Henkilö
17.02.2011

Niin kauas kuin sanat kantavat

  • Chyde&quot
    Niko &quot

Hiphop on kulkenut Suomessa poukkoilevan matkan, ja suuren osan tuosta matkasta Niko Toiskallio eli Chyde on kulkenut sen kanssa. Veteraani on jättänyt paljon taakseen, eteenpäin ajaa yksi asia: sanat.

Niko Toiskallio oli pioneerien joukossa, kun hiphop saapui 80-luvulla Suomeen. Hän hankki ensimmäisen breakdance-kieltonsa ravintolaan vuonna -84.

...ja kirjoitti ensimmäiset englanninkieliset riiminsä jo -88, Positive Noise Orchestrassa.

… ja teki "elämänsä suurimman virheen" vuosikymmenen vaihteessa MC Nikke T:nä, kun levy-yhtiöt äkkäsivät suomenkielisen huumoriräpin kaupallisen potentiaalin.

… ja oli dj-keikalla dj sucks! -nimellä Tampereella vuonna -98, kun takahuoneessa Bom-Funk MC's:in Raymond Ebanksille esiteltiin erästä CD-R:ää suomalaisen räpin tulevaisuutena. Kyseessä oli Fintelligensin tuleva merkkipaalu "Voittamaton".

… ja palasi Ritarikunnan Chydenä, kun suomenkielinen räp astui vuosituhannen alussa kansalliselle musiikkikentälle vakavasti otettavana taiteenlajina.

Nyt Chyde istuu edessäni Pikku-Torren pöydässä. Hänen järjestämänsä räppi-ilta on parhaillaan käynnissä, ja tupa on kymmenen maissa täynnä.

"En tunne kuin 20 prosenttia tästä yleisöstä, ennen tunsin kaikki", Chyde toteaa katsoessaan ympärilleen. "Niin kauan kuin ollaan näin samaa mieltä yleisön kanssa, niin keikkoja jaksaa järjestää."

Chyde on paitsi pitkän linjan räppäri myös tapahtumajärjestäjä, toimittaja, kriitikko ja deejii. Hänen tuttua ääntään ja hiphop-tietouttaan kuullaan maanantaisin YleX:n Mestarisoundissa, jo seitsemättä vuotta.

Joku ohittaa pöytämme ja kehuu hänelle suomalaishiphoptuottajan kokopitkää.

Chyde on turkulaisista toimijoista se, jolle nuoret paikalliset räppärit tuovat demonsa ja se, jolta aloittelevat järkkärit kyselevät tapahtumien järjestämisestä. Hän jaksaa neuvoa uusia tulokkaita aina yhtä innostuneesti ja hymyillen kuin vastailee nyt minulle.

Chyde myöntää, että samat aloittelijat saattavat jonain päivänä ottaa hänen paikkansa Turun musiikkikentällä. Mutta eivät läheskään vielä.

Old schoolin kova koulu

Neljänkymmenen toiselle puolen varttunut Chyde on kokenut lähes kaiken mitä suomalaisen hiphopin parissa voi kokea. Suomesta löytyy vain kourallinen yhtä pitkään sen parissa toimineita.

Kelataan kuitenkin historiaa vielä taaksepäin, takaisin hiphopin juurille, New Yorkin Bronxiin.

Hiphop kanavoi 80-luvulla nuorison itseilmaisun palon neljään elementtiin – tanssi, graffitimaalaus, tietynlainen dj-työskentely ja räppääminen – ja levitti ne maailmalle.

Globaaliksi sittemmin kasvanut kulttuuri on aina katsonut taaksepäin tuohon aikaan, sen intoon ja ideaan siitä, että jokainen voi materiaalisesta niukkuudesta huolimatta ilmaista itseään: tanssivalla kehollaan, riimeillään, muiden levyjä skrätsäämällä tai julkista tilaa maalaamalla.

Siinä missä noilta viriileiltä vuosilta löytyy kosolti legendoja ja roolimalleja, oikeanlaiseen vanhenemiseen ei hiphopilta juuri löydy vastauksia.

Varoittavia esimerkkejä kyllä löytyy, ihan viime ajoiltakin: ensimmäiset räppibileet aikoinaan vuonna -73 järjestänyt dj Kool Herc (oikealta nimeltään Clive Campbell) ei pystynyt tänä vuonna maksamaan sairaalakulujaan. Koko genren synnyttäneen deejiin avuksi on rientänyt vasta nyt joukko hiphop-bisneksellä vaurastuneita ja vaurastumatta jääneitä tekijöitä.

"Järkyttäviä rahamääriä on pyöritetty sillä duunilla, mitä se on tehnyt. Räpin historia on epäoikeudenmukaisuuksia täynnä, huolimatta siitä että viitataan koko ajan historiaan", Chyde kertoo.

Vanhenemisen taito

Chyde toki ansaitsisi monestakin syystä kauniita sanoja ikivihreydestään, arvostetuista levytyksistään ja laajasta panoksestaan turkulaiseen musiikkikulttuuriin.

Kiinnostavampaa on kuitenkin keskustella aikuistumisesta.

Kun ihminen vanhemmiten ymmärtää rajallisuutensa, alkavat asioiden tärkeysjärjestykset saada uutta painoa. Oleellinen erottuu epäolennaisesta.

"En millään muulla tavalla usko olevani konservatiivi, mutta ehkä jokaisella pitää olla joku juttu mistä pitää kiinni. Mulle se on ollut tämä", Chyde puntaroi.

