Ajassa
28.10.2010

Vaihtopiirissä luotetaan demokratiaan

  • Heta Jokinen, Heta Bilaletdin ja Heta Jäälinoja hypistelevät toistensa vaatekaappien sisältöjä.

Kierrättäminen voi parhaimmillaan olla mukavaa sosiaalista toimintaa.

Uunista leviää suklaabanaanin tuoksu ja makuuhuoneen puolelta kuuluu rentoa jutustelua. Yksi Heta Jäälinojan kotona järjestetyn vaatteidenvaihtoillan vieraista nostelee laukustaan esiin lisää aarteita. Muut sovittelevat vaatteita olohuoneen peilin edessä toisiaan kommentoiden.

Tänä iltana omistajaa vaihtavat vaatteet, mutta ei raha. Lopullinen jako ratkaistaan äänestämällä siitä, kenelle mikäkin vaatekappale sopii parhaiten.

Jäälinojalle kotikutoinen vaihtopiiri on uusi juttu. Aiemmin hän on osallistunut vastaavanlaiseen tilaisuuteen vain kerran. Paikalla olevista monille kerta on ensimmäinen.

Yksi heistä on Maria Kananen, joka iloitsee tavaroidensa päätyessä uusille omistajilleen. "Usein jokin sellainen vaate, jota en itse käytä, näyttää jonkun toisen päällä upealta" Kananen kommentoi.

Tytöt ovat yksimielisiä siitä, että tiukasta opiskelijabudjetista huolimatta käytetyn tavaran vaihtaminen on enemmän arvo- kuin rahakysymys. Kun kaveripiirin nurkissa tavaraa riittää, tuntuu uuden ostaminen turhalta.

"Hassua on kuitenkin se, että vaikka puhumme arvoista ja kierrätyksestä, kyse on lopultakin vaatteiden tuijottelusta." tytöt myöntävät yksimielisesti.

"Vanhat vaatteet ovat persoonallisempia", tuoreesta polkkaraitahameestaan iloitseva Kananen summaa.

Tytöt ohjeistavat, että vaihtoiltaa varten kuutisen osallistujaa on hyvä määrä. Vaatteita vaihdettaessa on toki myös otettava huomioon, että kaikki ovat suunnilleen samaa kokoa. Tavaroiden jaossa voi luottaa jokaisen solidaarisuuteen, vaikka neuvottelu tai vaikkapa suklaabaaneilla lahjominen onkin sallittua.

Lopulta jäljelle jääneet vaatteet lahjoitetaan vaatekeräykseen. "Seuraava vaihtoilta pidetään heti kun turhaa tavaraa on taas kertynyt", Jäälinoja lupailee.

Teksti: KAROLIINA KNUUTI

Kuva: LAURI HANNUS