Henkilö
09.11.2011

Ze-Ze-Ze-Zenger

  • Felix Zenger on tunnettu beatboxaaja ja moninkertainen footbag freestylen SM-voittaja.

Suomen kuuluisin suunsoittaja elää hetkessä ja puhuu sujuvaa ruotsia.

Felix Zenger tekee tänään poikkeuksen ja tilaa kahvilassa marjapiirakkaa ja kahvia. Normaalisti mies vannoo raakaruoan nimeen.

Suomen tunnetuin beatboksaaja on noudattanut dieettiä jo kolmen vuoden ajan. Zengerin mukaan syy raakaravintoon siirtymiseen oli ennen kaikkea terveydellinen. Ruokavalion noudattaminen tekee hyvää hänen astmalleen, joka pahimmillaan voi haitata beatboxingia.

Sellainen on Felix Zenger. Yleensä, kun hän jotain aloittaa, on hänellä taipumuksena viedä projekti pitkälle.

Niin kävi myös beatboxingin kanssa.

Turun

kasvatti

Felix Zenger syntyi 23. joulukuuta 1986 Turussa. Pian pojan syntymän jälkeen Zengerit muuttivat Helsinkiin. Takaisin Turkuun perhe palasi Felixin ollessa kymmenvuotias.

Nuori Zenger sai oppinsa Kerttulin ja Sirkkalan kouluissa, ja yläasteen hän kävi ruotsinkielisessä S:t Olofsskolanissa. Sama linja jatkui lukiossa Katedralskolanissa.

Felixillä on pikkusisko ja pikkuveli, äiti ja isä. Koko perhe on musikaalinen: isä on Turun seudun musiikkiopiston rehtori ja pikkuveli opiskelee Sibelius-Akatemiassa instrumenttinaan saksofoni. Alkujaan sveitsiläinen Zenger-sukunimi on annettu Felixille äidin puolelta.

Lukion jälkeen Felix muutti Helsinkiin. Hän oli Pop & Jazz Konservatoriolla ensimmäinen, joka opiskeli pääaineenaan beatboxingia. Kun opettaja istui rumpusetin takana ja opetti, soitti Felix suutaan. Hän valmistui oppilaitoksesta puolitoista vuotta sitten.

"Aluksi pääaineeni oli piano, mutta sain vaihtaa sen kahden vuoden jälkeen beatboxingiin. Se oli uusi asia myös opettajille", hän muistaa.

Jonkun verran Zenger on myös itse pitänyt workshopeja ja antanut beatbox-tunteja. Opettaminen saattaisi kiinnostaa häntä tulevaisuudessa.

"Ehkä musta tulee Suomen ensimmäinen beatbox-professori."

Kotikutoinen

promovideo

"Tämä on ihan täysin treenattu juttu. En osannut edes viheltää ennen kuin aloin beatboxata", Felix paljastaa.

Äänet alkoivat tulla ulos miehen suusta kahdeksan vuotta sitten Tanskassa järjestettyjen footbag-kisojen seurauksena. Siellä myös footbagissa menestynyt Zenger kuunteli haltioituneena muiden pelaajien beatbox-tapailuja.

"Sen jälkeen aloin treenata aika paljon. Iski sellainen beatbox-kärpänen."

Vuonna 2007 Zengerin ura otti askeleen eteenpäin, kun hän latasi ystäväporukalla tehdyn Beatbox-videonsa YouTubeen.

Kun nollabudjetin musiikkivideota tehtiin, Zenger uhosi puoliksi vitsillä sen saavan verkossa yli miljoona katselukertaa.

Nyt reilun kahden minuutin pätkä on katsottu verkkopalvelussa yli 30 miljoonaa kertaa.

Promovideona Beatbox on täyttänyt tehtävänsä kunniallisesti, vaikka Zenger ei siihen enää tänä päivänä tyytyväinen olekaan.

"Videolla on kunnon autotallimeninki. Toisaalta kotikutoisuus varmasti osaltaan selittää sen suosiota."

Videon syntyaikoihin Zengerillä alkoi jo olla kysyntää keikkalavoilla. Hän tutustui Don Johnsson Big Bandista tuttuun Tommy Lindgreniin, jonka kanssa hän alkoi tehdä yhteistyötä. Lisäksi Zenger lähti mukaan nyt jo edesmenneeseen Iiro Rantala New Trioon.

Viime keväänä Zenger julkaisi oman Propsit-levy-yhtiönsä nimissä esikoisalbuminsa Won't Say a Thing. Mukana levyllä ovat muiden muassa Tuomo, Asa, Kari Tapio, Kid Koala ja Father Metro.

"Kari Tapio veti studiosession rutiinilla", Felix muistelee levyntekoa.

Normaali käytäntö on, että beatboksaaja on se, joka vierailee muiden levyillä. Won't Say a Thing -levyllä kappaleet ovat Zengerin kädenjälkeä, vaikka hän itse kuuluukin niiden taustalla.

