Ajassa
16.08.2018

Blackface – Miksi tumma kasvomaali teemabileissä on huono idea

Teksti:
Pihla Hänninen & Nella Keski-Oja
Kuvat:
Theromb/123RF Stockphoto

”Ei kasvojen maalaaminen mustaksi ole rasistista!” Väärin. Keräsimme somesta blackface-väitteitä ja vastasimme niihin.

Aloitetaan! Miksi en voi pukeutua Kanye Westiksi, jos fanitan häntä? Haluan vain näyttää Kanyelta.

Fanituksessa ei ole mitään väärää! Artistin pukeutumisen matkiminen on parhaimmillaan verraton kohteliaisuus.

Kasvojen meikkaaminen mustaksi on kuitenkin eri asia. Blackface nimittäin koetaan rasistiseksi pilkanteoksi – ja jos olet säällinen kanssaihminen, pelkästään tämän pitäisi riittää syyksi olla maalaamatta kasvoja.

Ihonväri ei ole vain hilpeä naamiaisasu, sillä blackface nojaa valtahierarkiaan. Siirtomaista hyötymisen takia valkoisilla on tyypillisesti ollut enemmän resursseja ja mahdollisuuksia kuin rodullistetuilla ihmisillä – eivätkä Kanye Westin kaltaiset yksittäiset supertähdet muuta asiaa isossa mittakaavassa.

Kun valkoihoinen värjää kasvonsa tummaksi teemabileissä, hän tekee pilkkaa ryhmästä, jolta vastaava eliittiasema uupuu. Performanssi vahvistaa rasistisia ennakkoluuloja, koska siinä esittäjä luo hahmostaan stereotypioihin nojaavan karikatyyrin. Ja kun karikatyyriä toistetaan ja toistetaan teatterissa, tv-sarjoissa ja kaupunkisuunnistuksessa, rodullistettua henkilöä ei enää nähdä yksilönä vaan kimppuna rasistisia stereotypioita.

Suomi ei ole harjoittanut kolonialismia tai orjuuttanut muita kansoja. Miksi suomalaiset eivät saa maalata kasvojaan mustiksi?

Suomella on myös ihan ikiomaa kolonialististahistoriaa, muistuttaa Åbo Akademissa rasismia tutkiva Faith Mkwesha. Esimerkiksi Namibian-lähetystyössä villeinä ja sivistymättöminä pidettyjä paikallisia yritettiin koulia länsimaisille tavoille. Häpeällinen menneisyys kuormittaa myös Suomen valtion suhdetta saamelaisiin.

Lisäksi länsimaisen yhteisön osana Suomen taloudellinen kehitys on ollut kolonialismin ansiota, vaikkapa tuontitavaroiden kautta. Hyödymme tänäkin päivänä kehittyvien maiden alipalkatusta työvoimasta – siis nykyaikaisesta orjuudesta. Mkweshan mukaan Yhdysvallat liittolaisineen imee resursseja kehittyvistä maista ja ulkoistaa niille kaikki toimintansa haitat.

Jaahas, länsimaalaiset ovat ikuisesti syyllisiä kaikkeen pahaan. Miksei vaikka turkkilaisia syyllistetä Osmanien imperiumin valloituksista?

Koska asetelma on tyystin erilainen: nykypäivän turkkilaiset eivät hyödy menneestä imperiumistaan yhtä paljon kuin länsimaat valloituksistaan.

Vääryyksien vertailulla ei myöskään saavuteta yhtään mitään. Kun asioiden arvojärjestyksiä ryhdytään ruotimaan, eksytään alkuperäisestä aiheesta – ja se taitaa usein olla vänkääjien tavoitteenakin.

Silloin on syyllistytty tahalliseen (tai tahattomaan) argumentaatiovirheeseen, jolla harhautetaan keskustelu sivupolulle. Filosofiassa virhettä kutsutaan savuverhoksi. 

No huh huh! Miten kenelläkään on oikeus päättää, mistä saa tai ei saa vitsailla? Punch up, not down on yksi typerimmistä säännöistä komediassa. Punch everything!

Tämä on pohjimmiltaan harvinaisen yksinkertainen asia: kyse on siitä, nauretaanko jonkun kanssa vai jollekulle.

