Ilmiöt
24.05.2021

”En varmasti olisi tässä nyt ja yliopisto-opiskelija, ellen olisi aktiivisesti hakeutunut hoitoon” – mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa, eikä yhteiskunta pysy perässä

Teksti:
Jasmin Vahtera
Kuvat:
Teemu Perhiö

Nuoret aikuiset erityisesti hakeutuvat mielenterveyspalveluihin nykyään herkemmin kuin ennen. Hoitoon pääsy on kuitenkin monen mutkan takana.

Joni oli kärsinyt masennuksesta ja ahdistuksesta jo vuosien ajan. Kun hän huomasi olonsa jarruttavan opintoja raskaasti, hän otti yhteyttä YTHS:ään.

Hoidon alkuvaiheilla YTHS tarjosi muutaman psykologikäynnin matalalla kynnyksellä. Joni koki siitä olleen apua.

Oikeanlaisen hoidon löytäminen osoittautui kuitenkin hankalaksi. Hän joutui aloittamaan oire- ja esitietojensa kuvailun uudelleen jokaisella psykiatrikäynnillä. Käynnit olivat henkisesti raskaita. 

Kylmän kliinisen otteen sijaan Joni olisi toivonut myötätuntoisempaa lähestymistapaa. 

”On hankalaa kuvailla oireistoaan hyvin henkilökohtaisella tasolla osapuolelle, joka ei kannusta tai osoita empatiaa.”

Lopulta Joni sai B-lausunnon, joka vaaditaan Kelan kuntouttavaa psykoterapiaa varten. Lausunto on yksityiskohtainen selvitys potilaan sairaudesta, toimintakyvystä, ennusteesta ja kuntoutustarpeesta. 

”Sen saaminen oli monen mutkan takana. Prosessi oli vähäisiin voimavaroihini suhteutettuna raskas ja vaikea.”
 

Yleisin syy Kelan kuntoutuksen hakemiseen ovat ongelmat mielenterveydessä; mielenterveyskuntoutujien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2020.

Sairaspäivärahaa mielenterveyden syiden takia saaneiden määrä taas on kasvanut jopa 43 prosenttia vuosien 2016 ja 2019 välillä. Kasvu on näkynyt erityisesti nuorilla naisilla.

Kelan kuntoutustilaston 2020 mukaan kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2020 kaikkiaan 56 700 henkeä, mikä oli 12,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Mielenterveyspalveluiden kysyntä onkin paljon suurempaa kuin mihin yhteiskunta pystyy tällä hetkellä vastaamaan.

Mielenterveyspuolen toiminnan vakavia ongelmia, kuten byrokratian takkuisuutta ja epäselvyyttä, on haluttu helpottaa esimerkiksi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen turvin.

Terapiatakuu tarkoittaisi sitä, että julkisessa terveydenhuollossa pääsisi lyhytpsykoterapiaan tai muun soveltuvan psykososiaalisen hoidon piiriin 28 päivän sisällä hoidon tarpeen tunnistamisesta.

Huhtikuussa 2021 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) julkaisi kannanoton koskien Terapiatakuuta ja vaati asiasta kiireellistä päätöstä.

Mieli ry:n laskelmien mukaan Terapiatakuun toteuttaminen maksaisi valtakunnallisesti vuodessa 35 miljoonaa euroa. Samalla se toisi 170 miljoonan euron säästöt.
 

”En varmasti olisi
tässä nyt ja
yliopisto-opiskelija,
ellen olisi aktiivisesti
hakeutunut hoitoon.”
 

Yliopistossa opiskeleva Saara on kärsinyt masennuskausista ja itsetuhoisuudesta yläaste­ikäisestä asti. Ensimmäisen mielialalääkityksensä hän aloitti 15-vuotiaana. Lukiovuodet olivat rankkoja.

”Käytin alkoholia ja vietin impulsiivista elämää. Abivuonna tapahtui sitten vakava romahdus.”

Koulupsykologin avulla Saara pääsi akuuttiin psykiatriaan, ja sen kautta aloittamaan kolmen vuoden psykoterapiajakson. 

Psykoterapian jälkeen oireilu paheni. Hoitomahdollisuudet Tampereella kuitenkin loppuivat, sillä kolmen vuoden Kelan tukeman psykoterapian jälkeen tulee karenssi.

Se tarkoittaa sitä, ettei hoitoa voi hakea uudestaan viiteen vuoteen. 

Saara muutti vanhempiensa luokse toiselle paikkakunnalle päästäkseen takaisin hoitoon. Lopulta selvisi, että kunta oli juuri alkanut tilata terveyspalvelut hänen entiseltä kotipaikkakunnaltaan Tampereelta.

