Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Ilmiöt
11.12.2009

Elämää antamassa

  • Toimittaja vapautti siittiönsä maailmalle.

Toimittaja kävi luovuttamassa spermaa TYKSin hedelmällisyysklinikalla. Kahdenkymmenen vuoden päästä hänen ovikellonsa saattaa soida.

Hyvästä, kotimaisesta spermasta on edelleenkin pula." "Laita hyvä kiertämään – tee talletus spermapankkiin, talletuskorkona elämänmittainen hyvä mieli."

Spermanluovutusmainos TYYn kalenterin takasivulla on pysäyttävää luettavaa nuorelle miehelle. Spermanluovutus tuntuu äkkiseltään vähän oudolta ja pelottavalta ajatukselta. Lapsensaanti ei ole useimmalla rasavillillä millään muotoa mielessä. Ennemminkin siihen suhtautuu apokalyptisenä kauhuskenaariona.

Toisille lapsettomuus aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia, itsetunnon romuttumista ja tarkoituksettomuuden tunnetta. Hedelmättömät parit ja yksinäisyydestä kärsivät odottavat lasta kuin kuuta nousevaa. Monet joutuvat kuulemaan, ettei heidän sukusoluillaan yksinkertaisesti voi saada lasta.

Noin 90 prosenttia keinohedelmöityksistä toteutetaan parin omilla sukusoluilla. Kymmenellä prosentilla sekään ei onnistu, jolloin turvaudutaan lahjoitettuun spermaan.

Mutta miksi miehet eivät luovuta spermaa hedelmällisyyshoitoihin? Onko oma geenistö niin rakas, että sitä halutaan varjella tuntemattomalta? Vai pelottaako ajatus siitä, että jossain elää, nukkuu ja tuhisee omista siittiöistä kasvanut lapsi?

Oma vaikutuksensa luovutetun sperman vähyyteen voi olla myös sillä, että uuden lakimuutoksen myötä keinohedelmöitetyllä lapsella on 18-vuotiaana oikeus tietää biologiset vanhempansa. Ajatus voi monista tuntua pelottavalta.

Toisaalta sen voisi nähdä myös mielenkiintoisena mahdollisuutena. Jos omista geeneistä siinnyt lapsi kasvatetaan täysin erilaisissa olosuhteissa itsestä irrallaan, mikä lapsessa on lopulta minua?

Vastuuntuntoinen Tylkkäri päätti voittaa epäilyksensä, lähteä hedelmällisyysklinikalle ja käydä luovuttamassa spermaa. Toimittaja Konsta Weber luovutti siittiöt koko toimituksen puolesta ja kuvaili tuntemuksiaan. Jantso Jokelin lähti seuraamaan, miten spermaa luovutetaan.

Ennen näytteenantoa on oltava ejakuloimatta kolme päivää", valistaa TYKSin biologi Harri Mankonen.

Perusteena on tietenkin se, että spermaa ja erityisesti siittiöitä halutaan mahdollisimman paljon. Näytteenanto sovitaan seuraavan viikon maanantaiksi. Edessä on siis erittäin vaikea viikonloppu.

Ensin otetaan kuitenkin verikoe, josta testataan tärkeimmät veressä näkyvät taudit: HIV, hepatiitit ja kuppa. Jos näyte on kunnossa, luovutetaan koe-erä spermaa, jonka stamina testataan pakastamalla ja sulattamalla.

Istuudun sängylle, jossa tavallisesti tehdään alkionsiirtoja. Minulta otetaan verta näyteputkiin.

Ei tunnu missään.

TYKSin hedelmöitysklinikan näytteenantohuone on melko koruton koppi, johon mahtuu juuri ja juuri nojatuoli, lavuaari sekä pieni pöytä. Pöydän lokerikossa on perinteisiä käsityölehtiä: Jallua, Hustleria ja Erotiikan Maailmaa. Internet-sukupolven kasvatille masturbaatio tällaisissa olosuhteissa tuntuu vieraalta. Muistaako nykynuori edes, miten lehteä pidetään?

"Olen kyllä juuri hommaamassa tänne DVD-laitteiston. Tämä Azerbaidžan-meininki saa loppua", Mankonen maanittelee.

Toimenpide on kivuton ja nopeahko. Purkkiin tulee juuri niin paljon materiaalia kuin saatoin odottaa. Vien tyytyväisenä tuloksen Mankoselle. Tunnin kuluttua puhelin soi. Mankonen soittaa kertoakseen, että siittiöt ovat liikkuvia ja niitä vaikuttaisi olevan riittävästi.

Sperma on kunnossa, eikä verinäytteestäkään löytynyt HIV:tä, kuppaa tai hepatiitteja. Helpotus on suuri. Lisääntyminen on turvattua. Ehkäisyä on siis käytetty aiheellisesti kaikki nämä vuodet.

Näytteestä näkee usein paljaalla silmällä, onko siellä väkeä", Mankonen kertoo.

"Puuromainen ja sakea koostumus kertoo runsaasta siittiömäärästä. Jos sperma näyttää enemmän vedeltä, johon on tiputettu pari tippaa maitoa, ei siellä ituja juuri ole."

Sata miljoonaa siittiötä millilitrassa on hyvä luku. Sperma pakastetaan ja sulatetaan, jolloin siemennesteen soveltuvuus luovutettavaksi paljastuu. Jos sulatuksen jälkeen millilitrassa on 30 miljoonaa siittiötä, joista yli 50 prosenttia liikkuvia, näyte on erinomainen.

