunnan tehtävä.

Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan jokaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Jäsenmaksua voi siis verrata vaikkapa kunnallisveroon: sen tuottamien tulojen turvin ylioppilaskunta voi tuottaa jäsenilleen palveluja, joita ei muuten olisi.

Vuonna 2009 voimaan tulleen yliopistolain mukaan ylioppilaskunnan tarkoitus on "toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä".

Lisäksi ylioppilaskunnan tehtävänä on "osallistua yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen".

Turun yliopiston ylioppilaskunnan omassa strategiassa todetaan, että ylioppilaskunnan tehtäviä ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun edellytysten edistäminen sekä jäsenten etujen ajaminen.

Lisäksi TYYn tulee strategiansa mukaan tukea ja vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä sekä ylläpitää akateemisia perinteitä, osallistua Turun yliopiston kehittämiseen ja vaalia akateemista sivistystä. Tavoitteeksi mainitaan myös yhteiskunnan kehitykseen vaikuttaminen.

Mutta miten nämä tavoitteet saavutetaan käytännössä? Tylkkäri kysyi asiaa kolmeltatoista TYYn edustajistovaaleihin ehdokkaita asettaneelta ryhmältä.

Karsittavia rönsyjä

vai tärkeitä palveluita?

TYYn edustajistoon pyrkivien ryhmittymien välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta. Myös muut ylioppilaskunnan strategiassa esitetyt tehtävät saavat kannatusta.

Kysymyksiksi kuitenkin muodostuu, mikä on käytännössä opiskelijoiden edunvalvontaa, yhteishengen luomista tai tarpeellisia palveluita.

Nostaako Tylkkäri yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi opiskelijalle tärkeitä aiheita? Kiinnostavatko ylioppilaskunnan tapahtumat kaikkia opiskelijoita vai pitäisikö juhlien järjestäminen jättää suosiolla alayhdistyksille? Ovatko TYYn kirjaston palvelut yliopiston kirjaston tehtävien kanssa päällekkäisiä?

Ryhmät voi kuitenkin jakaa perinteiselle oikeisto–vasemmisto-haitarille sen mukaan, miten ne suhtautuvat ylioppilaskunnan palveluntarjontaan.

Kuten muussakin poliittisessa keskustelussa, oikealla kannatetaan kapeaa "julkista sektoria", tässä siis ylioppilaskunnan rajattua roolia ja matalaa jäsenmaksua. Vasemmalla puolestaan kannatetaan laajaa palveluntarjontaa korkeammankin jäsenmaksun uhalla.

Oikeaa laitaa edustavat esimerkiksi kauppakorkeakoulun tiedekuntalista TuKY, oikeustieteilijöiden Ryhmä Lex ja Kokoomus.

"Ydintehtävään kuulumattomat menoerät tulisi arvioida kriittisesti, ja ohjata säästöt jäsenmaksun pienentämiseen", TuKY-listalaiset vaativat.

"TYYn tulisi keskittää toimintaansa erityisesti opiskelijan edunvalvontaan tai sen tukemiseen liittyviin tehtäviin, ja muunlaisen toiminnan toteuttamista tulisi arvioida kriittisesti", säestää Kokoomus.

Lääketieteen opiskelijoiden ryhmä TYY Terveeksi näkee karsimisen tarpeen sijaan mahdollisuuksia tehostaa olemassa olevaa toimintaa.

Luonnontieteilijöitä edustava Hybridiaani-lista, Demariopiskelijat, Vihreä lista, Vihreä Vasemmisto, Humanistilista, Kristillisen opiskelijat ja yhteiskuntatieteilijöitä edustava Soihdunkantajat pitävät TYYn nykyisiä palveluita tarpeellisina.

Keskustaopiskelijat tahtoisivat muuttaa Tylkkärin verkkolehdeksi, mutta eivät hae ehdotuksellaan säästöjä.

"TYYn talous on ylijäämäinen. Tässä tilanteessa palveluiden tai muun toiminnan suuremmalle karsimiselle ei ole perusteita", linjataan Soihdunkantajissa.

