Henkilö
03.02.2011

Mies muutoksen takana

Muutos 2011 -puolueen puheenjohtaja Jiri Keronen pyristelee irti rasistileimasta mutta pitää velvollisuutenaan herjata islaminuskoa.

"On ihan sama, kenet te äänestätte eduskuntaan, koska Suomessa ei ole demokratiaa", eduskuntavaaliehdokas Jiri Keronen huutaa megafoniin Turun torilla tyhjän kaljakorin päällä seisten. Pari ohikulkijaa hidastaa vauhtiaan. Megafonin piti olla vain kuvausrekvisiittaa, mutta kuvattava on vehkeestä liekeissä.

Jiri Keronen kulutti lapsuutensa lukemalla sarjakuvia ja oppi Hämähäkkimieheltä, että maailma pitää yrittää pelastaa. Nyt, 26-vuotiaana, hän on Suomen nuorin puoluejohtaja, joka halveksii politiikkaa ja poliitikkoja.

Turun yliopistossa oikeustiedettä opiskeleva Keronen on yksi Muutos 2011 -puolueen perustajista. Viime syksynä puolueeksi rekisteröitynyt yhdistys sai alkunsa maahanmuuttopolitiikkaa – ja usein myös maahanmuuttajia – kritisoivalla Hommafoorumilla. Mutta siihen Keronen ei haluaisi takertua.

Kerosen mielestä Suomen todellinen ongelma on demokratian puute. Muutos ajaa Suomeen sveitsiläismallista suoraa demokratiaa, jossa kansalaiset voisivat tehdä aloitteita siitä, mitkä päätökset pitää alistaa sitovalle kansanäänestykselle.

Puolueen ehdokkaiden tulee allekirjoittaa vain suoran demokratian, sananvapauden ja kansalaisten edun vaatimukset. Keronen vakuuttaa, että muuten "äärioikeistolaiseksi" nimitetyn puolueen lipun alle mahtuu vaikka vihervasemmistolainen hippi.

Ja sellaisena homojen adoptio-oikeutta ja kannabiksen laillistamista kannattava Keronen itseään pitääkin. "Minuthan on tuomittukin kannabiksen kasvattamisesta", ylikasvaneen menninkäisen näköinen puoluejohtaja tunnustaa auliisti.

Harva rauhaarakastava hippi tahtoisi kuitenkaan vaalitilaisuutensa nimeksi Crushing the Balls of Muhammad ja ohjelmanumeroksi Koraanin repiminen.

Pettyneet rasistit

Vapaa-ajallaan sukkahousuheviä kitarallaan vingutteleva ja tietokoneita rassaava Keronen sopisi agendansa puolesta vaikkapa Piraattipuolueen riveihin. Hän haluaisikin pienpuolueet vaaliliittoon. Piraatit ovat kuitenkin monissa vaalipiireissä empineet liittoutumista Muutoksen kehnon imagon vuoksi.

Muutos 2011 mielletään rasistiseksi puolueeksi. Se on Kerosen mielestä vain reliikki siitä, miten liike sai alkunsa.

Puolueen edellinen puheenjohtaja löi hanskat tiskiin kyllästyttyään siihen, että osa muutoslaisista tahtoi keskittyä vain maahanmuuttajiin. Tämän seurakunnan Keronen peri puheenjohtajuuden kaupanpäällisinä viime syksynä.

Keronen sanookin olevansa maahanmuuttokeskustelua kurkkuaan myöten täynnä. "Minun puolestani sen saisi jättää vaikka pois koko ohjelmasta", hän puuskahtaa.

Niin ei Muutos 2011:n tavoiteohjelmassa kuitenkaan ole tehty. Puolue ajaa tiukennuksia esimerkiksi maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja Suomen kansalaisuuden saamisen kriteereihin. Se ei kuitenkaan kaikille riitä.

"Moni on pettynyt koko Muutokseen, koska emme olekaan rasistinen puolue. Mutta ne ovat ihmisiä, jotka eivät alun perinkään ole olleet missään tekemisissä liikkeen kanssa. En ole vastuussa heille", Keronen kuittaa.

"Yhteen aikaan sain vain sellaisia yhteydenottoja, että muista katsoa selkäsi taa kun kävelet Turussa. Se oli ilmeisesti uusnatsiporukka, joka oli päättänyt, että olen siionisti ja minut täytyy saada pois päiviltä."

Toisaalta maahanmuutto on aihe, joka kiinnostaa monia, eikä huhtikuussa lasketa, keneltä äänet tulevat. Siksi suora demokratia on ovela kärki vaalikampanjalle. Monille Muutoksen äänestäjistä maahanmuuttopolitiikka olisi epäilemättä ensimmäinen asia, josta vaadittaisiin kansanäänestystä.

"Muutos pyrkii olemaan puolueen sijaan enemmänkin kattojärjestö, jonka puitteissa kukin saa ajaa omia poliittisia tavoitteitaan. Kun ensin saadaan suora demokratia, sitten saadaan järkevä maahanmuuttopolitiikka, järkevä koulutuspolitiikka ja järkevä ihmisoikeuspolitiikka", Keronen tiivistää.

Se, että Muutos 2011 sanoutuu irti rasismista, ei suinkaan tarkoita, että Kerosesta Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi kunnossa. Hänen mielestään rajallisia resursseja käytetään sellaisten ihmisten auttamiseen, jotka eivät ole kipeimmin avun tarpeessa.

