Henkilö
20.10.2017

Kaisa Matomäki: ”Matematiikassa ei ole oppiriitoja”

Teksti:
Klaus Karilahti
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Alkulukuihin liittyy äärettömästi kysymyksiä, joihin kukaan ei ole löytänyt vastausta. Kaisa Matomäki tarvitsee tieteellisiin läpimurtoihin vain kynän ja paperia.

Rohkeus ja poikkeukselliset tutkimusmenetelmät ovat tehneet Kaisa Matomäestä yhden matematiikan nousevista tähdistä.

"Olen riemuissani siitä, että Kaisa Matomäki saa ansaitsemaansa tunnustusta poikkeuksellisista kyvyistään. Hän yhdistää harvinaislaatuisella tavalla luovuutta ja terävää analyysia ratkaistessaan lukuteorian äärimmäisen vaikeita ongelmia.”

Nämä ylistyssanat lausui matematiikan emeritusprofessori ja Matomäen väitöskirjan ohjaaja Glyn Harman, kun Matomäki palkittiin nuorille matemaatikoille suunnatulla Sastra Ramanujan -palkinnolla viime vuonna. Samoihin aikoihin Matomäen palkitsi myös Suomen Akatemia, joka ylisti nuoren tutkijan rohkeita aihevalintoja ja epätavanomaisia tutkimusmenetelmiä.

Kaisa Matomäki, 32, työskentelee tutkijana Turun yliopistossa. Mielenkiinto matematiikkaa kohtaan syntyi jo lapsuudessa.

“Loogisuus ja eksaktius,” Matomäki tiivistää alan kiehtovuuden.

”Matematiikassa ei ole oppiriitoja, kuten joillain tieteenaloilla. Jos todistan jotain ja siinä ei ole virhettä, se on tosi ja kaikkien täytyy uskoa se.”

 

MATOMÄEN lahjakkuus huomattiin jo nuorena. Hän kävi lukionsa Päivölän opiston matematiikkalinjalla. Poikkeukselliset kyvyt ja intohimo matematiikkaan toivat hänelle menestystä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.

“Nuorempana voitin Suomen lukiolaisten valtakunnallisen matematiikkakilpailun. Kilpailumatematiikka on mielenkiintoisempaa kuin koulutehtävät, siinä vaaditaan enemmän hoksottimia.”

Lukion jälkeen Matomäki opiskeli matematiikkaa Turun yliopistossa. Gradustaan hän voitti Ernst Lindelöf -palkinnon, jonka Suomen matemaattinen yhdistys jakaa vuosittain parhaan matematiikan pro gradun tai diplomityön tekijälle. Tohtoriksi Matomäki väitteli Lontoossa, ja on työskennellyt akatemiatutkijana Turun yliopistossa vuodesta 2015.

 

NYKYISIN Kaisa Matomäki tutkii alkulukuihin liittyviä kysymyksiä. Alkuluku on luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään. Esimerkiksi kolme ja viisi ovat alkulukuja. Lisäksi ne ovat alkukaksosia.

“Yksi alkulukujen avoin ongelma on se, onko äärettömästi sellaisia alkulukupareja, joiden etäisyys on kaksi. Näitä pareja kutsutaan alkukaksosiksi. Todennäköisyys niiden äärettömyydelle on tavallaan sata prosenttia, mutta varmuutta ei ole. Jonkun täytyisi keksiä matemaattinen, looginen todistus, joka kertoisi vastauksen”, Matomäki pohtii.

”Tyypillinen todistus voisi näyttää, että x:ään mennessä alkulukupareja on tietty x:stä riippuva määrä, jolloin x:ää kasvattamalla pareja löytyy loputtomasti. Kukaan ei tiedä, miten sen todistaminen onnistuisi.”

 

PUHTAAN MATEMATIIKAN tutkimus on perustutkimusta, jonka tarkoitus on lisätä tiedon määrää. Kaikesta perustutkimuksesta ei synny välitöntä hyötyä, mutta kokonaisuudessaan se on välttämätöntä käytännön sovellusten kehittämiseen ja suurten tieteellisten läpimurtojen tekemiseen.

Tämän päivän Suomessa moni elinkeinoelämän edustaja ja poliitikko kuitenkin vaatii, että tiedettä tehtäisiin yhä suoremmin yritysmaailman tarpeisiin. Matomäen mukaan niin kaupallisella tieteellä kuin perustutkimuksella on paikkansa.

“Puhtaan matematiikan tutkimuksella ei ole suoria sovellutuksia yritysmaailmaan. Näen kuitenkin tärkeänä, että myös perustutkimusta tuetaan. Koskaan ei voi tietää, mitä sovellutuksia myöhemmin löytyy. Esimerkiksi tiedonsalaukseen käytetään lukuteoriaa. Nykypäivänä se on tärkeää, sillä älypuhelimia ja tietokoneita käytetään jatkuvasti.”

Lue lisää:

Avaruusfysiikkaa Arktiksella

Suunnilleen Norjan mannerviivan ja Pohjoisnavan puolivälissä sijaitsee Willem Barentsin vuonna 1596 löytämä arktinen saaristo. Kyseessä on Huippuvuoret – paikka, jossa on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä ja enemmän moottorikelkkoja kuin autoja. Siellä, tarkemmin sanottuna 2 144 asukkaan Longyearbyenissä, toimii korkeatasoinen arktisen alueen tutkimukseen erikoistunut Huippuvuorten yliopistokeskus. (1/2017)

Tähtitieteilijä ratkoo avaruuden halki matkaavia salakoodeja

Tutkija Elina Lindforsin aarrejahdissa on löytynyt jo yksi kokonainen galaksi. (5/2017)

Onneksi minusta ei tullut arkkitehtiä”

Matematiikan lehtori Irma Luhta tekee uraa sekä yliopistolla että performanssitaiteilijana. Entinen luentolakkovahti laittaa mölyävät opiskelijat ruotuun ja haluaa tarjota luennoillaan muutakin kuin matematiikkaa. (10/2012)