Seinä tuli vastaan. 

Parhaimmat diagnoosinsa Saara sai vasta viime vuonna. Hänellä todettiin epävakaa persoonallisuushäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. 

”Kävimme psykologin kanssa muutaman kerran keskusteluja Turun YTHS:n resurssien rajallisuudesta ja melkeinpä mahdottomuudesta hoitaa kaltaistani moniongelmaista potilasta. Siellä tiedostettiin, että tarvitsen järeämpää hoitoa kuin heillä olisi tarjota.” 

Yksi psykologi suositteli Saaralle kaupungin mielialahäiriötyöryhmää. Jono olisi ollut vuoden.

Pysyvään ja oikeanlaiseen hoitoon pääsy kesti lopulta yli kaksi vuotta. Saara on kiitollinen siitä, että hänellä on vihdoin hoitosuhde Turussa ja että hän pääsi mielialahäiriötyöryhmään. 

Kela myönsi alkuvuodesta Saaralle kuntoutusrahan. Sen avulla hän voi opiskella oman jaksamisensa mukaan niin, etteivät hänen opintotukikuukautensa kulu. 

”En varmasti olisi tässä nyt ja yliopisto-opiskelija, ellen olisi aktiivisesti hakeutunut hoitoon.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


 

Vuonna 2020 hoitoon YTHS:lle hakeuduttiin mielenterveysongelmien takia koko Suomessa 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. 

Tämän vuoden alusta YTHS laajeni kattamaan terveydenhuollon myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, joita on nyt yli puolet palveluiden piirissä olevista. Mielenterveysongelmiin apua hakevista enemmistö on silti edelleen yliopisto-opiskelijoita. 

YTHS:n mielenterveyspuolelle on syntynyt osaan palvelupisteistä jonoa. Taustalla on pandemian aiheuttama kysynnän kasvu sekä muutokset YTHS:n palveluissa ja henkilöstössä.

Laajentumisen seurauksena YTHS on tehnyt laajoja henkilöstörekrytointeja. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on vienyt aikaa, mikä taas on osaltaan väliaikaisesti hidastuttanut palvelutuotantoa, Tommi Väyrynen kertoo. Hän työskentelee YTHS:llä mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavana ylilääkärinä.

”Hoitoon ei ole päässyt niin nopeasti, kuin me haluaisimme sitä antaa, mutta edelleen pystymme palvelemaan kaikkia lakisääteisen hoitotakuun puitteissa.”

YTHS:n uudistuksen myötä opiskelijat jaettiin vastuutiimeihin opintoalan mukaan. Tiimit koostuvat terveydenhoitajista, psykiatrisista sairaanhoitajista, yleislääkäreistä ja fysioterapeuteista. 

Suurin osa mielenterveystyöstä tapahtuu vastuutiimeissä yleislääkärijohtoisesti, sillä YTHS on perusterveydenhuollon tasoinen palvelu. Yleislääkäri ohjaa tarvittaessa psykologille tai psykiatrin konsultaatioon. 

Ruuhkista huolimatta opiskelijoihin on oltu takaisinsoittojärjestelmän kautta yhteydessä kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. 

Yhteydenottoa on vaikeuttanut se, että YTHS:n SelfChat on ollut poissa käytöstä viime syksystä asti.

”Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävä asetus velvoittavat siihen, että välitön yhteys terveyskeskukseen on saatava puhelimitse tai palvelupisteessä käymällä. Chatistä laki ei sano mitään. Kun hoidon tarpeen arvio ruuhkautui alkuvuodesta 2021, meidän oli pakko turvata lakisääteisen kanavan eli puhelinpalvelun toiminta”, Väyrynen kertoo.

SelfChat palautui käyttöön toukokuussa 2021.
 

Vasta kun kaverit alkoivat kysellä, onko kaikki kunnossa, Ronja havahtui. Oli vuosi 2015.

”Olin aina ajatellut, että eihän minulla nyt mitään ongelmia voi olla. Meni tosi pitkään, ennen kuin uskalsin myöntää itselleni, ettei kaikki ole kunnossa, ja että tarvitsen apua.”

Ronja opiskeli tuolloin kansanopistossa ja hakeutui hoitoon. Hoidon piirissä hänen ongelmiaan vähäteltiin. Muutamien lääkäri- ja psykologikäyntien perusteella alustava diagnoosi oli määrittelemätön masennustila. 

Ronja muutti Turkuun opiskelemaan ja otti yhteyttä YTHS:ään. 

