Henkilö
13.12.2012

Koko kansan Kenneth

Suomen Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve muuttaa suomalaista balettia askel kerrallaan.

Marraskuun 23. oli odotettu päivä Suomen Kansallisbaletin kulisseissa. Tuolloin kuukausia työstetty H.C. Andersenin satuun perustuva balettiproduktio Lumikuningatar sai ensi-iltansa. Selvää oli, etteivät baletin tekijät olleet ainoita, jotka iltaa odottivat. Lippuluukuilta oli jo aikaa sitten kantautunut tieto, että kaikki teoksen näytökset oli myyty loppuun ennakkoon. Muutama viikko sitten produktiolle sovittiin kuusi lisänäytöstä, jotka myytiin loppuun alle viidessä tunnissa. Pelkästään Töölön oopperatalon ovilla oli lippujen myyntiintulohetkellä noin 200 henkeä jonossa.

Lumikuningattaren koko maan ylle heittämä lumous ei kuitenkaan ole ylpistänyt menestystarinan takana olevaa tanskalaista. Suomen Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve viilettää vauhdikkaasti mutta rennosti pitkin balettioppilaitoksen käytäviä huomioiden jokaisen vastaantulevan henkilökunnan jäsenen tuttavallisella tervehdyksellä. Jos Suomen Kansallisbalettia kuvattaisiin perheenä, olisi Greve sen isähahmo.

Tanssista tuli osa Greven maailmaa jo 3-vuotiaana, ja viisi vuotta myöhemmin hän vakuuttui siitä, että halusi tehdä baletista uran. Päätökseen vaikutti ratkaisevasti hänen näkemänsä televisiointi Joutsenlampi-baletista.

"Muistan sen edelleen todella hyvin. En voinut uskoa sitä näkyä vahvasta miehestä, joka oli kauniiden naisten ympäröimä. Ajattelin, että he olivat niin uskomattoman kauniita ja silloin sanoin isälleni, että tuolla miehellä mahtoi olla unelmatyö."

Greve sai heti perheensä täyden tuen uravalintansa suhteen, ja seuraavat vuodet veivät häntä pitkin maailmaa. Greve opiskeli Tanskan kuninkaallisen teatterin balettikoulussa ja myöhemmin School of American Ballet'ssa.

Sen jälkeen hän on jatkanut uraansa New Yorkissa, Pariisissa, Stuttgartissa ja Wienissä. Lopulta ympyrä sulkeutui – hän palasi Tanskaan Kööpenhaminan kuninkaalliseen balettiin.

Kohti omaa identiteettiä

Vuonna 2008 Suomen Kansallisoopperan raati päätti yksimielisesti nimittää Greven Kansallisbaletin taiteellisen johtajan tehtävään. Greve ei empinyt päätöksessään muuttaa Suomeen.

"Suomeen lähteminen ei ollut se ilmeinen vaihtoehto ja pidin siitä. Ajattelin, että tässä olisi paikka, missä voisin oikeasti saada muutosta aikaan. Minulle Suomi on opettanut paljon siitä kuka olen ja kuka valitsen olla. Tämä on ehkäpä se paikka, jossa olen 'löytänyt itseni'."

Greve on reippaalla kädellä muokannut Kansallisbalettia. Hänen tavoitteisiinsa ovat ensisijaisesti kuuluneet kansallisen tanssituntemuksen lisääminen sekä baletin ja oopperan tasa-arvoistaminen Oopperatalolla. Hänen tehokas perinteiden uudistaminen on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Greve toteaa, että Suomeen tullessaan hänellä oli hyvä tuntemus baletista mutta opittavaa ihmisten johtamisesta. Jos hän voisi palata ajassa taaksepäin, hän ei kuitenkaan muuttaisi tekemiään päätöksiä.

"Joskus muutoksen pitää tapahtua vähän kivuliaalla tavalla. Muuten se ei ole muutosta vaan hienosäätöä. Joskus asioista pitää päästää irti, vaikka se tuottaisikin vähän kipua. Luulen, että jos nyt voisin valita niin olisin tehnyt samat asiat, mutta kenties dialogisemmalla, paremmin kommunikoidulla tavalla."

Greven tekemä muutos on kuitenkin onnistunut. Suomalainen baletti on viime aikoina herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa.

