Henkilö
29.08.2017

Assarin ullakon kokki taikoo piparkakkutaikinasta historiallisia herkkuja

Teksti:
Miikka Rusi
Kuvat:
Juha Laurila
  • Petrus Kurppa on teetättänyt käsityöpiparimuotteja itselleen ympäri maailmaa.

Päivisin Petrus Kurppa ruokkii opiskelijoita Assarin ullakolla. Iltaisin jää aikaa omalle maukkaalle harrastukselle: historialliselle piparkakkukulttuurille.

Petrus Kurppa päätyy piparkakkuharrastuksensa johdosta erikoislaatuisten kysymysten äärelle. Yksi niistä koskee historiallisessa leipomisessa käytettäviä jauhoja.

”Olen vanhoja reseptejä kokeillessani miettinyt, onko nykyviljakaan enää samaa kuin keskiaikainen vilja. Joskus harkitsin jopa omien jauhinkivien hankintaa”, hän naurahtaa.

Vanhaa leipomisperinnettä vaaliva leipuri törmää jatkuvasti vastaaviin haasteisiin. Esiteollisen ajan käsityöperinteeseen ei kuulunut tarkkoja mittoja tai helposti nykymarketista saatavia raaka-aineita.

”Sellainenkin teoria minulle on tullut mieleen, että leipurit eivät ole halunneet laittaa kaikkea tietoa reseptiin. Reseptit ovat olleet aikanaan tärkeää tietotaitoa ja pääomaa”, Kurppa miettii.

KOKKINA opiskelijaravintola Assarin ullakolla työskentelevän Kurpan harrastus alkoi vuonna 2009, kun innokkaalla kotileipurilla oli tekemisen puutetta. Tuolloin Kurppa kiinnostui historiallisesta piparkakkuperinteestä, johon kuuluu koristeellisten puumuottien avulla leipominen.

Sittemmin ala on vienyt mukanaan: Kurpalta on tilattu aiheesta luentoja, hän on esitellyt taitojaan monissa historiatapahtumissa ja käynyt jopa Tšekissä piparkakkumestarin oppilaana. Kahdeksassa vuodessa omia kuviomuotteja ja aiheesta tehtyä kirjallisuutta on kertynyt komea määrä.

Kurppaa kiehtoo muottien pitkä ja värikäs historia.

”Jos kiinnostuu historiasta muottien takana, leipomisharrastus syventyy. Minulle onkin sanottu, että tämä on loputon suo.”

Kokoelmissa on muotti myös Turun yliopiston vaakunan siipisoihtua varten.

Kokoelmansa vanhimman piparkakkumuotin Kurppa on ajoittanut 1800-luvulle. Se on kuitenkin hyvin nuori esine verrattuna iäkkäimpiin puumuotteihin, joita hän on päässyt tutkimaan.

”Vanhin muotti, jota olen koskenut, on vuodelta 1555 – siis renessanssin ajalta.”

Sillä hän ei sentään päässyt leipomaan, vaikka Wrocławin etnografisen museon tutkija sanoi, että sekin voitaisiin järjestää. Kurppa ei vieläkään tiedä, oliko tarjous sarkasmia.

SUOMESSA piparkakkuharrastus on harvinainen joulunaikaa lukuun ottamatta, mutta Keski-Euroopassa historiallisten piparien perinne elää yhä. Erityisen voimissaan piparkakkukulttuuri on vanhoissa hansakaupungeissa ja niissä Euroopan valtioissa, joissa maustekauppa on kukoistanut varhain.

”Tässä kuussa menen piparifestivaaliin Puolaan. Siellä on satojen vuosien piparkakkuperinne, joka tuntuu olevan palaamassa uudestaan eloon”, Kurppa iloitsee.

 

Lue lisää:

Macciavellin hilpeät ruokalistat

Opiskelijaravintolan hiuksianostattavat Halloween-ruokalistat ovat nousseet jonkinlaiseen kulttimaineeseen. Viime Halloweeninä lounasravintolan listalla oli ”lepakon kinttua itämaisviisiin”, ”kylmäksi sauhustuneen vaelluskalan viimeinen kosto” sekä ”pyöreänpöydän ritarien verellä valeltu lettu”. (3/2017)

Makujen sinfonioita

Musiikkitieteilijä Susanna Välimäki aloitti tutkimusvapaalla blogin, jossa istahdetaan suursäveltäjien vuosisatojen takaisiin ruokapöytiin. Nyt hupiprojekti on paisumassa kirjaksi sekä radio- ja tv-sarjaksi. (11/2016)

Häpeä ei estä lihiksen himoa

Tylkkäri testasi Turun Pelastusarmeijan opiskelijoille tarkoitetun ruokakassin. Kassin sisältö yllätti monipuolisuudellaan. (8/2015)

Astetta aidompaa

Autenttisten matkakohteiden metsästäminen on uuvuttavaa kujanjuoksua. Toimittaja testasi viisi vinkkiä alkuperäisempään Turkuun. (8/2015)