Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Henkilö
03.10.2014

Akateeminen transaktivisti

Teksti:
Roosa Laaksonen
Kuvat:
Amï Koiranen

Sade Kondelin kirjoitti laudaturin gradun sukupuolen ja seksuaalisuuden muuttuvuudesta. Seta ry:stä hän pysyy kaukana voidakseen haistattaa paskat syrjinnälle.

Sirkkalan kasarmilla on tänä vuonna uusi sivari, Sade Kondelin. Kampuksella hän on täydellinen pass – siis tyyppi, josta ei näe, että hän syntyi eri sukupuoleen kuin mitä nyt edustaa.

Sade on kuitenkin avoimesti transsukupuolinen tutkijanalku ja kovan luokan aktivisti. Viime keväänä hän kirjoitti sukupuolentutkimuksen oppiaineeseen gradun sukupuolen ja seksuaalisuuden vuorovaikutussuhteesta ei-heteroseksuaalisten transihmisten kokemana. Se sai ylistävät arviot.

Muuttuva ruumis

Nyky-yhteiskunnassa yksilön sukupuoli jaetaan usein biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen. Edellinen tarkoittaa ruumista, jälkimmäinen rooleja ja normeja.

Ruumista pidetään usein pysyvänä: ihminen syntyy, kasvaa ja kuolee samassa kropassa. Kondelin kyseenalaistaa tämän.

”Transtutkimus osoittaa, että biologinen ja sosiaalinen sukupuoli ovat kulttuurisia ilmiöitä, jotka muuttuvat ja joita muutetaan. Vuosisatoja faktoina pidetyt asia, kuten biologisen sukupuolen pysyvyys, eivät välttämättä pidä paikkaansa.”

Suomessa transtutkimusta syntyy Sirkkalan lisäksi Helsingissä ja Tampereella. Kondelin listaa, että juuri nyt työn alla on kourallinen transaiheisia graduja ja pari väitöskirjaa. Se on aika vähän.

”Traditio on vahva pääasiassa Jenkeissä ja Australiassa. Suomessa tutkimusta alkoi tulla 90-luvun alussa, pääasiassa yhteiskuntatieteissä, psykologiassa ja lääketieteessä”, Kondelin kertoo.

Viime vuosina tutkimusala on laajentunut humanistiseen tiedekuntaan. Uutta on nyt niin kutsuttu transgender standpoint: se, että transihmiset itse tekevät transtutkimusta.

Transihmisiä voi tutkia monella laitoksella ja monesta näkökulmasta.

”Kaupunkitutkimuksellisesti kiinnostaisi tutkia, millaisia transyhteisöjä Turussa muodostuu tällä hetkellä. Humanistisen ja lääketieteellisen voisi yhdistää tutkimalla, millaisia kokemuksia transihmisillä on sukupuolenkorjausprosessin ajalta ja miten he hahmottavat oman ruumiinsa ennen prosessia, sen aikana ja sen jälkeen”, Kondelin ideoi.

Luentosalien tytöt ja pojat

Transnäkökulma saa yliopistoarjen itsestäänselvyydet vessajonoista luentoihin näyttämään ongelmallisilta, joskus jopa turvattomilta. Mitä tapahtuu, kun nimi, sosiaaliturvatunnus ja kasvonpiirteet eivät näytä kuuluvan yhteen?

”Laitostenteissä tenttikuorien jakaminen ei ole koskaan miellyttävä hetki. LT1-talon aula, jossa laitostentteihin jonotetaan, on minulle vieläkin vähän sellainen ”niskakarvat nousee pystyyn” -paikka.”

Sukupuolittaminen sulkee osan ihmisistä ulos, kun sopivaa paikkaa ei tahdo löytyä.

”Itse olen käyttänyt miesten vessoja vuodesta 2011 lähtien. Olen kuullut, että jossain päin yliopistoa on jokin sukupuolittamaton vessakoppi”, Kondelin miettii.

”Yliopistolla jengi ei ole sen sensitiivisempää kuin muualla. Tytöttely ja pojittelu kuuluu kaikkialla, luennoillakin.”

Onneksi transopiskelijoille turvallisiakin paikkoja on.

”Sukupuolentutkimuksen käytävällä Minervassa minulla on rento ja hyvä fiilis. Tiedän, että muutama muukin transihminen tuntee niin. Toisaalta se käytävä on paikkana aika karu.”

Kun Kondelinilta kysyy, onko hän aktivisti, vastaus tulee heti.

”Ehdottomasti. Aktivismiksi luen sekä mielenosoitukset että verkostoitumisen. Olen varajäsen translain ja tasa-arvolain työryhmissä ja aktiivinen Trasekissa [sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö].”

Vähemmistöön kuuluvalle pelkkä oleminenkin on usein aktivismia.

”Olen avoimesti trans. En peittele sitä baarikeskusteluissa. Tyypillisimpiä minulle esitettyjä kysymyksiä ovat, että ’ooksä käyny siinä leikkauksessa jo’ ja ’no tykkäätkö sä sit naisista vai miehistä, ooksä homo vai hetero’. Minulla on niihin varioivia standardivastauksia. Sanon kuitenkin yleensä myös, että minulta saa kysyä, mutta älä kysy muilta. Itselläni on heikot henkilökohtaiset rajat, mutta muilla ei välttämättä.”

Seksuaalinen tasavertaisuus ry:stä eli Setasta Kondelin pysyy ulkona.

”Setassa tehdään paljon hyvää. Olen kuitenkin Setan kanssa eri mieltä toimintamalleista aktivismissa”, Kondelin toteaa.

”Seta on niin syvällä poliittisessa vaikuttamisessa, että siellä ei ole hyvä suututtaa ihmisiä. Minä haluan säilyttää mahdollisuuden puhua kärkevään sävyyn, suuttua ja osoittaa, missä toisilla on etuoikeuksia. Pitää olla meitä, jotka sanovat tarvittaessa, että haista paska.”

Sateen gradun “Transforming Bodies, Wandering Desires. Intra-actions of Gender and Sexuality in Non-heterosexual Transgender Embodimentvoi lukea Doria-verkkotietokannassa (www.doria.fi).