Henkilö
17.08.2018

Lauri Kattelus: ”Päätöksiä ei pidä tehdä siten, että valitaan se kiva ratkaisu mihin hintaan tahansa”

Teksti:
Miikka Rusi
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Lauri Katteluksen tie on käynyt turkulaisesta opiskelijapolitiikasta turkulaiseen kunnallispolitiikkaan.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus haluaa nähdä Turun lähiöissä taidetta, palveluita – ja superbussit.

Turun kaupungintalo on yhtä näyttävä rakennus niin ulkoa kuin sisältäkin. Kun sen aulassa astelee marmoripylväiden ja kristallikruunujen ympäröimänä, ei ensikertalainen uskalla koskea yhtään mihinkään.

Onneksi vahtimestari opastaa minulle kädestä pitäen, kuinka kahviautomaattia käytetään.

Mitenköhän kaupunginvaltuutetut kokevat olonsa täällä; Saako suureellinen sisustus myös heidät tuntemaan itsensä aivan pieniksi? Painavatko kaupungin historian vuosisadat raskaina heidänkin olkapäillään?

Olen tullut kaupungintalolle tapaamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, kokoomuksen kaupunginvaltuutettua Lauri Kattelusta, joka toivottaa minut tervetulleeksi rennosti purjehduskengissään.

Hyvä valinta: puoliformaalit, siistit, mutta rennot, jalkineet antavat vihjeen veneilyharrastuksesta, tuovat tyyliin persoonallista kulmaa, viestittävät ’köysien pysymisestä käsissä’ ja ovat vielä mukavat jalassakin näin kesällä.

Jaahas, menipä ylianalysoimiseksi.

Alkajaisiksi kurkistamme Katteluksen työhuoneeseen, jossa katse kiinnittyy ensimmäisenä päätyseinään. Siellä roikkuvat kehystettyinä hänen edeltäjiensä valokuvat aina 1800-luvulta alkaen.

”Tuo odottaa vielä kiinnittämistä”, hän osoittaa omaa tauluaan, joka makaa vielä työpöydällä.

Sen ripustamisessa ei näemmä olla kiirehditty. Kattelus nimittäin aloitti toimessaan jo vuosi sitten, kesällä 2017.

Poliittinen heittäytyjä

Twitterissä Lauri Kattelus kuvailee itseään ”vapaamieliseksi kaupunkilaiseksi”. Se on mukava kuvaus, mutta kunnolliseksi poliittiseksi määritelmäksi aivan liian lavea. Luultavasti  puolet kaupunginvaltuutetuista puolueisiin katsomatta voisi käyttää samaa esittelyä.

Pieni täsmennys on siis paikallaan.

Kokoomus on puolue, jonka eri siivistä ja sisäisistä ryhmittymistä puhutaan usein. Mihin Kattelus itse kokee sijoittuvansa omiensa joukossa?

”En ole niin oikealla, vaan edustan ennemminkin vähän keskellä olevaa liberaalia ajattelua. Olen sosiaalireformisti, siis linjalla, jota Jyrki Katainen on sanonut edustavansa.”

Kyseessä on koulukunta, jota erilaiset poliittiset vastustajat ovat toisinaan pilkanneet ”naminami-kokoomuslaisuudeksi”.

Poliittinen untuvikko 29-vuotias Kattelus ei missään nimessä ole. Hänellä on ikäisekseen oikeastaan hämmentävän paljon poliittista kokemusta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden lisäksi hän on toiminut kansanedustajan avustajana, kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittisena sihteerinä, Turun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallituksessa, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni.

Kokoomuksen jäseneksi Kattelus liittyi jo rippikouluiässä, 15-vuotiaana. Se ei kuitenkaan yksinään selitä vastuutehtävien määrää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Lauri Kattelus on tällä hetkellä innoissaan Turun kunnianhimoisista ilmastotavoitteista.

Lauri Kattelus kuvailee itseään heittäytyjäksi, joka on tehnyt jo nuorena melko päämäärätietoisia valintoja uraansa ajatellen.

”Olen valinnut esimerkiksi opiskelupaikat ja työpaikat sen mukaan, että haluan tehdä politiikkaa työkseni.”

Kiitosta saa myös oma puolue, jolla on ollut Turussa jo pitkään tapana nostaa nuoria kaupungin päätöksenteon kärkipaikoille. Tuo linja on tasoittanut tietä myös Kattelukselle.

”En ole suinkaan nuorin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Turussa. Aleksi Randell on ollut käsitykseni mukaan puheenjohtajana nuorempana ja Petri Lahesmaa ainakin suurin piirtein samanikäisenä.”

Harva jaksoi siis enää kauhistella nuoren puheenjohtajan valintaa, kun Katteluksen aika vuosi sitten koitti. Sitä paitsi turkulaisen päätöksenteon puoluerajat ylittävä ’nuorennusleikkaus’ oli ollut käynnissä jo tovin.