Jäsenmaksu alas

vai palvelut ylös?

Siinä missä Kristilliset opiskelijat käyttäisivät ylioppilaskunnan ylijäämää terveydenhuollon eli YTHS:n kehittämiseen, kohdentaisi Humanistilista näitä varoja ylioppilastalojen remonttiin.

"Mahdollisia ylijäämiä tulee käyttää TYYn palvelutarjonnan parantamiseen sekä maltilliseen ja eettiseen sijoitustoimintaan", toteaa puolestaan Vihreä Vasemmisto.

"Alayhdistysten tukeminen olisi suotavaa, sillä niiden jäsenet ovat kuitenkin yhtä kuin ylioppilaskunta", vaatii luonnontieteilijöiden ryhmä Hybridiaani.

TYYn nykyisistä palveluista useimmin edustajiston kyseenalaistamaksi on joutunut kirjasto.

Kirjastopalvelujen tarpeellisuuden kyseenalaistavat ryhmistä Lex ja Kokoomus.

TuKY edellyttäisi puolestaan kirjaston toiminnalta kannattavuutta. Taloudellisesti tuottavista kirjastopalveluista on kuitenkin hyvin vähän esimerkkejä.

Loput yhdeksän ryhmää olisivat valmiita panostamaan kirjastoon.

"Kirjaston näkyvyyttä ja tunnettavuutta pitäisi lisätä, ja samalla taata sen kehittämiselle ja toiminnalle työrauha lopettamalla jatkuvat lakkauttamisyritykset", Demariopiskelijat vastaavat.

Kenen suulla

ylioppilaskunta puhuu?

Vaikka yliopistolaissa todetaan, että ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu valmentaa opiskelijoista aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia, tulkitsevat edustajistoryhmät eri tavoin ylioppilaskunnan yhteiskunnallista tehtävää.

Osa edustajistovaaleihin ehdokkaita asettaneista ryhmistä katsoo, että koska opiskelija ei voi itse päättää, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan, ei ylioppilaskuntakaan voi ottaa kantaa muihin kuin kiinteästi yliopistoon ja opiskeluun liittyviin asioihin. Tätä kantaa edustavat esimerkiksi Kristilliset opiskelijat, Kokoomus, Humanistilista, Tyy Terveeksi, TuKY, Ryhmä Lex ja Soihdunkantajat.

"Yleisiin asioihin tulisi ottaa kantaa vain, mikäli asia koetaan erityisen painavaksi Turun yliopiston opiskelijoiden edun kannalta. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ei tulisi olla itseisarvo", TuKy-ryhmästä todetaan.

"TYYn jäseninä on monenlaisia arvoja kannattavia ihmisiä", Kristilliset opiskelijat muistuttavat.

Spektrin toisella laidalla näkemys on päinvastainen: ylioppilaskunnan velvollisuus on olla näkyvä yhteiskunnallinen toimija, jolla on painoarvoa siksi, että se edustaa suurta opiskelijamassaa. Tällä kannalla ovat erityisesti poliittisesti sitoutuneet ryhmät.

"Ylioppilaskunta voi ja sen tulee olla myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Opiskelijan arkeen ja opiskelumahdollisuuksia vaikuttavat suuresti myös asiat, jotka ovat välittömän yliopistomaailman ulkopuolella", Vihreän listan ehdokkaat linjaavat.

"Yliopisto ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen saareke", huomauttavat Demariopiskelijat, jotka näkevät yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhtenä TYYn tärkeimmistä tehtävistä.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN JA LAURA MYLLYMÄKI

Kuvitus: ANJA KARPPINEN

LUE TYYN EDUSTAJISTOON PYRKIVIEN RYHMITTYMIEN VASTAUKSIA TYLKKÄRIN KYSYMYKSIIN:

Mihin asioihin TYYn pitäisi vaikuttaa kuntavaaleissa 2012?

Uusia avauksia?

Opintorahaa, lainaa vai perustuloa?

Automaatiojäsenyys, kyllä vai ei?