Henkilö
15.09.2011

Opettajista parhain

  • ”Jokaisen suomalaisen tulisi ainakin ymmärtää toista virallista kieltämme”, toivoo pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide.

Camilla Wide kokee olevansa stereotyyppinen suomenruotsalainen, joka vannoo dialogin nimeen.

Sinut valittiin Turun yliopiston vuoden opettajaksi. Miltä nyt tuntuu, pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide?

Tuntuu tosi hyvältä. Jokainen opettaja haluaa, että heidän suunnittelemansa opetus toimii ja sitä arvostetaan. Tällaisen tunnustuksen saaminen on todella hienoa.

Miten juhlit voittoasi?

Kun vastaanotin palkintoni yliopiston avajaisissa, tarjolla oli ruokaa ja viinejä. Se oli oivallinen paikka juhlistamiselle.

Koetko olevasi stereotyyppinen suomenruotsalainen?

Kyllä varmaan. Ainakin puhun kovaa ja paljon. Se on tyypillistä suomenruotsalaisille. Suomenruotsalaiset ovat toisaalta hyvin stereotyyppisiä suomalaisia. Ruotsiin mennessä tuntee olonsa ihan ulkopuoliseksi.

Kumpaa kannustit jääkiekon MM-finaalissa 2011?

Suomea tietysti! Kaikki suomenruotsalaiset kannustavat Suomea, erityisesti jos Ruotsi on vastassa.

Minkälainen on opetusfilosofiasi?

Opetuksesta pitää olla hyötyä oppilaille. En usko, että ulkoa pänttääminen on oikea tapa opetella asioita. Opetuksen pitää olla dynaamista. Siinä pitää keskittyä itsenäiseen tekemiseen ja keskustelemiseen. Mitä enemmän dialogia, sitä parempi.

Olet Islanti-fanaatikko. Mitä Islanti merkitsee sinulle?

Olen asunut Islannissa monta vuotta ja siellä on aina välillä pakko päästä käymään. Rakastan Islannin luontoa, ihmisiä ja kieltä, joka on suomen ja ruotsin ohella minulle tärkein kieli.

Oletko saanut kuulla kommentteja sukunimestäsi?

Kyllä. Esimerkiksi viittauksia lastenlauluun Sov du lilla videung (Nuku pieni pajunkissa). Moni on lisäksi ihmetellyt miten nimeni tulisi lausua.

Eli miten?

Viide.

Mikä pohjoismainen kieli on hankalin omaksua?

Islanti. Siitä ei ymmärrä aluksi mitään. Toisaalta esimerkiksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten on helppo oppia lausumaan sitä. Suomenkielisille esimerkiksi tanskan ja riikinruotsin ääntäminen on huomattavasti hankalampaa.

Entä helpoin?

Skandinaaviset kielet ovat kaikki melko helppoja, mutta helpoin on varmaan norja. Skandinaavit oppivat toistensa kieliä myös paljon vaivattomammin, koska ne ovat niin samankaltaisia.

Olet vuoden opettaja. Opeta Tylkkärin lukijoille jotain.

"Sjáumst og heyrumst", eli ruotsiksi "vi ses och hörs" ja suomeksi "nähdään ja tavataan".

Miksi olet niin suosittu oppilaiden keskuudessa?

Yksi syy on varmasti se, että olen uusi. Lisäksi opetan siinä vaiheessa opintoja olevia, että pystyn käyttämään opetuksessa paljon luovuutta. Olen parhaani mukaan yrittänyt ottaa oppilaiden palautetta huomioon. Pyrin saamaan oppilaiden kanssa keskustelua aikaiseksi ja omalta osaltaan aktivoimaan heitä mukaan opetukseen. Jos itse on innostunut jostain, niin kyllä se välittyy.

Google tarjoaa nimelläsi lähes 14 miljoonaa hakutulosta. Osaatko sanoa miksi?

Nimeni on ammattini myötä ympäri internetiä, siellä olen näkyvillä.

Tunnistetaanko sinut kadulla?

Olen ollut Turussa niin lyhyen aikaa, että saan olla vielä melko rauhassa. Ehkä tämän tittelin ja kaikkien näiden kuvien myötä minua aletaan tunnistaa.

Lähetä terveiset pakkoruotsin vastustajille.

On tärkeää, että ruotsia luetaan jatkossakin kaikkialla Suomessa, sillä jokaisen suomalaisen tulisi ainakin ymmärtää toista virallista kieltämme. Ruotsin kielen opiskelun tarkoitus ei ole suinkaan se, että kaikki oppisivat puhumaan sitä täydellisesti. Mitä useampaa kieltä ymmärtää, sen parempi.

Teksti: JOEL HAAPAMÄKI

Kuva: LAURI HANNUS