Ajassa
23.11.2011

Yliopiston varmimmat tärpit

  • Humanistit työllistyvät muita huonommin ja lääkärit sekä kauppatieteilijät työllistyvät hyvin ja nostavat isoa palkkaa.

Tylkkäri selvitti, mitä kannattaa opiskella, jos on varman työllistymisen ja ison liksan perään.

Joskus vitsaillaan, että humanistit valmistuvat suoraan työttömyyskortistoon. Oikeus-, lääke- ja kauppatieteiden taas sanotaan olevan varmoja rahasampoja ja sijoituksia tulevaisuuteen.

Nämä ovat tietysti epämääräisiin käsityksiin perustuvia ennakkoluuloja. Totuus selviää Turun yliopiston työelämäpalvelujen kautta, joka on yli kymmenen vuoden ajan kerännyt yliopistosta valmistuneiden työllistymistä koskevaa tietoa.

Jotain perää ennakkoluuloissakin tuntuu olevan.

Humanistit

pulassa

Työelämäpalveluissa työskentelevän tutkija Juha Sainion mukaan Turun yliopistosta valmistuneiden työllistymisaste on yleisesti ottaen hyvä. Valmistumisvuotta seuraavan vuoden syksynä työttömänä on ollut viime vuosina (2007-2009) noin 6 prosenttia.

Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa paljastui tiedekuntien välillä kuitenkin merkittäviä eroja. Kun vuonna 2005 valmistuneista lääketieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoista ei yksikään ollut seuraavan vuoden kevät-kesällä työtön työnhakija, humanisteista työttömiä oli 13 prosenttia.

Humanisteilla oli myös alhaisin mediaanipalkka, 2000 euroa. Tosin kaikista tiedekunnista valmistuneiden mediaanipalkat liikkuivat 2000 ja 2500 euron välillä lääketieteilijöitä lukuun ottamatta.

Kauppakorkeakoulu ei ollut vielä vuonna 2007 mukana selvityksissä, mutta tuoreempi aineisto osoittaa heidän mediaanipalkkansa olevan 3000 euron paikkeilla.

Rikkaimmat ja parhaiten työllistyneet opiskelijat löytyivät tutkimuksessa lääketieteellisestä tiedekunnasta: Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuneista tutkituista yksikään ei ollut työtön ja heidän mediaanipalkkansa oli 4000 euroa.

Oikeustieteilijöiden mediaanipalkka, 2400 euroa, oli selvästi lääkäreitä alhaisempi, mutta kuitenkin tiedekuntien kärkeä. Heistä oli työttömiä vaivaiset 1,7 prosenttia.

Rekrytointipalvelujen tarjoama oppiainekohtainen tutkimusaineisto kertoo, että erityisessä ahdingossa ovat vuotta 2007 edeltävinä vuosina olleet Italian kielen ja kulttuurin, Venäjän kielen ja kulttuurin sekä folkloristiikan opiskelijat, joiden kaikkien työttömyysaste oli yli 20 prosenttia. Näin korkeita työttömyyslukuja ei mitattu missään muussa yliopiston oppiaineessa.

Prosentit eivät

kerro kaikkea

Pelkät työllistymisluvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta oppiaineiden tarjoamista eväistä työelämään. Rekrytointipalvelut on selvittänyt usean vuoden aineiston perusteella myös missä määrin vastavalmistuneet kokevat työnsä vastaavan koulutusta.

Esimerkiksi loistavasti työllistyneistä elektroniikasta ja tietoliikennetekniikasta valmistuneista vain 59 prosenttia sanoi työnsä vastaavan hyvin koulutusta. Täystyöllisyydessä paistattelevista sosiaalityöstä valmistuneista taas jopa 90 prosenttia sanoi työnsä vastaavan hyvin koulutusta.

Matalimman työllistymisprosentin lisäksi myös huonoin työn ja koulutuksen vastaavuusprosentti löytyy humanistisesta oppiaineesta: yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoista vain 30 prosenttia ilmoitti työnsä vastaavaan koulutusta hyvin.

Lääketieteen lisensiaatit pärjäsivät hyvin myös koulutuksen ja työn vastaavuuden näkökulmasta, sillä heistä 91 prosenttia sanoi työn vastaavan koulutusta hyvin. Kaikkein parhaiten menee erityispedagogiikasta valmistuneilla, joista 92 prosenttia raportoi työn vastaavan hyvin koulutusta.

Raha, työllisyys

vai intohimo?

Tärkein rekrytointipalvelujen selvitysten opetus lienee, että stereotypiat ovat joskus täysin paikkansapitäviä, eikä niitä tule väheksyä: humanistit työllistyvät muita huonommin ja lääkärit sekä kauppatieteilijät työllistyvät hyvin ja nostavat hyvää liksaa.

Tosin poikkeuksiakin löytyy: suomen kielen opiskelijoista oli työttömänä vain 5 prosenttia ja kuukausipalkan keskiarvokin oli kelvolliset 2179 euroa.

Kaiken kaikkiaan voidaan siis sanoa, että rahan perässä olevien kannattaa suunnistaa kauppakorkeakouluun tai lääketieteelliseen tiedekuntaan. Työllisyyden näkökulmasta varmimmat paikat ovat lääketieteellinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta.

Koska kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä tai liike-elämän asiantuntijoita, kannattaa uraansa pohtivan abiturientin katsella myös eri oppiaineiden hakijamääriä. Hyvinä sijoituksina pidetyt oppiaineet ovat tyypillisesti suosittuja ja niitä on vaikeampaa päästä lukemaan. Työllistymisen kannalta riskialtis oppiaine voi olla sisäänpääsyn kannalta varmempi nakki.

Ja jos haluaa heittäytyä oikein mielikuvitukselliseksi, voi abiturientti tietysti myös miettiä, mikä ala kiinnostaa oikeasti. Siten on alkanut moni mielekäs ura.

Teksti: VEIKKA LAHTINEN

Kuvitus: ANJA KARPPINEN