Henkilö
13.03.2014

Kissanpolkasta free-jazziin

Jaakko Tolvin päivät täyttyvät musiikista. Kahdesti Turkuun muuttanut mies ei harrasta mitään, sillä soitinten parissa puuhailu yhdistää työtä ja vapaa-aikaa. Siinä sivussa myös turkulainen kulttuurielämä saa uutta potkua.

"Jos löydän levyn, jossa vihellellään, niin kyllä mä sen ostan. Vaikka se olisikin ihan paska", kuvailee Jaakko Tolvi, 32, levyhyllynsä sisältöä. Lienee selvää, että kulunut termi "musiikkimaultaan kaikkiruokainen" pitää hänen kohdallaan paikkansa.

Vaikka puhe on Tolvin intohimosta, musiikista, hän säilyttää äänessään jatkuvasti saman rauhallisen sävyn. Hän kaataa kahvia, hämmentää liedellä porisevaa kattilaa ja vastailee toimittajan kysymyksiin keskittyneesti, ajatuksiaan punniten.

Useiden asioiden tekeminen yhtä aikaa ei näytä tuottavan vaikeuksia, eikä se taida olla yksityisyrittäjälle kovin uuttakaan. Kahvitteluhetkikin kun osuu vielä keskelle Tolvin työpäivää. Tosin tänään pianonvirittäjä työskentelee kotonaan.

Kuudetta vuotta yhden miehen Kissanpolkka-yritystään pyörittävä Tolvi on vielä uusi tulokas alalla, jolla asiakassuhteiden luominen on pitkäjänteistä työtä.

"Vuoden alussa on aina hieman hiljaisempaa, kun joulu on jo ohi ja kevään ja kesän juhlat vasta tulossa", Tolvi kertoo. Hän nyökkää olohuoneen puolella nököttävää pianoa kohti ja jatkaa: "Nyt olisi tarkoitus fiksailla tuota omaa pianoa. Onhan se vähän huonoa mainosta, jos pianonvirittäjän oma soitin ei ole kunnossa."

Tolvin edustama käsityöläisyys vaikuttaa eksoottiselta, etenkin kun sitä tarkastelee viime viikkojen uutisointien näkökulmasta. Alkuvuodesta julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raportin mukaan teknologian kehittymisen myötä parin seuraavan vuosikymmenen aikana Suomesta katoaa lähes joka kolmas työpaikka ja ammatti.

Soitinvirittäjät voinevat silti olla rauhallisin mielin. Raportti rankkasi heidän ammattinsa 400 uhanalaisimman ammatin joukosta vasta sijalle 220. Käsillä tekemisen ja kokemuksen tuoman tiedon yhdistelmää on hankala korvata koneella.

Mikä harrastus?

Soittimet kuitenkin ovat Jaakko Tolville enemmän kuin vain kiinnostavia ja korjausta vaativia esineitä.

Eteisen keikkajulisteet kertovat, että asunnossa asuu aktiivinen muusikko. Tolvi on soittanut useilla kymmenillä levyillä, joiden tyylikirjo ulottuu vaivatta free-jazzista metsäfolkiin. Keikkaakin pukkaa eri yhteyksissä viikoittain.

Tuoreimpiin tapauksiin kuuluu suoraviivaisempaa rock-musiikkia soittava Pöllöt-yhtye, joka lyhyestä olemassaolostaan huolimatta on jo ehtinyt herättää kiinnostusta. Yleensä rumpalin pallilla istuva Tolvi soittaa yhtyeessä poikkeuksellisesti kitaraa ja laulaa.

"Ehkä se on vähän surullista, että Pöllöt otettiin heti aivan eri tavalla vastaan kuin muut yhtyeet, joissa olen soittanut vuosia. Mutta onhan se selvästi helpommin lähestyttävää musiikkia kuin vaikka impro-jutut", hän sanoo naurahtaen, ja on kieltämättä oikeassa.

Kiila, Jarse, Taco Bells, Lau Nau, Lauhkeat lampaat, Kemialliset ystävät, Rauhanorkesteri… Kun katsoo kirjavaa listaa Tolvin musiikkiprojekteista, yhteisiksi nimittäjiksi tulevat mieleen lähinnä termit marginaalinen ja vaihtoehtoinen.

Kiireisellä muusikolla riittää kuitenkin intoa myös kokonaan omien polkujensa tutkimiseen. Viime vuoden lopulla ilmestyi uuden Äänetön-levymerkin julkaisemana Jaakko Tolvin toinen soololevy, leikkisä ja merkillinen Kuinka kehtaatte.

"Omien levyjen tekeminen tapahtuu pitkään oman pään sisällä, yksin kotona. On hauskaa leikkiä ja opetella tekemään itse. Kaikkein mielenkiintoisinta on yrittää saada joku tietty idea toteutettua. On kiinnostavaa, miten erilaiselta lopputulos aina kuulostaa", Tolvi selittää.

Hänen mukaansa oman musiikin tekeminen on vähän niin kuin harrastus, samalla tavalla kuin vaikkapa postimerkkien keräily. "En kuitenkaan sanoisi, että harrastaisin musiikkia. En oikein käsitä, miten voi vain harrastaa", hän ihmettelee.

On helppo ymmärtää, mitä Tolvi ajaa takaa. Vaikka suuret rahat eivät kokeilevan musiikin piirissä liiku, se tarjoaa tekijälleen selvästi tyydyttävän tavan elää.

kuhinaa kaupunkiin

Satakunnassa syntynyt ja kahdesti Turkuun muuttanut Tolvi on mukana laajentamassa nykyisen kotikaupunkinsa kulttuuritarjontaa muutenkin kuin soittamalla.

Hän kuuluu Himera-ryhmään, joka organisoi Turussa vaihtoehtoisen musiikin tapahtumia ja kuuntelupiirejä. Maaliskuun lopulla ryhmä järjestää Kutomolla toista kertaa kaksipäiväisen festivaalin, jossa yleisö pääsee laajentamaan musiikkimakuaan asteen tai pari kokeellisempaan suuntaan.

"On hienoa huomata, miten tietyn nimen alla tehtävät tapahtumat alkavat pikkuhiljaa löytää uutta yleisöä", hän innostuu.

Ohjelmassa on kotimaisten esiintyjien lisäksi myös kovia ulkomaisia tekijöitä, kuten arvostettu brittiläinen saksofonisti Evan Parker. Myös kotimaisen avantgarden tunnetuimpiin nimiin lukeutuva Pekka Airaksinen esiintyy festivaalilla. Tolvi törmäsi Airaksiseen hiljattain Taco Bellsin keikalla, ja on edelleen ilmeisen tohkeissaan tietynlaisen sukulaissielunsa kohtaamisesta.

Sekin on täysin ymmärrettävää. Eturintamassa on harvoin ruuhkaa.

Teksti: Tuomo Yrttiaho

Kuva: Lauri Hannus

Jaakko Tolvi keikalla:

Himera II -festivaali, Kutomo, Turku 28.–29.3.

(Jarse, Lauhkeat lampaat)

Klub Karkia, Porin Taidemuseo Open Café 11.4. (Taco Bells)