Ajassa
11.05.2009

Verhot eteen, kyttääjä vaanii

Erään määritelmän mukaan kyttääjät "ovat tunnollisia kansalaisia, jotka valvovat vapaa-aikanaan kerrostalossa naapuriensa elämää ja taloyhtiön järjestystä". Valvova silmä ja kuuleva korva ei silti aina tunnu turvallisuustekijältä. Ajatuskin valvovasta naapurista häiritsee yksityisyyttä.

Ylioppilaskylässä on rakennettu pienkerrostaloja vieri viereen, ikkuna ikkunan eteen. Kaupunginosassa, joka koostuu pitkälle opiskelijoista, luulisi löytyvän oiva kasvualusta naapurikyttäykselle. Ja mikä jottei! Seinille virtsataan, bassot mouruavat ja autot pysäköidään miten sattuu, kertovat anonyymit havainnoitsijat Ylioppilaskylän liikkeistä Kyttääjät.net-verkkosivuilla.
Humoristinen nettisivu toimi vilkkaasti 2000-luvun ensimmäisen puoliskon ajan, kunnes kommentointi tyrehtyi loppukesästä 2005 "resurssien puuttuessa".
Saitin voimavarana oli toiminut ennen kaikkea kasvoton kansalaisaktivismi. Täällä ei puhuttu nimellä ja naamalla, mutta sitäkin suoremmin nimimerkin takaa.

Kyttääjät eivät tarvitse verkkosivua jatkaakseen paheksuvia puheitaan opiskelijakylässä. Huutia saavat ohuiden seinien takana elämöivät vaihtarit ja hetekan jousia kuluttavat pariskunnat. Ja tietenkin kaikki, jotka eivät tajua vetää verhoja ikkunan eteen:
"Kerran meikkasin rauhassa kotona peilin äärellä. Yhtäkkiä huomasin, että peilistä heijastui vastapäisen kämpän asukas. Hän oli alasti ja masturboi peilin edessä. Kieltäydyin traumatisoitumasta tästä. Sen sijaan pyysin yhden kaverin kanssa katsomaan tämän pojan pervoiluja", kertoo kyttäystä vahingossa harrastanut entinen Ylioppilaskylän asukas.

Suomen lain mukaan kyttäämisen tulee olla ilmeisen häiritsevää ennen kuin siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Kotirauhan rikkomisen kriteereihin kuuluvat muun muassa turvallisuuden uhkaaminen ja toisen kotiin tunkeutuminen, ei niinkään anonyymi ikkunasta toiseen tiirailu. Uteliaisuus ei vielä toistaiseksi ole kuolemansynti.

Teksti: Heini Kilpamäki
Kuva: SXC

Turun ylioppilaslehti 9/2009 (8.5.)