Ajassa
17.03.2011

Veroja, lainoja ja opintoseteleitä

  • SYL:n järjestämä mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta keräsi viime vuoden toukokuussa noin kaksi tuhatta opiskelijaa eduskuntatalon eteen. Puoluejohtaja toisensa jälkeen vakuutti tuolloin puolueensa ajavan korkeakoulutuksen maksuttomuutta.

Opiskelijat tietävät luku-kausimaksuista lähinnä sen, että niitä on vastustettava. Millaista järjestelmää maksullinen koulutus voisi käytännössä tarkoittaa?

Lukukausimaksut nousivat keskustelunaiheeksi viime vuoden alussa, kun sekä opetusministeriön että valtionvarainministeriön julkaisemissa raporteissa otettiin maksullisuus esille yhtenä keinona nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista sekä paikata korkeakoulujen rahoitusvajetta.

Lukukausimaksut ovat saaneet kannatusta myös esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitolta.

Opiskelijaliike kiirehti tyrmäämään ajatuksen ja vaatimaan kaikilta eduskuntapuolueilta vakuutuksen opetuksen maksuttomuudesta.

Siitä, kuinka maksullisuus käytännössä toteutettaisiin, ei ole juuri puhuttu. Tapoja panna korkeakoulutukselle hintalappu on kuitenkin useita. Millaista mallia Suomeen koulutusmaksuja ajavat oikein haikailevat?

Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio on puolustanut opintoseteleihin perustuvaa lukukausimaksumallia, kun taas STTK:n nykyinen koulutuspoliittinen asiamies Aleksi Kalenius on puhunut graduation tax -mallin puolesta.

EK:n yliopistokoulutuksen asiantuntijan Marita Ahon mielestä Suomeen sopivin malli olisi muun muassa Australiassa käytössä oleva tulosidonnainen valtionlaina, koska siinä velka realisoituisi vasta valmistumisen jälkeen. Mallissa otettaisiin huomioon myös työttömäksi jääneet tai heikosti palkatut korkeakoulutetut.

"Ei koulutus ole ilmaista nykysysteemissäkään, vaan opiskelijat maksavat koulutuksen veroina valmistumisen jälkeen", Aho huomauttaa.

Ahon mukaan opintojen maksullisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden vaatia vastinetta rahoilleen, mikä taas parantaisi koulutuksen laatua ja tehokkuutta.

Turun yliopiston koulutussosiologian professorin Osmo Kivisen mielestä nykyinen järjestelmä ei kaipaa muutosta. "Pohjoismainen, mahdollisuuksien tasa-arvoa toteuttava nykyinen järjestelmä on sellainen etu, josta ei kannata luopua", Kivinen toteaa.

Kivinen ei usko pienistä lukukausimaksuista olevan korkeakouluille taloudellisesti kovinkaan paljon hyötyä.

Siksi hän ei halua myöskään ottaa kantaa siihen, mikä maksumalli toimisi parhaiten. Hän kuitenkin toivoo, että vaikka Suomen korkeakouluihin säädettäisiin lukukausimaksut, alemman korkeakoulututkinnon saisi edelleen suorittaa ilmaiseksi.

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittisen sihteerin Jarmo Kallungin mukaan kaikissa lukukausimaksumalleissa on omat kompensaatio-ongelmansa. "Esimerkiksi eri oppiaineista valmistuneet opiskelijat saattavat ajautua eri asemaan, kun on opintolainojen takaisinmaksun aika, koska työllistyminen ja palkat eri aloilla ovat erilaisia", hän toteaa.

Kallunki ei pidä poliittisessa keskustelussa esitettyjä maksumalleja kovin realistisina, vaan varsin heikosti perusteltuina, jolloin ne näyttäytyvät ennemminkin "opiskelijoiden pelotteluna tai opintorauhan häiritsemisenä kuin vakavasti loppuun harkittuina kantoina."

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN & SAMULI MAXENIUS

Kuva: HEIKKI ISOTALO

ERILAISIA MAKSUMALLEJA

Suora lukukausimaksu

Perinteinen ja yleisin malli maailmassa koulutusmaksujen perimiseksi on suora lukukausimaksu. Se peritään opiskelijalta lukuvuoden aikana ja hänen pitää itse keksiä keino raapia tarvittava summa kokoon. Joissain maissa valtio avustaa opiskelijaa pulittamalla osan maksusta. Malli on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Tulosidonnainen valtiolaina

Tulosidonnaisessa valtionlainamallissa yliopisto määrittää lukukausimaksunsa, joka opiskelijan on maksettava. Valtio kuitenkin tukee opiskelijaa myöntämällä lainan maksuja varten ja ryhtyy perimään lainaa opiskelijalta takaisin tämän valmistumisen jälkeen. Lainan takaisinperintään ryhdytään vasta, kun opiskelijan palkka ylittää tietyn tulorajan. Malli on käytössä esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Australiassa.

Opintoseteli

Opintosetelimallissa valtio myöntää opiskelijalle tietyn määrän opintoseteleitä, joita hän voi käyttää lukukausimaksujen maksamiseen. Seteleiden loputtua opiskelijan täytyy kustantaa loput lukunsa omasta pussistaan. Opintoseteli ei ole toistaiseksi käytössä missään maassa. Setelien uskotaan rohkaisevan opiskelijoita valmistumaan nopeasti, sillä opintojen venyttäminen johtaisi opintojen muuttumisen maksulliseksi.

Graduate tax

Graduate tax -mallissa opiskelija ei maksa lukukausimaksua, vaan alkaa valmistumisena jälkeen maksaa erillistä veroa koulutuksen kustannusten kattamiseksi. Malli ei ole toistaiseksi käytössä missään maassa.