Henkilö
28.01.2019

Miehet ry:n puheenjohtaja on turkulaisopiskelija: "Haluamme monipuolistaa mieskuvaa"

Teksti:
Anni Savolainen
Kuvat:
Aleksi Malinen
  • "Ei tarvitse ahdistua, jos poikavauvalla ei ole vaaleansinistä potkupukua", Janne Salakka sanoo.

Viime marraskuussa Twitter-keskustelu johti uuden, miesten asemaa edistävän yhdistyksen perustamiseen. Miehet ry:n puheenjohtaja on Janne Salakka, joka opiskelee valtio-oppia ja kansainvälisiä suhteita Turun yliopistossa.

1. Miksi esittäydytte feministisenä ja antirasistisena järjestönä ettekä vain miesten asemaa edistävänä järjestönä, Miehet ry:n puheenjohtaja Janne Salakka?

"Feminismi ja antirasismi ovat ydinarvot, joiden päälle rakennamme kaiken toiminnan. Haluamme murtaa harmillista ja tarpeetonta vastakkainasettelua feminismin ja miesten asian välillä. Näillä arvoilla erotumme myös muista mieskeskeisistä järjestöistä."

2. Millaisia tasa-arvo-ongelmia miehet kohtaavat?

"Monen ongelman takana ovat usein kapea miesrooli ja myrkyllinen kulttuuri, joka näkyy esimerkiksi kielessä. Ilmaisut kuten 'Pojat on poikii' vahvistavat ajatusta, että pojat ovat aina tietynlaisia. Pojat ja miehet ovat selkeästi yliedustettuina väkivalta- ja itsemurhatilastoissa, oppimiseroissa ja koulutuksen eriarvoistumisessa. Sukupuolittunut asepalvelus on myös selkeä ongelma.

Toimintamme ytimessä on tuoda esille erilaisia kysymyksiä miesten tasa-arvosta. Millaisia ovat vaikka transmiesten, rodullistettujen tai turvapaikkaa hakevien miesten ongelmat? Nämä asiat vaikuttavat työllistymiseen, syrjäytymiseen ja kouluttautumiseen."

3. Mitä jokainen voisi tehdä parantaakseen miesten asemaa?

"Kuunteleminen ja empatian osoittaminen on tärkeää, kun mies puhuu kokemuksistaan. Kaikki voivat osoittaa tukea miehille, mutta etenkin miehillä itsellään on vastuu antaa vertaistukea toisilleen. Jokainen voi rikkoa haitallisia käytösmalleja. Jos kaveri tekee kännissä typeriä asioita, sitä ei pidä vain hyväksyä ja sanoa, että 'se on loppujen lopuksi hyvä jätkä'. Itse jouduin kerran peruskoulussa kahakkaan välitunnilla, koska olin vastannut tunnilla oikein."

4. Puhutte ”miesten etuoikeudesta”. Mitä se tarkoittaa?

"Etuoikeudessa on kyse siitä, ettei yksilöön kohdistu yhtä paljon syrjiviä rakenteita kuin muihin ihmisryhmiin. Esimerkiksi valkoinen cis-mies ei kohtaa rasismia ja transfobiaa arjessaan. Etuoikeus ei automaattisesti tarkoita, että hänellä olisi kaikki hyvin. Yhteiskunnassa on sukupuolen lisäksi muitakin syrjiviä rakenteita. Miestä voivat toki sortaa vaikka köyhyys, vamma tai syrjäytyneisyys."

5. Olette saaneet runsaasti julkisuutta. Miksi miesten asiat ovat niin kiinnostavia juuri nyt?

"Ihmiset ymmärtävät enemmän syrjinnästä ja feminismistä. Tänä päivänä feminismi keskittyykin purkamaan syrjintää ylipäänsä. Termit kuten toksinen maskuliinisuus voivat lisätä ymmärrystä. Keskustelukumppani saattaa suhtautua termiin epäillen, jolloin avaan käsitettä ja kerron, että kyse on kapeista miehille asetetuista rooleista. Vastaus on usein, että 'toihan on just se juttu, en oo koskaan mahtunut sellaisiin rooleihin'."

6. Onko maskuliinisuus miehen mitta?

"Eipä kyllä. Meidän pitäisi lakata ajattelemasta feminiinisiä ja maskuliinisia piirteitä. Tunteita osoittava mies ei ole automaattisesti feminiininen eikä moottoriurheilusta pitävä nainen maskuliininen. Feminiinisyys ja maskuliinisuus eivät voi olla minkään mittari, eivätkä ne määrittele ketään."

7. Viime vuosina on puhuttu enemmän sukupuoliroolien rikkomisesta. Mitä sanoisit heille, jotka kokevat, että perinteinen käsitys miehestä on uhattuna?

"Miehet ry ei halua määrätä, miten muiden pitää elää, vaan haluamme monipuolistaa mieskuvaa. Miehisyyksiä on todella monta. Jos ei omilla toimillaan rajoita tai sorra muita miehiä, kaikki on ok."

8. Joitakin poikia ja miehiä kiusataan ja syrjitäänkin siksi, että heidän ei nähdä sopivan stereotyyppiseen miehen malliin. Mitä sanoisit kiusatuille?

"Kiusaaminen ja kuulumattomuuden tunne on minullekin tuttua. Asioilla on taipumus järjestyä. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja jakavat sinun kokemuksesi. Sellaiset ihmiset antavat sinulle rohkeutta olemaan oma itsesi. Pahinta on itsensä muokkaaminen vain ulkopuolisen painostuksen takia."

9. Ketkä ovat miesidoleitasi?

"Ei ole varsinaista miesidolia tai idolia ylipäätään. Voimakas samaistuminen yhteen ihmiseen tuntuu epätyypilliseltä minulle. Arvostan todella paljon arkista hyvyyttä – siis sitä, että joku auttaa esimerkiksi häirinnän kohteeksi joutunutta vierasta ihmistä."

10. Olet aktiivinen vihreän valtuustoryhmän jäsen, ja kotoisin Turusta. Millaisen Turun toivot näkeväsi vuonna 2030?

"Toivoisin näkeväni yhdenvertaisen, tasa-arvoisemman ja huomattavasti ekologisemman Turun. Täysin hiilineutraalin kaupungin, jossa yhä useammat ihmiset kulkevat joukkoliikenteellä, ovat onnellisempia ja voivat paremmin. Kulttuuri on ollut aina minulle tärkeää, joten Turku saisi olla jatkossakin Suomen kulttuuripääkaupunki!"

Lue lisää:

Toinen sukupuoli

Syrjäytyvän, aseisiin velvoitetun ja nuorena kuolevan miehen ongelmien ratkaiseminen kiinnostaa niin feministejä kuin niin sanottuja maskulistejakin. Jalo tavoite ei kuitenkaan lopeta ajatussuuntien asemasotaa. On aika nostaa pää poterosta ja kysyä, mistä suomalaisen miehen asema on tehty. (4/2015)

Showpainia ja sukupuolipolitiikkaa

Jessica Love määriteltiin alun perin mieheksi. Teini-iässä hänestä tuli itsensä näköinen versio naisesta. Ja showpainija. (01/2016)

Testoterapiaa toivottomille

Nuorten miesten masennus on merkittävä inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Ratkaisuja ja syitä etsitään usein vääristä suunnista. (02/2016)