Siittiöille on neljä luokitusta. A-luokan siittiö liikkuu eteenpäin ja suoraan, B suhaa vähän vinoon, C liikkuu vaivaisesti ja D ei lainkaan. Laboratorion monitorissa rällää aktiivinen parvi. Yksi kulkee takaperin, vain muutama ei liiku lainkaan. Tämän näytteen antajalla ei pitäisi olla ongelmia hedelmällisyyden kanssa.

Sulatuksen jälkeen siittiöt pestään. Mitään spermapesukonetta tähän ei kuitenkaan käytetä. Siemenneste puhdistetaan spermalingolla eli sentrifugilla. Siittiöt lingotaan koeputken pohjaan, josta liikkuvat yksilöt ponnistavat elatusaineeseen. Elatusaine on suolaliuosta, jossa on mukana ravinteita ja antibioottia.

Liikkumattomat siittiöt jäävät putken pohjaan, ja elatusneste siittiöineen otetaan talteen. Pesu puhdistaa sperman epäpuhtauksista, jotka voisivat olla haitaksi hedelmöittämisessä.

Sperman siittiötiheys ja pakkasenkestävyys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Suomalaisten sperma on kansainvälisessä vertailussa vielä hyvää, mutta laatu on heikkenemässä. Vain noin puolet luovutetusta spermasta hyväksytään. Pienet puutteet varsinkin nuorella luovuttajalla eivät yleensä haittaa. Heikkolaatuisessa spermassa onkin usein monta asiaa pielessä.

"Siittiömäärä on vähäinen tai liikkumattomia on paljon, spermassa on paljon vasta-aineita, huono ph-arvo tai viskositeetti", Mankonen luettelee.

Erikoislääkäri Antti Perheentuvalla on Konstalle hyviä uutisia. Hänen spermansa on ensiluokkaista. Siittiöitä on elossa runsaasti vielä pakastuksen ja pesun jälkeen.

Perheentupa haastattelee luovuttajan perinpohjaisesti. Haastattelussa kartoitetaan muun muassa perinnöllisiä sairauksia ja altistuksia kemikaaleille sekä syitä halukkuuteen lähteä luovuttajaksi.

Samalla täytetään lomake, jolla luovuttaja myöntää sairaalalle oikeuden käyttää spermaa hedelmöityshoitoihin.

Lomakkeessa kysytään, minkä vuoksi haluan luovuttaa spermaa. Auttamisen halusta. Tunnen ihmisiä, jotka eivät voi omilla sukusoluilla saada lapsia. Sosiologis-psykologisena kokeena. Oman sukuni biologisen jatkuvuuden turvaamisen vuoksi. Koska pystyn.

Perheentupa rastittaa kohdan "Hyväksytään luovuttajaksi". Tästä eteenpäin tulen käymään näytteenantokopissa 6–8 kertaa. Varsinainen luovuttaminen voi alkaa.

Minusta tulee isä. Jopa noin kymmenen lapsen isä. Tuijotanko vuoden päästä jokaista turkulaista vastasyntynyttä kadulla? Tuolla on minun nenäni! Tuolla on minun silmäni! Tuo itki, kuten minäkin olisin tuolloin huutanut!

Sperma säilötään karanteenitankkiin, jossa sitä säilytetään puoli vuotta. Tämän jälkeen Konstan veri testataan uudelleen, sillä ensimmäisessä verikokeessa eivät kaikki taudit välttämättä ole näkyneet.

Jos näyte vielä senkin jälkeen on puhdas, siittiöitä aletaan käyttää hedelmöityshoidoissa. Niitä voidaan lisätä maljalle, jossa ne hedelmöittävät munasolut tai ne voidaan pyydystää laboratorion mikroskooppiseen neulaan ja pumpata munasolujen sisään. Niin tai näin, hänen siittiöillään aletaan siis tehdä lapsia.

Munasolut laitetaan inkubaattoreihin, jotka toimivat kohdun tavoin. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakaantua noin vuorokauden kuluttua. Noin 40 tunnin kuluttua se on jo nelisoluinen, jolloin se siirretään tulevan äidin kohtuun tai vaihtoehtoisesti alkiotankkiin odottamaan vuoroaan.

Kyllä, alkioita pakastetaan. Jos syntyneelle lapselle halutaan sisarus, voidaan parin vuoden päästä sellainen ottaa pakkasesta ja siirtää äidin kohtuun. Sisaruksilla voi siis olla useita vuosia ikäeroa, vaikka heidät olisi hedelmöitetty samana päivänä.

Konsta kävelee klinikalta onnellisena miehenä. Mitä ajatuksia voikaan liikkua sankarimme päässä kaiken tämän jälkeen?

Entä jos lapsi onkin mulkku? Eihän minulla ole mitään velvollisuuksia. Paitsi jos olisin rastittanut kohdan "minut voidaan vahvistaa tällaisen hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi." Onneksi en niin tehnyt. Lapsihan saattaa pelata sählyä tai tehdä jotain muuta arveluttavaa. Mitä jos se on idiootti, eikä hae yliopistoon, vaan menee ammattikouluun. Minun geenini! Hukkaan heitetyt!

Ehkä voin vain nautiskella siitä, että on jonkun muun tehtävä pilata tämä lapsi ja kasvattaa siitä ihminen, joka kyseenalaistaa vanhempansa kaikessa. Varmaankin siihen työhön käy myös joku muu kuin minä.

Kahdenkymmenen vuoden päästä ovikelloni soi ja katson ovikamerasta omia kasvojani sellaisina kuin niiden muistan parikymmentä vuotta sitten olleen. On niissä jonkun muunkin piirteitä. Jonkun, jonka olen osaltani tehnyt hyvin onnelliseksi. Jonkun, jolla on hedelmöityshoidon avulla ollut mahdollisuus omaan lapseen.

Tekstit: Jantso Jokelin & Konsta Weber

Kuva: Kai Jokela