Ajassa
29.11.2018

Huuhaan vastalääkkeeksi tutkittua tietoa – lääkisopiskelijoiden uusi yhdistys taistelee perättömiä terveysväitteitä vastaan

Teksti:
Ilkka Hemmilä
Kuvat:
Feodora Chiosea/123RF Stock Photo

Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden Vastalääke-yhdistys kumoaa terveysvalheita helppotajuisen tiedon avulla.

"Propagandassa on sellainen sääntö, että älä koskaan toista vastapuolen väitettä.”

”Te olette siitä hankalassa tilanteessa, että jos hyökkäätte jotain vastaan, joudutte toistamaan vastustajan väitteen.”

Kirjoittamiskouluttaja Marketta Rentola kertoo yleisölleen suoraan heitä kohtaavan haasteen: virheellisen tiedon kumoaminen on vaativaa.

Yleisö ei ole haasteesta moksiskaan. Marraskuisena viikonloppuna Rentolan koulutukseen Medisiinan Lauren-saliin on saapunut kolmisenkymmentä lääketieteen opiskelijaa, jotka haluavat laittaa huuhaalle hanttiin.

Terveydestä löytyy netissä jos jonkinlaisia väittämiä. Rokotekriittisyys ja homeopatia ovat saaneet seuraajansa, erilaisista ruokaväitteistä puhumattakaan.

Terveystiedon villiä länttä käy talttuttamaan Vastalääke ry. Kyseessä on turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden perustama yhdistys, joka haluaa ehkäistä valheellisten terveysväittämien leviämistä, parantaa väestön medialukutaitoa ja yleisesti popularisoida tiedettä.

Tavoitteiden saavuttamiseen on vain yksi tapa: harjoittelu. Niinpä Rentola laittaa ryhmän kirjoittamaan. Näppäimistöjen naksuntaa täydentää vain nurkassa poriseva kahvinkeitin.

TÄNÄ SYKSYNÄ perustettu Vastalääke-yhdistys sai alkukipinänsä keväällä. Tuolloin lääketieteen professori Juhani Knuuti luennoi opiskelijoille siitä, onko lääketiede hävinnyt taistelun huuhaata vastaan.

”Knuuti ehdotti, pitäisikö myös meidän tehdä jotain asian eteen”, luennolla istunut Tatu Han kertoo.

Ryhmä opiskelijoita päätti järjestäytyä, ja Han on nyt tuoreen yhdistyksen puheenjohtaja. Yhteensä toiminnassa on mukana noin 40 opiskelijaa.

Vastalääke pyörii vapaaehtoispohjalta. Koulutusviikonlopun järjestävät Kansanvalistusseura ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun hankerahoituksen turvin.

”Kukaan ei saa mitään pennosia sen pahemmin yliopiston kuin lääketeollisuuden puolelta”, Han hymähtää.

Lääkäreihin liittyvät väittämät ovat selkeästi tulleet tutuiksi.

Yhdistyksen toiminnalla on Hanin mukaan tilaus, sillä ihmisten medialukutaito voisi hänen mukaansa olla nykyistä parempi. Hän toivookin medialukutaitoon liittyvää opetusta kaikille koulutusasteille peruskoulusta alkaen, jotta taito krittiiseen ajatteluun pysyy yllä.

”Itse yliopisto-opetuksessakin voisi ottaa enemmän kantaa medialukutaitoon tai siihen, miten erottaa väärät uutiset oikeista.”

Tieteeseen perustuvaa terveystietoa Vastalääke aikoo edistää ennen kaikkea viestimällä yhdistyksen verkkosivuilla ja somekanavissa. Niillä on tarkoitus julkaista ajankohtaisia tekstejä ensi vuoden alusta alkaen.

Verkkoviestinnän lisäksi terveysoppia ja medialukutaitoa on aikomus tarjota ihmisille kasvotusten. Yhdistys on esimerkiksi ideoinut kahvilatapahtumaa ja kouluvierailuja.

Mikäli Vastalääke saa tuulta alleen, se voi olla valtakunnallisen toiminnan pilottihanke.

”Jos tämä toimii, laajennamme toimintaa muuallekin Suomeen”, Han sanoo.

SANA VASTALÄÄKKEESTÄ on itse asiassa kiirinyt jo muihinkin yliopistokaupunkeihin. Mukana koulutuksessa on tamperelainen Tiia Merkkiniemi, joka kuuli yhdistyksestä Suomen lääkäriopiskelijoiden järjestön FiMSICin kautta.

Omaan alaan liittyvän tiedon popularisoiminen kiinnostaa Merkkiniemeä. Hän on nähnyt niin lähipiirissään kuin somessa ihmisiä, jotka uskovat kyseenalaisinkiin terveysväittämiin.

”Monilta puuttuu perusymmärrys siitä, että tiede on kasautuvaa. Jos tulee aiemmasta käsityksestä poikkeava tulos, ihmiset luulevat, että tiede ei tiedä, mitä mieltä se on.”

Merkkiniemi tosin ymmärtää, miksi kirjavat väitteet kiinnostavat kansaa. Oma terveys on hyvin henkilökohtainen asia.

”Ihmiset tarttuvat itsestä eriskummallisilta vaikuttaviin väitteisiin, koska ne voivat olla helppoja ymmärtää. Sen vuoksi monimutkaiset asiat pitäisi saada ymmärrettävämmiksi”, Merkkiniemi sanoo.

Turkulainen Jussi-Pekka Pouru lähti koulutukseen oppiakseen juuri sen, miten omalla tietämyksellä voisi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hänen mukaansa tiedon jakaminen ei ole yliopistoissa vain tutkijoiden vaan myös opiskelijoiden vastuulla. Lisäksi yleistajuistamisen taidosta voi olla ammatillista hyötyä.

”Kyllähän tämä opettaa, miten tulevaisuudessa voi pystyä keskustelemaan potilaiden kanssa.”

Pouru arvioi, että hän voisi olla yhdistyksen toiminnassa mukana pitkäänkin. Isolla porukalla työmäärä jakautuu tasaisesti.

”On mukavakin kirjoitella näistä asioista. Se tuo vastapainoa sille, että opinnoissa luetaan teoriaa, tehdään klinikassa juttuja tai kirjoitetaan opinnäytetyötä.”

Lue lisää:

Tietokirjailija Tiina Raevaara: "Isoin yleisö ei ole välttämättä ihanneyleisö"

Tiedeviestinnän moniosaaja Tiina Raevaara on Turun yliopiston lääketieteellisen ja humanistisen tiedekunnan uusi työelämäprofessori. (9/2018)

Gradu: Lääkäri saattaa tahtomattaan vaikuttaa oikeuden antamaan huomioon, koska juristit eivät tunne lääketiedettä

Oikeustieteen gradun mukaan lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla on usein suuri merkitys, kun tuomioistuin käsittelee seksuaalirikoksia. Rikoslaissa ei ole esimerkiksi määritelty tarkasti termejä kuten ’vaikea’ ja ’vähäinen ruumiinvamma’.  (10/2017)

Lääkäritarina

Moni opiskelija miettii koko opiskeluaikansa, mitä ihmettä sitä tekisi isona. Osan ei tarvitse. He tietävät, että tulevat käyttämään valkoista takkia. Intensiivisen opintoputken päässä ei häämötä epämääräinen kirjainlyhenne vaan kunnon ammatti. (10/2014)