Beatboxingin

uusi aste

Zengerin beatboxaus on hänen uudella levyllään efektoitua ja täynnä tehosteita. Hän tietää, että osa kuuntelijoista mieltää sen fuskaamiseksi.

Zenger vertaakin beatboxingia kitaransoittoon, joka on historiansa aikana kehittynyt akustisesta sähköiseksi. Mukaan ovat tulleet myös efektit kuten särö.

"Mua kiinnostaa viedä beatboxausta eteenpäin instrumenttina. Levyllä muusikoita ei voi nähdä, ja siksi musiikin täytyy kuulostaa mahdollisimman hyvältä."

Zenger sanoo olevansa huono imitoimaan soittimia. Useimmat äänet muistuttavat rumpuja ja bassoa, mutta loppujen lopuksi ne ovat vain ääniä, joita Zenger on kokeilemisen kautta oppinut tuottamaan.

Hänen repertuaariinsa kuuluu myös joitain efektejä, jotka eivät muistuta mitään soittimia. Näytteeksi Zenger päästää suustaan omituisen, apinamaisen kujerruksen.

Vaikeinta hänestä on hengitystekniikka.

"Olen kehittänyt itselleni sellaisen tekniikan, että hengitän sisään samalla kun beatboxaan. Silloin ei tarvitse erikseen vetää henkeä äänien välissä."

Biittiin riittävät bassorumpu, hi-hat ja virveli, joiden äänet muodostetaan suulla. Bassolinjan äänen Zenger kehittää usein nenässään.

Mutta mitä tapahtuu, jos Zengerillä on flunssa?

"Ihan hyvin se on mennyt silti. Beatboxing on aggressiivisempaa äänelle kuin laulaminen, mutta äänihuulia ei ole myöskään pakko käyttää. Ääniä voi tehdä pelkästään huulia ja keuhkoja käyttämällä."

Huonolla tekniikalla äänihuulet voivat kuitenkin vaurioitua. Hyvä mittari on tunnustella, sattuuko äänien tekeminen.

"Ei kannata ajatella, että kyllä tähän tottuu", Zenger ohjeistaa.

Lentävä

sylki

Pitkillä keikoilla Zenger joutuu vaihtamaan mikrofonin esityksen puolivälissä. Keikoilla lentää sylki.

Hurjimpia ovat vaahtomuoviset mikrofonit, jotka imevät nestettä sisäänsä.

"Eikös trumpetisteilla ole vähän samanlainen ongelma?" hän virnistää.

Zenger uskoo, että kenestä tahansa voi kehkeytyä beatboksaaja harjoittelun kautta. Kuukaudessa oppii perusjutut, jos treenaa ahkerasti.

"Beatboxingin perusääniä voi kuvitella kirjaimina ja kirjainyhdistelminä, joista pitäisi riisua vokaalit pois."

Nykyään Zenger treenaa enemmän omien kappaleittensa livesovituksia kuin uusia ääniä. Beatbox-taipaleensa alussa hän sen sijaan käytti treenaamiseen noin kuusi tuntia päivässä.

Lokakuussa hän esiintyi ja kiersi Suomea enemmän kuin koskaan.

"Mulla oli noin kahdeksantoista keikkaa", hän laskee.

Peruskoulussa ja lukiossa hankituista ruotsin taidoista on hyötyä viimeistään nyt, kun Zenger julkaisee esikoisalbuminsa Ruotsissa vuodenvaihteessa.

Siitä hän on innoissaan, sillä tähän saakka ulkomaan soolokeikat ovat olleet lyhyitä täsmäiskuja. Nyt kyselyjä on tullut esimerkiksi Filippiineiltä ja Kanadasta.

"El Salvadoriin menin kerran niin, että olin siellä yhteensä vain 15 tuntia. Siellä oli kyllä mieletön yleisö."

Itsensä

työllistäjä

Zengerin marjapiirakka on kohta jo syöty.

Iltapäiväksi hän suunnittelee suuntaavansa studiolle. Sitä ennen on lähetettävä muutama sähköposti ja järjesteltävä Ruotsin-valloituksen tiedottamista.

Päivät soljuvat muusikon rutiinilla. Keikkapäivinä hän lähtee liikkeelle yleensä puolenpäivän jälkeen. Joskus pitää lähteä kauas, ja matkustamiseen on varattava aikaa. Soundcheck ottaa aina myös oman aikansa.

Oman levy-yhtiön pyörittämiseen menee häneltä muutama paperityöpäivä kuukaudessa. Enempää aikaa Felix ei toimistohommille uhraa. Lomaa hän ei ole pitänyt kuin viikon viime kesänä, Ahvenanmaalla.

Helsinkiin Zenger on kotitutunut hyvin. Hän asuu yhdessä tyttöystävänsä kanssa ja pitää kaupungista enemmän kuin Turusta.

Zenger aikoo beatboxata niin kauan kuin hän siitä nauttii. Hän ei tiedä, missä hän on 10 vuoden päästä.

"Jos kysyntää riittää, voisin kuvitella tekeväni tätä edelleen."

TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

KUVA: PIRITA MÄNNIKKÖ