Jälkimmäinen on helposti kiusaamista, jota on syytäkin arvostella.

Huumorin varjolla saa tietenkin ravistella, mutta hupaisa voi olla häpäisemättä vähemmistöjä tai vitsailijaa heikommassa asemassa olevia.

Jos muiden ahdinko ei juuri kiinnosta, voi sutkauksissaan yrittää olla edes kunnianhimoinen. On säälittävää heittää samaa ankeaa homoläppää kuin yläkoulussa.

Miksi tummaihoinen koomikko Dave Chappelle saa maalata naamansa valkoiseksi?

Länsimaissa, myös Suomessa, valkoinen iho on normi ja kaikki siitä poikkeava nähdään erilaisuutena. Valkoisuudesta voi siis tehdä pilkkaa, koska siinä tönäistään valtahierarkiassa ylöspäin.

Näin on tehnyt myös koomikko Dave Chappelle, joka parodioi blackface-ilmiötä valkoisessa kasvomaalissa. Enemmistön asema ei esityksestä kärsi. ”Käänteistä rasismia” ei ole olemassa.

Aina rasismi ei kuitenkaan liity ihonväriin. Jos esimerkiksi vaalea virolainen kohtaa Suomessa syrjintää, rasismi liittyy usein valtaväestön ja vähemmistön jännitteisiin – siis syvään juurtuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin.

Kaverini on tummaihoinen ja häntä ei häiritse blackface. Hähää!

Tämä onkin päättelyvirhe, hah! Yksittäistapaus voi nimittäin aina olla poikkeus. Jos asia on jollekin ok, ei se vielä tarkoita sitä, että asia olisi yleisesti ok.

Asenteisiin vaikuttaa – mikäpä muukaan kuin – ympäristö. Kun rodullistettuna varttuu valkoisten ihmisten keskellä, on todennäköisesti joutunut kohtaamaan rasismia. Silloin selviytyminen on voinut vaatia kanssaihmisten oletuksiin sopeutumista ja mukautumista, esimerkiksi blackfacen sietämistä.

”Esineellistävässä ympäristössä olemisemme on aina jossain määrin esittämistä, performanssia”, tutkija Faith Mkwesha sanoo.

Nyt on taas rasismijahti päällä. Rasismia nähdään joka paikassa – myös siellä, missä sitä ei ole.

Joku voi olla sitä mieltä, että rasismiin reagoidaan liian herkästi. Se ei kuitenkaan poista rasismin ongelmallisuutta.

Rasismi on monimutkainen ja abstrakti ilmiö, jota ei ole aina helppo tunnistaa – etenkään, jos on valkoihoinen. Rodullistettujen kokemuksia rasismista on kuunneltava, koska he ovat sen parhaita asiantuntijoita.

Juttua varten on haastateltu rasismia tutkivia Faith Mkweshaa (PhD) Åbo Akademista ja Jani Sinokkia (FT) Turun yliopistosta.

 

Lue lisää: 

Toimittaja Yagmur Özberkan: "Tahdon olla esimerkkinä, sillä nuorena itselläni ei ollut montaa esikuvaa"

Suomi on takapajula, mitä tulee keskusteluun rasismista. Asian täytyy muuttua, sanoo toimittaja Yagmur Özberkan. (05/2018)

Paula Vesala: "Ei ole mitään tekosyytä jatkaa kolonialistisia ja rasistisia representaatioita taiteessa"

Muusikko Paula Vesala pohtii taidekentän eroja Yhdysvalloissa ja Suomessa. Joskus Suomen kuuluisi hänen mukaansa hävetä: Suomenlinnan Seitsemän veljestä -näytelmään kuului kaksi brownfacea, kun lavalla oli kaksi rasistisesti stereotyyppistä romanihahmoa. (11/2017)

Esityskielto: syrjintää, taidetta vai molempia?

Turun ylioppilasteatterin Godotaa odottaessa -näytelmä peruttiin, koska käsikirjoitus ei sallinutkaan lainkaan naisnäyttelijöitä. (03/2018)

Kiistelty vierailu

Hommaforumin perustajan Matias Turkkilan kutsuminen taloussosiologian luennoitsijaksi sai aikaan kiivaan keskustelun sananvapauden rajoista ja rasismista. (12/2016)