Ratkaisuna ongelmiin hän näkee kehitysmaiden velkojen anteeksiantamisen, Suomen oman humanitaarisen suojelun järjestelmän lakkauttamisen ja pakolaiskiintiön nostamisen. Se tarkoittaa, että Suomeen otettaisiin humanitaarisista syistä vain YK:n valikoimia, pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä, ei Suomesta omatoimisesti turvapaikkaa hakevia henkilöitä.

Kyllä kansa tietää

Keronen ei pelkää panna itseään likoon. Hänelle ei tuota vaikeuksia laulaa keskellä toria megafoniin Rocky-tunnari Eye of the Tigeria ja huudella sekaan poliittista tajunnanvirtaa.

Muuta tuskin voi odottaakaan mieheltä, joka ylitti uutiskynnyksen yrittämällä vaihtaa etunimekseen Galactus maailmoja tuhoavan sarjakuvahahmon mukaan. "Tällä naamalla ei voi oikein muuta kuin oppia olemaan pelkäämättä itsensä nolaamista", Rovaniemellä syntynyt ja Oulussa koulunsa käynyt Keronen tokaisee selvästi oululaisittain murtaen.

Kerosen retoriikka on klassisen populistista. Hän tahtoisi samaan aikaan verot alas ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuntoon. Reseptiksi hän tarjoaa EU:sta ja EMU:sta eroamista, byrokratian karsimista ja teknologista kehitystä. Sekä tietenkin kansanedustajien palkkojen puolittamista.

Vaikeita kysymyksiä on helppo paeta suorien kansanvaalien tai perustulon kaltaisten patenttiratkaisujen taakse.

Talouspoliittiset ajatuksensa Keronen on omaksunut pitkälti Zeitgeist-liikkeeltä, jonka toiminnassa hän on ollut mukana. Hän tuntuukin olevan innostunut osapuilleen kaikesta - lukuun ottamatta opiskelualaansa oikeustiedettä. Yliopistoon hän päätyi aikanaan vain näyttääkseen silloiselle tyttöystävälleen. "Oikikseen oli niin vaikea päästä, että ajattelin sen olevan hienoa."

Ylioppilaaksi Keronen kirjoitti iltalukiosta. Sitä ennen hän ehti kokeilla ammattikoulun vaatesuunnittelulinjaa. Työkseen hän haluaisi rakentaa hiukkaskiihdyttimiä ja sukellusveneitä. Tai kirjoittaa kirjoja ja soittaa kitaraa.

Runopoikahaaveet huomaa Kerosen blogista. Hänen yhtä aikaa uhmakkaat ja kieli poskessa kirjoitetut tekstinsä ovat hauskaa luettavaa. "Liian pitkälle blogia ei kannata lukea. Jossain vaiheessa siellä alkaa tulla ryönää, jonka ainut pointti oli näyttää keskaria", hän kuitenkin varoittaa. "Tykkäsin aikoinaan esimerkiksi haukkua Matti Vanhasta Hitleriksi. Nykyään en jaksa haukkua ketään, en edes Matti Vanhasta."

Asenne on Keroselle tärkeämpi kuin asiat. Pohjimmiltaan hänen viestinsä on, että asioihin voi vaikuttaa. Hän puhuukin kansalaisten voimauttamisesta. "Ihmisten ei pitäisi nöyristellä kenenkään edessä. Varsinkaan jonkun Jyrki Kataisen tai Aleksander Stubbin. Niillä tyypeillä eivät ole yhtään sen enemmän osaamista tai ymmärrystä kuin sinulla tai minulla."

Pelastakaa muslimit

Vielä pari vuotta sitten Kerosen blogipostausten ykkösaihe oli islam.

Siinä missä hän joulukuussa 2008 kirjoitti, että "islamin nimissä tehdään enemmän terrori-iskuja kuin kaikkien muiden uskontojen nimissä yhteensä", hän käyttää nykyään aikaansa todistaakseen lukijoilleen, ettei islamilainen terrorismi ole merkittävä uhka länsimaissa. Tilastoihin vedoten hän vakuuttaa, että terrorismi on vain epäolennainen ilmiö, jolla media ja poliitikot pyrkivät luomaan pelkoa ja ajamaan omia tavoitteitaan.

Nyt Keronen tahtoo pelastaa muslimit islamilta. "Olen aina huolissani, jos tapaan ihmisiä, jotka uskovat mielikuvitusolentoihin. Varsinkin jos ne eivät ole mitään siistejä mielikuvitusolentoja. Ylipäätään ihmisten ei tulisi uskoa mihinkään ylhäältä päin annettuun."

Ennen kaikkea uskontoja pitää vastustaa silloin, kun ne asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan lain edessä tai ovat uhka sananvapaudelle.

Keronen kuuluukin niihin, joiden mielestä sananvapaus takaa paitsi oikeuden, myös velvollisuuden rienata. "Islamia pitää haukkua niin pitkään kuin se on olemassa, kuten muitakin uskontoja", hän sanoo.

Eikä herjaamisessa ole hänen mielestään mitään tarvetta pysytellä hyvän maun rajoissa, kuten vaalitilaisuuden nimestä käy ilmi.

Teksti: ANNA-ELINA MATILAINEN

Kuva: LAURI HANNUS

Lue myös: Koraanin repiminen toi poliisit S-osikselle