Henkilö
25.01.2019

Turun yliopiston johtoon nousee kiistelty rehtori Jukka Kola – Mitä Helsingin yliopiston historiallisten yt-neuvotteluiden arkkitehti suunnittelee nyt?

Teksti:
Nella Keski-Oja
Kuvat:
Aleksi Malinen
  • ”Kun haetaan taloudellista vakautta ja sitä kautta yhteisön hyvinvointia, kustannusten ja säästöjen lisäksi on myös tuottopuoli. Siihen on pystyttävä panostamaan”, Turun yliopiston tuleva rehtori Jukka Kola sanoo.

Miksi Turun yliopisto valitsi rehtorin, jota Helsingin yliopisto ei kelpuuttanut jatkokaudelle?

Turun yliopiston (TY) hallitus teki tammikuussa rohkean päätöksen, kun se valitsi opinahjon tulevaksi rehtoriksi professori Jukka Kolan. Helsingin yliopiston (HY) entisenä rehtorina Kolaa, 59, on arvosteltu kovin sanakääntein HY:n johdon toteuttamista mittavista irtisanomisista.

”Se oli prosessi, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse tehdä uudestaan”, Kola sanoo nyt.

Ennen tulevaa Turun pestiään maatalouspolitiikan professori ehti toimia vuodet 2013–2018 Suomen suurimman yliopiston johdossa. Rehtorikausi oli myrskyisä.

Vuonna 2015 keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus yllätti yliopistokentän mittavilla koulutusleikkauksilla. Leikkausten takia Helsingin yliopisto päätti karsia kustannuksiaan peräti 15 prosentilla eli 106 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

Ratkaisuiksi eivät johdon mukaan riittäneet ylijäämän käyttäminen tai toiminnan tehostaminen, kuten tilasäästöt. Tähän on yksinkertainen syy: lähes kaksi kolmasosaa yliopiston kustannuksista tulee henkilöstömenoista.

Helsingin yliopiston hallitus päätti käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt, jotka tähtäsivät jopa 1 200 henkilön vähentämiseen. Samalla HY:n hallitus teki päätöksen säästöistä ja niiden tiukasta aikataulusta.

Siitä, miten toimenpiteet käytännössä hoidettiin, vastasi rehtori Kola.

Johtoa kritisoitiin itsevaltaisuudesta

Helsingin yliopiston historiallisista yt-neuvotteluista tulee nyt kuluneeksi kolme vuotta. Niiden lopputuloksena Suomen ykkösyliopiston väki väheni noin 550 työntekijällä, joista 371 irtisanottiin.

Prosessissa tehtiin virheitä, minkä myös Jukka Kola myöntää.

Koska yt-neuvottelut olivat ensimmäiset Helsingin yliopiston historiassa, niiden toteuttamiseen olisi voinut hakea neuvoa muilta yliopistoilta, Kola sanoo. Ylipäätään mittavan prosessin kulku olisi pitänyt suunnitella perusteellisesti etukäteen.

”Yt-neuvotteluissa on niin kovista päätöksistä kyse, että on selvää, ettei kaikki mene kerralla putkeen.”

Prosessista tehty riippumaton selvitys puhuu karua kieltä.

Vuonna 2017 julkaistussa raportissa yliopistoyhteisö arvostelee johtoa itsevaltaisuudesta, avoimuuden puutteesta ja vajavaisesta viestinnästä. Kritiikkiä saa osakseen myös johdon tapa kohdella irtisanottuja.

Yorkin yliopiston professorin Sue Scottin johtaman ryhmän raportissa todetaan muun muassa, että ylhäältä alas saneltu johtaminen toimii vain harvoin.

Kansainvälinen arviointi oli poikkeuksellinen. Yt-neuvotteluiden lisäksi se koski yliopiston hallinto- ja tutkintouudistuksia, jotka jylläsivät yliopistossa irtisanomisten rinnalla.

Jukka Kola muistuttaa, että selvityksen tilasi HY:n ylin johto eli hallitus yliopistoyhteisön ja rehtoraatin pyynnöstä.

Jo ennalta oli selvää, että johtoa arvosteltaisiin raportissa ankarasti. Kola korostaa, että yksi selvityksen päätehtävä oli antaa henkilöstölle tilaisuus purkaa tuntemuksensa auki.

”Kritiikin pohjalta lähdimme tekemään monenlaisia uudistuksia, tuomaan esimerkiksi päätöksentekoa esiin varhaisemmassa vaiheessa. Niin olisi tietysti pitänyt tehdä luonnostaan, mutta aina sitä ei välttämättä oivalla.”

