Henkilö
19.03.2010

Tieteen ja taiteen välissä

Kulttuurihistorian tutkija ja performanssitaiteilija Asko Nivala uskoo, että taiteen voi määritellä vain tekemällä taideteoksen.

KULTTUURIHISTORIOITSIJA Asko Nivala kirjoittaa apurahan turvin väitöskirjaa saksalaisen kirjallisuusteoreetikon Friedrich Schlegelin historianfilosofiasta. Historiantutkimuksen sivussa hän tekee performanssitaidetta MVET-taiteilijaryhmässä.

Nivala päätyi ryhmän neljänneksi jäseneksi pari vuotta sitten juuri tutkimusaiheensa vuoksi. Ryhmän kolme perustajajäsentä ovat taustaltaan kuvataiteilijoita, mutta käsittelivät silloin taiteessaan saksalaisen romantiikan filosofian herättämiä kysymyksiä.

Nivalan mielestä tieteen tulee voida suhtautua itseensä myös ironisesti. Performanssiryhmän nimi on lyhenne Messiaanisesta Visuaalisen Etiikan Tutkimuskeskuksesta.

"Tiede ja taide ovat kaksi eri näkökulmaa samaan todellisuuteen. Ne ovat autonomisia alueita, mutta niiden väliin jää harmaata aluetta, jolla haluan liikkua. Taiteen tekeminen tuo jotakin uutta myös tieteeseeni. Samoin voin ottaa akateemisesta työstäni aineksia taiteeseeni."

Nivalan mielestä raja tieteen ja taiteen välillä on häilyvä, joten loikka ei tuntunut suurelta. MVET:n taide on teoreettista ja käyttää tieteestä tuttuja konventioita, kuten luentoja. Akateemisessa maailmassa taas on tunnustettu tieteen kertomusluonne.

"Keskustelua siitä, onko historiantutkimus fiktiota, koska se on kertomuksellista, on käyty jo vuosikymmeniä. Kertomuksellisuus on nähty uhkana tieteen objektiivisuudelle", Nivala muistuttaa.

Taiteessa Nivalaa kiehtoo etenkin sen vapaus verrattuna tieteeseen.

"Taiteilijana voi kirjoittaa ihan mitä haluaa, toisin kuin tieteilijänä."

Erityisen hyvin tämä kuvaus sopii performanssiin. Nivala pitää performanssitaiteelle ominaisena sitä, että se on vielä institutionalisoituneen taidemaailman ulkopuolella. Alakulttuuriluonteen vuoksi performansseja pidetään usein myös vaikeasti lähestyttävänä.

"Koska performanssi on nuori taiteenlaji, sitä ei voi palauttaa mihinkään tuttuun. Siksi se vaatii yleisöltä enemmän."

Uusimmassa teossarjassaan MVET-ryhmä matkasi Berliinistä Saksan läpi Rotterdamin ja myi ja osti tavaroita. Miksi ihmeessä?

"Me halusimme tutkia taiteen keinoin talouden toimintamekanismeja – sitä, kuinka saimme kasvatettua esimerkiksi vesipullon tai perunan arvoa nimeämällä ne taide-esineiksi."

Vaikka Nivala liikkuu sulavasti taiteen ja tieteen välillä, hän puolustaa taiteen autonomiaa suhteessa taideteoriaan.

"Nykyään taiteilijoiden täytyy kirjoittaa taiteestaan pseudotieteellistä tekstiä, jotta heidät otettaisiin vakavasti. Pelkään, että se hävittää taiteesta sen, mikä minua siinä eniten kiehtoo – mahdollisuuden tehdä asiat toisin kuin akateemisessa maailmassa. Akateeminen keskustelu on siinä mielessä kieroa, että sitä voi käydä vain tieteen kielellä. Jos valmiutta keskustella akateemisesti omasta taiteesta korostetaan liikaa, muuttuu taide helposti vain teorian kuvitukseksi."

Teksti: Anna-Elina Matilainen

Kuva: Lauri Hannus