Edellisellä valtuustokaudella vuosina 2013–2017 ryhmäpuheenjohtajina toimi laaja rintama noin kolmekymppisiä: Li Andersson vasemmistoliitossa, Niina Ratilainen vihreissä, Ville Tavio perussuomalaisissa ja Kattelus kokoomuksessa.

Vanhaa kaupunkia johtavat tällä hetkellä nuoret ihmiset – tai ainakin poliitikoiksi nuoret. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen keski-ikä Turussa nuorentui 45 ikävuoteen, kun koko maassa se oli 50 vuotta.

Katteluksen mukaan tämän kehityksen on huomannut kaupunginvaltuustossa selvästi.

”Keskustelukulttuuri valtuuston kokouksissa on parantunut hyvin paljon. Puheenvuorot ovat laadukkaampia, ja keskustelu on asiallisempaa”, hän kehuu.

Turun kaupungin päätöksiä edeltää hänen mukaansa suurempi määrä keskustelua kuin aiemmin ja päätöksentekoprosessiin osallistuu nyt myös enemmän ihmisiä.

Lisääntyneen päätöksenteon avoimuuden voi nähdä demokratian kannalta hyvänä kehityksenä, vaikka sen johdosta päätöksenteko voikin toisinaan tuntua ulkopuolisille hitaalta tai poukkoilevalta.

”Jossain haastattelussa olen sanonutkin, että Turusta ei enää saada päätöksiä kahdella tai kolmella puhelinsoitolla, vaan niitä tarvitaan vähän enemmän.”

Parasta lähiöpolitiikkaa

Hidas päätöksenteko ei toki tarkoita sitä, että kaupungilta puuttuisi visioita.

Turun kaupungin huhtikuussa päivitetty strategia tähtää vuoteen 2029, jolloin vietetään kaupungin 800-vuotisjuhlia. Paperi on mielenkiintoinen sekoitus rohkeita tavoitteita ja pompöösejä fraaseja.

Sen mukaan Turku on reilun kymmenen vuoden kuluttua ”kaupunki, jossa historia ja tulevaisuus lyövät kättä”.

Turku haluaa ”kehittyä osana pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä, joka ulottuu Tukholmasta Turun kautta Helsinkiin ja aina Pietariin saakka” tavoitteenaan muun muassa tunnin junayhteyden aikaansaaminen Helsingin ja Turun välille.

Sitten on vielä muuta jännittävää sälää: digitalisaatiota ja tekoälyä, ilmastotavoitteita sekä kaupunkikehittämisen edelläkävijyyttä. Mutta mikä tämänhetkinen konkreettinen hanke on tärkein kaupunginhallituksen puheenjohtajalle?

Kysymys on selvästi hankala. Lopulta Kattelus päättää mainita eriytymisen ehkäisyn ja kaupungin lähiöohjelman.

”Olisi aika hienoa, jos voitaisiin sanoa Turun tekevän Suomen parasta lähiöpolitiikkaa.”

Mitä tavoite vaatisi?

Katteluksen mielestä yksi keskeinen työkalu on koulujen ja varhaiskasvatuksen positiivinen diskriminaatio. Käytännössä siis kaupungin myöntämä lisärahoitus alueille, joilla asuu runsaasti vieraskielisiä sekä maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisia perheitä ja lapsia.

Rahoituksen turvin oppilaitoksiin saa palkattua lisää henkilökuntaa ja pienennettyä luokkakokoja.

Hän korostaa, että asumispoliittisesti asuinalueille on tärkeää sekoittaa yhtä lailla niin omistusasuntoja, vuokra-asuntoja kuin asumisoikeusasuntojakin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

"Sosiaalinen työ vaatii vastapainoksi vähemmän sosiaalista tekemistä", Lauri Kattelus kuvailee vapaa-aikaansa.

Myös lähiöiden yhteisötaide saa hänet innostumaan.

”Taide tuo eloa ja yhteisön yhteenkuuluvuutta alueille. Hyviä esimerkkejä yhteisötaideprojekteista ovat olleet esimerkiksi Me-talo Pansiossa ja eri projektit Varissuolla.”

Entä miten Lauri Kattelus kehittäisi turkulaisten opiskelijoiden luvattua lähiötä, Ylioppilaskylää? 

”Nythän alue kehittyy, kun TYS:n vanhat tilat puretaan uuden asuntokohteen tieltä, mutta mielestäni sinne voisi rakentaa vielä lisääkin. Ylioppilaskylä ei ole kovin tiivis ja sen vierustoilla on paljon väljästi rakennettua tai kokonaan rakentamatonta aluetta.”

Omalla asuinalueellaan Kerttulissa Kattelus arvostaa muun muassa lähistön viihtyisiä kivijalkapubeja. Siksi Ylioppilaskylän ainoan baarin Three Beersin lakkauttaminen herättää tunteita.