Itse selvityksestä yliopisto julkaisi pelkän tiedotteen, ei raporttia kokonaisuudessaan.

Soraäänet tuskailevat valintaa

Kun Jukka Kola viime vuonna tavoitteli jatkokautta Helsingin yliopiston johdossa, hän ei yltänyt hakijoiden kärkikolmikkoon. Uudeksi rehtoriksi valittiin professori ja entinen dekaani Jari Niemelä, jonka kautena yhteisöllä on edessään hidas työrauhan jälleenrakentaminen.

Tätä taustaa vasten on selvää, että Turun yliopiston tuleva rehtori ei voi aloittaa työtään puhtaalta pöydältä.

Kolan valinta sai välittömästi osakseen sekä kiitosta että vastalauseiden ryöpyn. Soraäänet kysyvät, miksi tänne halutaan rehtori, jota Helsingissä ei kelpuutettu jatkokaudelle ja joka raportinkin mukaan epäonnistui juuri johtotehtävissä.

Kenties kritiikin ennakoiden päätöksen tehnyt Turun yliopiston hallitus ilmoitti jo asiasta kertovassa tiedotteessa, että Kolan valinta rehtoriksi oli yksimielinen.

Päätöksessä painoivat erityisesti Kolan laaja yliopistomaailman tuntemus, tutkimus- ja koulutuspoliittinen näkemys, käytännön johtamiskokemus, kansainväliset verkostot, erilaisten rahoituskanavien tuntemus ja vahva akateeminen tausta.

Tällä hetkellä Jukka Kola on Helsingin yliopiston professori. Aikaisemmin hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa rehtorina, vararehtorina ja dekaanina sekä laitoksen johtajana.

Turun yliopiston rehtoriksi Kola haki, koska haluaa pitää johtotehtävissä kertyneen osaamisensa yliopistoyhteisön käytössä.

”Kun Turussa aukesi näin merkittävä paikka, oli selvää, että haen sitä.”

Isoja irtisanomisia ei suunnitella

Jukka Kola aloittaa Turun yliopiston rehtorina elokuun alussa. Luvassa on hyvin erilainen viisivuotinen kuin Helsingissä, jossa professori toimi juuri leikkauskauden rehtorina.

Turun yliopistossa, nykyisen rehtorin Kalervo Väänäsen johdolla, koulutusleikkausten vaatimat sopeutukset hoidettiin esimerkiksi eläköitymisten kautta, määräaikaisuuksia karsimalla ja tiloja tiivistämällä.

Isoja irtisanomisia ei tehty eikä niitä suunnitella.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

”Turun yliopisto on omaksunut yrittäjyysyliopisto-tematiikan. Se on oikein hyvä aloite, jota voin toivottavasti viedä rehtorina eteenpäin”, Jukka Kola kertoo. Taustalla kohoaa Helsingin yliopiston päärakennus.

Kun keväällä Suomelle valitaan uusi eduskunta, Jukka Kola toivoo, että yliopistot saisivat lisää perusrahoitusta ja rauhan keskittyä ydintehtäviinsä. Jos yliopistoille kaikesta huolimatta nuijitaan uudet säästötavoitteet, tuleva rehtori lupaa pohtia tarvittavia toimia yhdessä yhteisön kanssa.

”Haluan olla yhteisön käytettävissä ja kehittää yliopistoa henkilökunnan ja opiskelijoiden kautta. Silloin tiukassakin paikassa voisimme löytää toimenpiteitä, jotka yhteisö voi hyväksyä”, Kola sanoo ja jatkaa:

”Asialla on myös toinen puoli. Aina pitää miettiä, mistä voidaan saada lisää tuottoja ja tuloja.”

Puhutaan siis rahasta.

Kilpailu vie tiedettä eteenpäin

Yliopistot saavat valtiolta perusrahoitusta. Sen lisäksi niiden on mahdollista kilpailla keskenään täydentävästä rahoituksesta. Tällä hetkellä Turun yliopistossa perusrahoitus kattaa noin 60 prosenttia ja kilpailtava raha noin 40 prosenttia kuluista.

Koska Juha Sipilän (kesk.) hallitus on leikannut perusrahoitusta, täydentävästä rahoituksesta on tullut yliopistoille entistä tärkeämpi tulonlähde. Suomessa tätä sirpaloitunutta lisärahaa myöntävät esimerkiksi Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat eri säätiöt, kuten Koneen Säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.

Myös suurin osa täydentävistä euroista on julkista rahaa. Esimerkiksi tutkimusrahoituksen jätin Suomen Akatemian rahoitus tulee valtiolta Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kautta.

