Ajassa
16.12.2013

Vallankumouksen haave Ukrainan kaduilla

Kiovassa sadat tuhannet mielenosoittajat ilmaisevat tympääntymisensä presidentti Viktor Janukovytšin itsevaltaiseen politiikkaan. Protestit puhkesivat, kun Janukovytš torjui viime hetkellä valmiiksi neuvotellun sopimuksen EU:n kanssa.

Euroopan unionin Itäisen kumppanuuden huippukokous pidettiin Vilnassa 28.–29.11. Ohjelman tarkoitus on vahvistaa EU:n itäisten naapurimaiden yhteiskuntia ja raja-alueen vakautta osana EU:n naapuruuspolitiikkaa.

Kohdemaat neuvottelevat EU:n assosiaatiosopimuksesta, joka yhtenäistää osapuolten lainsäädäntöä. Sopimus on EU-jäsenyyden vaihe, vaikkei takaa jäsenyyttä.

Vilnan huippukokous herätti huomiota, koska Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti yllättäen, ettei Ukraina allekirjoita valmiiksi neuvoteltua assosiaatiosopimusta.

Assosiaatiosopimukseen oli neuvoteltu laaja vapaakauppaosio ja viisumivapaus ukrainalaisille Euroopan-matkaajille. Viime hetken muutos yllätti jopa Ukrainan hallituksen ja Janukovytšin oman puolueen.

Ukraina päättikin tiivistää suhteitaan Venäjään Janukovytšin tavattua salaisesti presidentti Vladimir Putinin.

Uppiniskainen EU-kumppani

Politiikka kytkeytyy Ukrainassa eliittiin. Parlamentissa on ennätysmäärä dollarimiljonäärejä. Ukrainassa politiikkaan hakeudutaan suurten omaisuuksien turvin varallisuutta kartuttamaan, ja jäsenyys parlamentissa suo oikeudellisen koskemattomuuden.

Ukraina on presidenttijohtoinen yhteiskunta. Osa parlamentaarikoista on kerryttänyt omaisuutensa ryöstökapitalismin keinoin, ja Janukovytšin kaudella maa on pudonnut Transparency Internationalin korruptiovertailun sijalle 144.

Ukrainan talous on riippuvainen tuonnista. Kaasua maa tuo Venäjältä, mikä lieneekin presidentin suunnanmuutoksen taustalla. Hintataso on korkea, mutta keskipalkka vain noin 1300 euroa. Janukovytšia Venäjä-yhteistyö auttanee maaliskuun 2015 vaaleissa.

EU:lle sopimus kehittyvän Ukrainan kanssa on kiinnostava. Kasvun mahdollisuus 45 miljoonan ihmisen maassa nähdään todellisena. EU on Ukrainan suurin kauppakumppani.

Suuri ongelma Ukrainan taloudelle on väestönkasvu. Vuodesta 1990 Ukrainan väkiluku on pienentynyt 6,9 miljoonalla ihmisellä. Huoltosuhteen epätasapaino lisää kansalaisten tyytymättömyyttä.

Maanlaajuisesti miljoonia mielenosoittajia

Presidentin ilmoitus suututti itsevaltaisiin otteisiin kyllästyneet kansalaiset ja synnytti Euro–Maidan-protestiliikkeen.

Ulkoasiainsihteeri Anssi Kullberg Suomen Kiovan suurlähetystöstä arvioi Kiovassa olevan satoja tuhansia mielenosoittajia. Liike ei rajoitu vain pääkaupunkiin. Siinä ovat mukana tärkeimmät oppositiopuolueet, mutta esimerkiksi opiskelijaliike ei tahdo puolueisiin samastua.

"Mielenosoittajia yhdistävät vapauden, demokratian ja oikeusvaltion arvot", Kullberg sanoo.

Hänen mukaansa liikkeen tavoite on integroitua Eurooppaan. Protestien taustalla on myös tympääntyminen Janukovytšin autoritääriseen hallintoon, korruptioon ja Putinin vasallina toimimiseen.

"Venäjä-kielteisyys on vahvistunut voimakkaasti taustatekijänä, kun mellakkapoliisi ja sisäministeriön joukot käyttivät väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan."

Myös Turun tuomiokirkon edustalla pidettiin ukrainalaisille tukimielenosoitus 26.11.

Ukraina tahtoo säilyttää itsensä

Kullbergin mukaan protesteissa on kyse enemmän Ukrainasta ja sen tulevaisuudesta kuin Euroopan integraatiosta, vaikka näiden välillä nähdäänkin vahva yhteys. Kaduille lähteneet ukrainalaiset pelkäävät maan taantuvan uudeksi Valko-Venäjäksi.

The Economistin toimittaja Edward Lucas raportoi Putinin ja Janukovytšin solmineen viiden miljardin dollarin taloussopimuksen Sotšissa 6.12. Virallisesti sopimus kielletään. Sopimus laskisi Ukrainaan myytävän kaasun hintaa huomattavasti ja liittäisi Ukrainan Venäjän johtamaan kauppaliittoon. Mahdollinen sopimus johtanee mielenosoitusten väkivaltaiseen kukistamiseen.

Kullberg arvioi Venäjän tukevan Janukovytšia vahvasti, mutta useat EU-maat Puolan ja Ruotsin johdolla ovat ilmaisseet tukensa mielenosoittajille. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt luonnehtii Ukrainan päätöksen viivästyttäneen maan menestystä.

Helppoa muutos ei Ukrainassa ole, mutta Euro–Maidan-liike osoittaa sen mahdolliseksi. Nähtäväksi jää, onko Janukovytšin lähtölaskenta alkanut.

Teksti ja kuva: Jaakko Joki