"Ehkäpä kiitos kuuluu jopa niille ikäville pop-ajoilleni – mulla ei ole ollut tarvetta ajatella sen jälkeen, että mun biisit johtaisi muualle kuin siihen, että joku kuuntelee ne. Riippumatta siitä, onko kuulijoita 30 vai 30 000."

Myös hiphop on kulttuurina muuttunut siitä hetkestä, kun nuori Niko Toiskallio innostui Beat Street -leffasta.

"Silloin se tarjosi jotain täysin muuta teini-ikäiselle kuin valtavirtaistunut räppi nykyteinille. Silloin levyjen soittaminenkin oli kummallista. Uho ja uhma sekä tekijöiden yhteinen 'muskettisoturimeininki' sopivat aika hyvin mun 15-vuotiaan sielunmaisemaan."

Chyden mukaan hiphopin tee-se-itse-perusta ei ole hävinnyt.

"Se miten räppiä hyödynnetään kaupallisesti on taas täysin muuttunut, ajatellaan sitten Nikke T:tä, TV:n breakdance-mainoksia tai 50 Centiä."

...ja sanomisen pakko

Chyde kertoo äänittäneensä aiemmin päivällä Ritarikunnan Lempi-Joen studiolla kaksi biisiä, toisen ruoanlaitosta ja toisen viskilikööristä. Molemmat ovat tulossa hänen soololevylleen, jonka työnimi on Kuilun partaalla. Nimi viittaa muun muassa sukupolvien väliseen kuiluun, sillä levyn taustoista vastaavat pääosin uuden sukupolven biittinikkarit.

"Näitä tekstejä tehdessä olen miettinyt, koska alan kuulostaa liian vanhalta. Ehkä vaihdan hitaampiin biitteihin, jos sikseen tulee", Chyde naurahtaa.

Sanomisen tapojen ja mahdollisuuksien kokeileminen ajaa häntä eteenpäin. On aina ajanut. Myös läpi kaupallisen huumoriräpin Nikke T -kauden, jonka kalseuden Chyde nopeasti huomasi, nopeasta rahasta huolimatta.

"Se on aikakausi, joka kattaa reilusti alle kymmenesosan mun elämästä. Se ei ikinä huonoimmassa vaiheessakaan vaikuttanut siihen mitä tein ja edelleen teen", Chyde selventää.

"En ollut silloin lopettamassa riimien kirjoittamista vaan vasta aloittamassa. Tavallaan koitan kaikella kirjoittamisella parantaa omia juttujani ja muistuttaa, että voi kertoa monilla eri tavoilla eri asioista."

Hyvä että hän oli vasta aloittamassa.

Kun Toiskallio palasi vuosituhannen vaihteessa Chydenä Ritarikunnassa, tuloksena oli viisi levyä ja suomalaisen räpin arkirealismin klassikkobiisejä kuten Mä en jaksa ja Pää täynnä tyhjää. Kirjoittipa Chyde myös Tiktakin ensimmäisen levyn hittibiisien lyriikat.

Paid in full?

Chyden ansioluetteloon kuuluu myös Norjassa tehdyn Pizzaperjantai-mainoksen tekstien suomentaminen. "Vahingossa" hän päätyi myös esittämään kappaleen. Puristisimmissa hiphop-piireissä moista pidettiin häpeällisenä, vaikka rahanteko kuuluukin ulkomaiseen räppiin.

"Se masentaa minuakin. Puolituttu kysyi minut siihen. Olen tehnyt mainostekstejä muutenkin, koska niistä saa yleensä noin puolen vuoden rahat. Mun ei pitänyt itse esittää sitä, vaan vain kirjoittaa se", Chyde selventää.

"Me tehtiin Ritarikunnan kanssa viisi albumia eli noin 70 biisiä. Niiden eteen olen oikeasti nähnyt vaivaa, mutta niistä kaikista en ole saanut niin paljoa rahaa kuin sen yhden mainoksen kirjoittamisesta vartissa. Se on aika huvittava se suhde."

Illan livevieras Asa saapuu paikalle selkäni takaa. Kättelemme.

"Puolustelin juuri mainosräppärin uraani", Chyde kommentoi huvittavaa tilannetta Suomen kulutuskriittisimmälle räppärille.

Aina erilainen

Kysyn Chydeltä hänen elävästä perinnöstään Turun musiikkikentälle. Hän arvioi sen kenties löytyvän leppoisasti naureskelevasta muttei väheksyvästä suhtautumisesta hiphoppiin.

"Sekä ironisesti että oikeasti sydäntä lämmittää, että tulee ihmisiä, jotka sisäistävät hiphopkulttuurin muutamassa kuukaudessa ja sitten kasvavat siitä kuukaudessa ulos", Chyde kertoo.

"Kaikki mitä olen tehnyt, on aina ollut jotain muuta kuin muut samaan aikaan. Aluksi 80-luvulla tein jotain helvetin kummallista, mitä ei tajuttu, sitten tein Nikke T:nä sitä mitä kukaan muu ei suostunut tekemään ja nykyään teen sitä, mitä kukaan trenditietoinen ei halua enää tehdä."

Myöhemmin illalla Asa nousee keikkalavalle. Setissä kuullaan uusi Hip hop hurraa, jonka balkanbeat-taustan päälle Asa räppää:

Salee joudutte täällä maksamaan hinnan, jos meette mukana aina valtavan virran / Sana ylös! En saa selvää susta / olemalla oma itsesi saat arvostusta.

Chyde hymyilee levysoitinten takana, lippalakkinsa alla.

Teksti: PETRI RAUTIAINEN

Kuva: LAURI HANNUS