Kilpailtavaa rahoitusta saadakseen yliopistojen ja tutkijoiden on tehtävä hakemuksia, joiden arvioinnin jälkeen osa saa rahaa ja osa ei. Tavoitteena on tunnistaa Suomessa tehtävä niin sanottu huippututkimus, jotta rajatut kotimaiset rahat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Raskas järjestelmä vie resursseja niin hakijoilta kuin hakemusten läpikävijöiltä.

Prosessin järeydestä huolimatta Jukka Kola uskoo, että kilpailu vie tiedettä eteenpäin. Kehitettävää silti on.

”Tutkijoilla menee liikaa aikaa rahan hakemiseen, kun tutkijoiden pitäisi tutkia. Perusrahoituksen osuus saisi olla suurempi”, Kola sanoo ja jatkaa:

”Olisi hyvä, ettemme vain kilpailisi kotimaassa keskenämme niukoista tai kohtuullisista resursseista, vaan lähtisimme kasvattamaan kakkua suomalaiseen tutkimukseen ylipäätään.”

Lisää kakkua pitää hakea ulkomailta

Jotta yhteinen hyvä  karttuu, rahaa pitää houkutella Suomen ulkopuolelta.

Suomessa yliopistojen täydentävästä rahoituksesta arviolta vain 15 prosenttia saadaan ulkomaisilta rahoittajilta, kuten Euroopan unionilta ja kansainvälisiltä säätiöiltä. Loput noin 85 prosenttia on kotimaista rahaa, Jukka Kola arvioi.

”Eri alojen ja yliopistojen välillä on eroja, mutta on selvää, että kansainvälisen rahoituksen saamisessa on parantamisen varaa. Se pätee mihin tahansa suomalaiseen yliopistoon.”

Professorin mukaan ne, jotka onnistuvat hakemaan rahoitusta ulkomailta, jättävät kotimaista rahoitusta sitten muille – ja se on ”kaikkien etu”.

Vaikka Turun yliopiston on turha haaveilla huippuyliopistojen kuten Cambridgen tai Oxfordin saamista jättipoteista, petrattavaa on myös suhteessa samantasoisiin verrokkeihin.

Kolan mukaan Turun yliopistossa edellytykset kansainvälisen rahoituksen lisäämiseen ovat olemassa, mutta tavoitteen eteen pitää nähdä vaivaa. Yksi selvä keino on tarjota tutkijoille enemmän tukea hakemusten valmisteluvaiheessa.

”Hakemuksen ydin on aina tutkimuksen erinomainen laatu, mutta EU-rahoituksen saamiseen liittyy oma koreografiansa.”

Tulevan rehtorin mukaan tutkijoille pitää luoda tukipalvelu, jossa ”rahoituskuvioiden grand writerit” auttavat hakemusten tekemisessä.  Asiantuntijoiden neuvot sekä vertaismentorointi madaltavat kynnystä hakea kansainvälistä tutkimusrahoitusta, kun pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan.

Voi tulla ”uudelleenkohdentamista”

Rahaa voisi houkutella nykyistä enemmän myös yrityksiltä.

Tutkimusyhteistyön kautta Turun yliopistoon olisi mahdollista saada lisäeuroja liike-elämältä. Ensin omasta yksiköstä on kuitenkin tehtävä nykyistä houkuttelevampi kumppani, niin yrityksille kuin muille korkeakouluillekin.

Jukka Kolan mukaan se onnistuu poikkitieteellisyyttä vahvistamalla. Esimerkiksi professori nostaa Helsingin yliopistoon hänen rehtorikautenaan luodun monitieteisen Kestävyystieteen instituutin (Helsus).

”Helsus ei ole byrokraattinen rakennelma, vaan hyvin joustava verkosto, jossa porukka tekee yhteistyötä toistensa kanssa. Nyt Helsus houkuttaa jo hyvin ulkomaisia toimijoita.”

Kolan mukaan instituutti parantaa kestävyystieteen vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja houkuttavuutta. Kun verkostoon otetaan yhteyttä, sieltä osataan saman tien neuvoa kysyjää usean asiantuntijan puheille sen sijaan, että kysyjän pitäisi etsiä yhtä tiettyä henkilöä tai yksikköä.

”Osana isompaa kokonaisuutta myös tutkimukselle, joka ei muuten löytäisi rahoitusta, saattaa tulla täydentävää rahoitusta.”

Samankaltaisista verkostoista hyötyisi myös Turun yliopisto, Kola uskoo.