Turussa diagnoosi tarkentui. Ronja oli keskivaikeasti masentunut ja kärsi ahdistuneisuushäiriöstä sekä mielialan aaltoiluhäiriöstä.

”Minut otettiin heti vakavasti ja hoidon aloittamisesta tehtiin tarkka suunnitelma. Tuli tosi vahvasti sellainen olo, etten enää ole yksin asian kanssa.”

Ronjan mukaan lääkityksestä keskusteleminen lääkärin kanssa on ollut aina helppoa, ja hänet on otettu vastaanotoilla tosissaan.

Ronja kuitenkin kertoo, että psykologit tuntuivat ohittavan hänen omat ajatuksensa ongelmien syistä ja lukivat ne elämänmuutoksen piikkiin. 

”Omaa näkökulmaa on vaikea tuoda auktoriteettia vastaan.”

Psykologikäynneistä on Ronjan mukaan tullut sellainen olo, että pitäisi mennä henkisesti huonommin kuin oikeasti menee, jotta olisi uskottavammin masentunut. 

”Tuntui siltä, että jouduin koko ajan vakuuttamaan ja todistelemaan omia ongelmiani.”

Eräälle psykiatriselle hoitajalle Ronja oli kertonut, että tuntemattomien ihmisten kanssa oleminen ja etenkin liikkuminen ahdistaa, eikä hän meinaa päästä edes ovesta ulos yksin. Sen jälkeen sairaanhoitaja oli ehdottanut Ronjalle, että tämä voisi tulla hänen vetämäänsä liikuntaryhmään.

Koronan myötä kaikki opiskeluun liittyvä romuttui.

Tällä hetkellä asiat kuitenkin ovat Ronjan mukaan niin hyvin kuin ne voivat tässä tilanteessa olla. 

”En ole vielä parantumassa enkä parantunut, mutta suunta on kuitenkin positiivinen. Suurimman osan ajasta jaksan uskoa siihen, että vielä joskus olen terve.”
 

”Tuntui siltä, että
jouduin koko ajan
vakuuttamaan ja
todistelemaan
omia ongelmiani.”
 

Maailman terveysjärjestö WHO teettää säännöllisin väliajoin tutkimuksen eurooppalaisten korkeakouluopiskelijoiden henkisistä jaksamista tukevista voimavaroista ja positiivisesta mielenterveydestä.

Viime vuonna jaksamisen ja elämän mielekkyyden kokemukset olivat vähentyneet aiempiin vuosiin verrattuna.

Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan stressin kokeminen on koronan myötä lisääntynyt jonkin verran sekä vuoden 2020 loppupuolella että alkuvuodesta 2021.

Stressin, ahdistuksen ja masennuksen kokemuksia on ollut nähtävissä jonkin verran tavallista enemmän – muttei kuitenkaan siinä mittakaavassa, mitä media on antanut ymmärtää, huomauttaa Jaana Suvisaari. Hän työskentelee mielenterveyteen erikoistuneena tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

THL käynnisti aikuisväestön psyykkisen kuormittuneisuuden seurannan huhtikuussa 2020. Suvisaaren mukaan tiedonkeruussa ei näkynyt merkittävästi enempää oireita huhtikuussa 2020 kuin aiempinakaan vuosina. Loppuvuodesta 2020 ja alkuvuodesta 2021 psyykkistä kuormittuneisuutta oli kuitenkin enemmän kuin epidemian ensimmäisen vuoden aikana.

Arjen poikkeuksellisuus ja huoli mahdollisesta tartunnasta ovat kuitenkin läsnä. Suvisaaren mukaan tulkintoihin ihmisten pahoinvoinnista korona-aikana saattavat sekoittua juuri nämä huolen ja stressin kokemukset.

Toukokuussa 2021 THL julkaisi asiantuntija-arvion koronaepidemian vaikutuksista hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansan­talouteen.

Raportista ilmenee, että epidemia-aikana ihmisten suurimpia huolenaiheita ovat olleet koronavirustilanteen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset, kuten taloudellinen taantuma, pienyritysten tilanne sekä lisääntyneet sosiaaliset ja mielenterveyden ongelmat.

”Mitään merkittävää kriisiä väestön mielenterveydessä ei kuitenkaan ole päässyt syntymään.”

Mielenterveyspalvelut olivat kuormittuneita jo ennen koronaepidemiaa. THL:n toukokuisen raportin mukaan epidemian aikana lisääntyneeseen palvelujen tarpeeseen ole pystytty vastaamaan riittävästi. Palveluvajetta on syntynyt myös perustason mielenterveyspalveluihin.

Raportin mukaan sosiaalipalvelut vastasivat loppuvuodesta 2020 heikoiten juuri mielenterveyden ongelmista ja toimintakyvyn puutteesta kärsivien palvelutarpeisiin.

Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti väestön psyykkisessä kuormittuneisuudessa palataan epidemiaa edeltävään aikaan. 

”Kansalaispulssin viimeisimmässä tiedonkeruussa huhti-toukokuun 2021 vaiheessa stressin kokemuksessa on jo viitettä myönteisempään kehityssuuntaan.”

Palvelujärjestelmään ohjautuminen ja hoitokontaktit sen sijaan ovat lisääntyneet viime vuosina. Nuoret aikuiset hakevat apua ikäihmisiä herkemmin. Suvisaari uskoo, että taustalla on kasvanut ymmärrys mielenterveysongelmista.

Puhe positiivisesta mielenterveydestä ja mielen voimavaroista on yksi tapa edistää väestön mielenterveyttä ja ennaltaehkäistä erilaisia häiriöitä. Joskus ennaltaehkäisy voi tarkoittaa ongelman varhaista hoitoa.

”Jos hoitoon pääsee ongelmien varhaisessa vaiheessa, voidaan välttää suurempien ongelmien kehittyminen.”

Suvisaari puhuu pyramidimuotoisesta palvelujärjestelmästä. Sen pohjana pitäisi olla yleinen terveyden ja mielenterveyden edistäminen. Sen jälkeen ennaltaehkäisy, perustason hoito, erikoissairaanhoito ja lopulta kuntoutus.

Esimerkiksi päihdeongelmat kulkevat hyvin usein käsi kädessä mielenterveysongelmien kanssa. Silti päihde- ja mielenterveyspuoli eivät aina kommunikoi riittävästi keskenään.

Moni joutuu puhumaan samat asiat usean eri ammattilaisen kanssa ennen kuin oikeanlainen hoito löytyy.

”Jos palveluketjut toimisivat hyvin yhteen, niin meillä olisi hyvä palvelujärjestelmä.”
 

YTHS:n mielenterveyspalveluihin hakeudutaan yleisimmin ahdistuneisuuden ja masennuksen takia. Uutena ilmiönä ovat korostuneet adhd-tutkimukset.

Aikaisemmin tällaisia tutkimuksia ei YTHS:llä tehty. Yhtenä syynä adhd-epäilyjen lisääntyneeseen määrään on ylilääkäri Tommi Väyrysen mukaan etäopiskelu. 

”Monet kokevat etäopetuksessa enemmän keskittymisvaikeuksia ja saattavat sitten hakeutua adhd-tutkimuksiin, vaikkei aikaisemmin olisi ollut mitään diagnoosiin viittaavaa.”

Viimeisen 20 vuoden ajan mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut jatkuvasti. Siksi Väyrynen korostaa, että jatkossa olisi keskityttävä erityisesti mielenterveyden edistämistyöhön. 

”Palvelujärjestelmän ongelmat eivät ratkea tuottamalla hoitoa, vaan on tehtävä työtä sen eteen, ettei sairastuttaisi.”
 

Jonin, Saaran ja Ronjan nimet on muutettu. Juttua varten on haastateltu myös YTHS läntisen mielenterveystyön alueylilääkäri Johanna Nikkilää. Tietoja on tarkistettu myös YTHS läntisen aluejohtajalta Maisa Kuuselalta.

Korjaus printtiversioon: poistettu virke ”Noin puolet suomalaisista ei saa Kelan tukemaa terapiaa, vaikka tarve olisikin”, koska sen voi ymmärtää väärin. Suurimmassa osassa tapauksia Kela antaa myönteisen päätöksen, mutta arvioiden mukaan vain puolet, joille psykoterapia sopisi, hakee Kelan tukea.
 

Lue lisää

”Päätin vastaanottaa sähkövirtaa silmistäni kadonneen elämänvalon tilalle” – Carrie Fisheristä tuli pelkäämänsä sähköhoidon puolestapuhuja

Väärinymmärretty sähköhoito on tehokkaimpia hoitomuotoja vaikeaan masennukseen. (2/2020)

Esikoiskirjailija Anni Saastamoinen rikkoo masennukseen liittyviä tabuja ”vittumaisella komiikalla”

Syksyllä 2014 toimittaja Anni Saastamoisen elämässä tuli seinä vastaan. Hän ei tuntenut enää olevansa oma itsensä – ei osannut nauraa, itkeä tai kommunikoida edes läheistensä kanssa. Mielenkiinto kaikkea kohtaan katosi. Saastamoinen oli sairastunut masennukseen ja kolme vuotta myöhemmin julkaisi aiheesta suorasanaisen kirjan. (7/2017)