Keväällä 2013 kansallisbaletti suuntaa Moskovan kuuluisaan Bolshoi-teatteriin esiintymään.

Sitä ennen arki kuitenkin jatkuu vielä Suomessa. Kun Greveltä kysyy, mitä baletin taiteellisen johtajan työnkuvaan kuuluu, hän vastaa värikkäällä listalla.

"Yleensä tulen tänne joskus noin klo 8.15 aamulla, valmistelen tulevaa työpäivää, osallistun kokouksiin, seuraan tanssitunteja ja varmistan, että tanssijoilla on kaikki hyvin. Tätä seuraa usein muutama kokous lisää, produktioiden harjoituksien valmistelut sekä harjoitusten aloittaminen. Tänään myös kirjoitin sopimuksia, tein budjetteja, maksoin laskuja, tapasin teknisen johtajan, sovin sijaisuuksista ja hain poikani balettikoulusta."

Haastattelun jälkeen Greve on suuntaamassa vielä äänistudiolle kuuntelemaan Lumikuningattaren äänitehosteita. Kiireistä huolimatta hän ei kuitenkaan koe vaikeuksia tasapainottaa koti- ja työelämää.

Itse asiassa kaikki Greven perheenjäsenet ovat tavalla tai toisella tanssin koskettamia tai kuten Greve toteaa, kulttuurin värittämiä.

Greven vaimo on myös entinen balettitanssija, ja perheen kaksi poikaa harrastavat molemmat tanssia, breakdancea ja balettia.

Kotielämään mahtuu kuitenkin keskustelua myös muusta. Greve mainitsee hänen ja poikiensa yhteisiksi kiinnostuksen kohteiksi muun muassa autot ja kalastuksen. Keskustelun suuntautuessa työhön Greve toteaa perheensä olevan hänelle inspiraation lähde.

"Poikani olivat suuri osa Lumikuningattaren luomisprosessia. Nuorempi heistä keksi idean käyttää vartaloa lyömäsoittimena saunakohtauksessa.

Vanhempi heistä taas totesi, että esityksestä pitäisi tehdä vuorovaikutteisempi, jottei pitkään paikalla istumisesta tulisi tylsää. Pojat tulevat usein katsomaan harjoituksia ja me keskustelemme niistä. He ovat erittäin aktiivisesti antaneet minulle palautetta ja tukea. Olen heille kiitollisuudenvelassa."

Menestyksestä seuraavaan?

Lumikuningattaren valtaisan menestyksen vuoksi sen on sovittu palaavan jo ensi talven ohjelmistoon. Sitä ennen 90-vuotista taivaltaan juhlivalla Kansallisbaletilla riittää monia muita projekteja. Nyt treenataan toista Greven koreografian taidonnäytettä, tammikuussa lavalle palaavaa Joutsenlampi-balettia.

Greve kertoo sen palaavan lähes samanlaisena kuin millaisena se on aikaisemmin Suomessa nähty.

"Olen yrittänyt päivittää teosta, mutta se ei ole uusi luomus. Tällä baletilla on pitkä historia ja traditiot, kun taas Lumikuningatar perustuu minun omaan näennäistodellisuuteeni ja käsityksiini viihteestä. "

Greven työsopimusta jatkettiin juuri vuoteen 2014 jatkuvaksi. Hänellä itsellään on pitkä lista vielä toteutettavia tavoitteita.

Greve suunnittelee lisäävänsä Kansallisbaletin taloudellista kasvua nostamalla katsojalukuja erityisesti kehäkolmosen ulkopuolelta tulevilla katsojilla.

Hänellä riittää intoa myös tiedon ja taidon jakamiseen nuoremmille tanssijasukupolville.

Grevelle sydäntä lähellä ovat myös tanssin käyttäminen tabun rikkomisessa ja suvaitsevuuden lisäämisessä. Vaikka hän joskus kaukaisessa tulevaisuudessa joutuu eläköitymään työstään, hän ei usko, että tanssin tärkeys tulisi vähentymään.

"Tanssi on merkittävä osa elämääni. Se kulkee aina kanssani. Totta kai, kun vanhenen, pystyn tekemään fyysisesti yhä vähemmän. Tanssi on kuitenkin jotain, mihin tunnen aina olevani yhteydessä. Se on jotain, mitä ilman en voisi elää."

TEKSTI: KAROLIINA RAJALA

KUVAT: KRISTIAN TERVO