Lisäksi eri tahojen yhteistyö voi auttaa tunnistamaan tulevaisuuden nousevia aloja, joita on vaikeampi nimetä kuin yliopiston vahvoja kärkiä. Tutkimusteema, joka tänä päivänä tuntuu vähäpätöiseltä, saattaa parin vuoden päästä olla yhteiskunnallisesti merkittävä – tai sitten ei.

”Tulevana rehtorina minun pitää tunnustella henkilökunnan ja opiskelijoiden kautta, mihin suuntaan olemme menossa. Silloin pitää tarkastella niin yliopiston kotimaista kuin kansainvälistä toimintaympäristöä. Se on haasteellinen paikka. Voi olla, että sitä kautta tulee tutkimus- ja koulutuspuolen uudelleenkohdentamista.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Jukka Kola toivoo, että maan seuraava hallitus nostaisi korkeakoulutuksen, luotettavan tutkimuksen ja tutkitun tiedon arvostusta: ”Sivistys pitäisi nähdä merkittävänä investointina tulevaisuuteen.”

Siihen, pitäisikö Turun yliopiston tekniikan koulutusta laajentaa, Kola ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kantaa.

Kun laatu paranee, syntyy hyvä kierre

Seuraavaksi professorilla on edessään tutustuminen Turun yliopistoon, Turun kaupunkiin ja Varsinais-Suomen alueeseen.

Turku ei ole tulevalle rehtorille se kaikkein tutuin paikka, sillä Jukka Kola tulee alun perin Lappeenrannasta. Sieltä hän on lähtenyt Helsinkiin opiskelemaan, tutkimaan ja opettamaan, sitten johtotehtäviin.

Turun yliopistossa kaiken toiminnan lähtökohta pitää Kolan mukaan olla yliopiston päätehtävien kehittäminen.

”Kun tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen laatu paranee, kaikki muu hyvä syntyy sitä kautta. Silloin voi löytyä erityisiä osaamisalueita, joita muilla yliopistoilla Suomessa tai kansainvälisesti ei ole.”

Opettaja-akatemia Turun yliopistoon?

Kun Jukka Kola toimi Helsingin yliopistossa opetuksesta ja oppimisesta vastaavana vararehtorina, opinahjoon perustettiin Opettajien akatemia. Sen tavoitteena on opetuksen arvostuksen ja laadun parantaminen yliopistossa.

Nyt professorilta on ehditty toivoa vastaavaa myös Turkuun. Hän lupaa, että akatemia perustetaan, jos sellaista todella kaivataan.

”Aina on opettajia, joilla on iso halu kehittää koko yliopiston opetusta, mutta usein he toimivat yksin. Helsingissä on jo sata opettaja-akateemikkoa ja erittäin toimiva malli, joka on tehnyt paljon hyvää opetuksen edistämiselle.”

Jukka Kola

Turun yliopiston tuleva rehtori ja maatalouspolitiikan professori.

Mikä innostaa?
”Juuri nyt tulo Turkuun ja hienot hiihtokelit. Yleensä aito ja avoin yhteistyö ihmisten kanssa yhteisömme, maamme ja maailman parhaaksi.”

Mikä ärsyttää?
”Kieroilu, kaksinaamaisuus, kapea-katseisuus ja itsekeskeisyys.”

Missä viihdyt?
”Perheen parissa, yhdessä ystävien kanssa, avoimien ja aktiivisten tuttujen tai vieraiden kanssa. Ja tulevaisuudessa Turussa!”

Lue lisää:

Turun yliopiston uusi rehtori on Jukka Kola: ”Kun yliopiston roolia vahvistetaan alueellisesti, se vahvistuu myös valtakunnallisesti”

Turun yliopiston rehtorin tehtävää haki 15 henkilöä. Turun yliopiston hallitus valitsi yksimielisesti tehtävään Helsingin yliopiston entisen rehtorin Jukka Kolan. (1/2019)

Toimistotilat ovat kortilla Turun yliopistossa: ”Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei ole”

Turun yliopiston tilaohjelma on purrut niin hyvin, että toimistotilasta on jo puutetta. Henkilöstö joutuu totuttelemaan entistä tiiviimpään työskentelyyn. (9/2018)

Vain yksi liharuokapäivä viikossa? Opiskelijaravintoloita ilmastotalkoot eivät sytytä: "Liiketoimintaan ei voi sekoittaa politiikkaa"

”Virallinen ravitsemustiede ei ole sitä mieltä, että vegaaniruokavalio olisi virallinen ruokavalio. Sen noudattaminen on hankalaa ja vaatii ihmiseltä paljon. Kasvissyönti on ideologinen kysymys”, Unican toimitusjohtaja Sanna Hovi väläyttää.