”Ainakin Yo-kylässä voisi olla enemmän kaikenlaisia palveluita. Yksi tai kaksi pubiakin mahtuisi.”

Joukkoliikennehysteria

Keväällä Lauri Kattelus joutui hetkeksi myrskyn silmään, kun aiemmin ratikkafaniksi profiloituneena hän paljasti kääntyvänsä tuplanivelbussin kannalle.

Tuleva joukkoliikenneratkaisu – oli toteutus sitten raitiotie tai niin kutsuttu superbussi – tulee olemaan kaupungin tulevaisuuden kannalta yksi merkittävimmistäyksittä isistä investoinneista. Rahan lisäksi pelissä on myös imago, sillä moni kokee kaupungin menettävän suorastaan kasvonsa, mikäli Turkuun ei saada ratikoita takaisin.

Ovathan ne nyt tulossa jopa Tampereellekin.

”Tammikuussa julkaistu selvitys oli aika yksioikoinen siihen suuntaan, että Turkuun superbussijärjestelmä olisi ratkaisuna parempi kuin ratikka. Sillä saataisiin suurempi osa turkulaisia tämän palvelun piiriin”, Kattelus perustelee.

Kaupungin tilaamassa raportissa ratikan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 166–293 miljoonaa euroa ja superbussin vastaaviksi 63–123 miljoonaa euroa. Tampereen raitiotieinfrastruktuurin hintalapuksi on puolestaan arvioitu noin 283 miljoonaa.

Kun Turun selvitys ilmestyi, sitä myös kritisoitiin äänekkäästi: raitiotien kannattajat väittivät raportin lukuja puolueellisiksi, sillä heidän mukaansa hintaarviot olivat ratikan osalta maksimoituja, superbussin kohdalla taas alakanttiin.

Kritiikistä huolimatta Kattelus uskoo superbussin olevan taloudellisesti järkevämpi toteuttaa kuin raitiotie.

”Vaikea on päästä siihen lopputulokseen, että ratikka olisi kovin edullinen ratkaisu. Näin isoja päätöksiä ei pidä tehdä siten, että valitaan se kiva ratkaisu mihin hintaan tahansa”, Kattelus arvostelee.

Turkulaisille ratikkafaneille pientä toivonkipinää saattaa kuitenkin tuoda se, että puheenjohtaja lyö kantansa kiinni vasta lopulliset raportit ja tiedot saatuaan.

Kattelus kertoo seuranneensa ”tietyllä huvittuneisuudella”, miten raju kommenttiryöppy syntyi siitä, että hän oli valmis muuttamaan mielipidettään uusien tietojen myötä.

”Nyt selvitystä täydennetään, eli pidän ihan samalla tavalla mielen avoimena kuin aiemminkin. Tätä tietysti toivoisi muiltakin”, Kattelus piikittelee. 

 

Lauri Kattelus

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.)

Mikä innostaa?
”Maailmanparantaminen.”

Mikä ärsyttää?
”Valittaminen asioista, joille voisi itse tehdä jotain.”

Missä viihdyt?
”Merellä ja kotona.”

 

Lue lisää: 

Me ollaan nuoriso

Juttu esittelee Katteluksen ja kolme muuta alle 30-vuotiasta kaupunginvaltuutettua, jotka valittiin kaupunginhallitukseen vuonna 2013. Kattelus puhui tuolloinkin nuorten vaikutuksesta: "Nyt, kun nuoria on eri puolueissa sekä valtuustoryhmissä että hallituksessa, puolueittenkin näkemykset alkavat ajautua väistämättä meidän sukupolven näköiseen suuntaan." (02/2013)

Turkulainen selviytymistarina: näin kansainvälinen telakkamahti sai alkunsa

Meyer Turun telakan merkitys on kaupungille valtava. Tulevaisuus näytti silti synkältä, ennen kuin Suomen valtio ja Meyerin suku ostivat telakan vuonna 2014. Sittemmin enemmistöosakas Meyer osti valtion ulos yrityksestä. Juttu avaa telakan historiaa perinpohjaisesti. (03/2018)

Lyhtypylväästä tuli kaupunkikulttuurin taistelukenttä: Turku siivoaa pienten toimijoiden mainokset pois katukuvasta

Vuonna 2017 Turun kiinteistöliikelaitos sijoitti 50 000 euroa tarrojen ja julisteiden tehostettuun valvontaan ja poistamiseen lyhtypylväistä kaupungin kaunistamisen nimissä. Pienet kulttuurialan toimijat kommentoivat julisteiden poistamisen ongelmallisuutta. (05/2017)

Tunnin juna ja teknologiaa - tällainen on kampus vuonna 2029

Yliopistolta Itäharjulle ulottuvan kampus- ja tiedepuiston kehittäminen kuuluu Turun kaupungin kärkihankkeisiin. Alueen ilmettä on visioitu myös Turku Kampus Upgrade -kilpailun avulla. (01/2017)