Ilmiöt
21.05.2021

Ilkeämielisen sanonnan mukaan valtuutettu tekee aloitteen siitä, mikä on jo päätetty – ”Missään poliittisessa pöydässä aloitteista ei puhuta juuri koskaan.”

Teksti:
Anni Savolainen
Grafiikat:
Teemu Perhiö

Kirsikkapuisto Turkuun. Ensimmäinen uimahallikäynti maksuttomaksi. Jäkärlän urheilupuisto parempaan kuntoon. 

Tällaisia asioita kaupunginvaltuutetut ovat halunneet saada Turussa aikaiseksi. Heillä on tahtotilansa ilmaisemiseksi helppo ja julkinen keino: valtuustoaloitteen tekeminen. 

Niitä onkin tehty, kuluvalla kaudella lähes 400. 

Aloitteet ylittävät melko helposti paikallislehtien uutiskynnykset, sillä ne ovat usein konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka vaikuttavat yhteiseen ympäristöön ja palveluihin. Otsikoista voi myös helposti saada kuvan, että asiasta olisi jo päätetty.

”On yksiselitteisesti helppoa sanoa, mistä on tehty aloitteita. Se on joka tapauksessa aina osoitus siitä, mihin on haluttu vaikuttaa. Mutta se, miten vaikuttavia aloitteet ovat, on tosi paljon vaikeammin arvioitavissa.”

Niin sanoo Elina Rantanen (vihr.), Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Rantasen mukaan on olemassa vanha, ehkä ilkeämielinenkin sanonta, joka menee näin: valtuutettu tekee aloitteen siitä, mikä on muutenkin tulossa päätetyksi. 

Ongelmana on, että vaikka valtuutetut haluaisivat muuttaa joitain asioita, he eivät pysty tuomaan ehdotuksiaan päätöksentekoon – asiat nimittäin tulevat päätöksentekoon valmistelusta. 

”Sellaista instrumenttia ei nyt ole. Usein viranhaltijat vastaavat aloitteisiin, että tätä asiaa ei voi tehdä, koska sitä ei ole päätetty. Tämä on ihan tosi hassu kehä. Ei siitä tietenkään ole päätetty, koska tässä nyt tehdään just aloite, että asiasta päätettäisiin.”
 

Valtuutettujen aktiivisuudessa on Turussa isoja eroja. Kärkipaikkaa aloitteiden määrässä pitää perussuomalaisten Mikael Miikkola (42 aloitetta). Toisena on keskustalainen Riitta Karjalainen (36), kolmantena vasemmistolainen Jaakko Lindfors (23). 

Kärkikolmikon jälkeen tulee noin kymmenen valtuutettua, joista kukin on tehnyt 10–15 aloitetta. Sen jälkeen aktiivisuus vähenee jyrkästi. Noin puolet Turun 67 valtuutetusta on tehnyt 1–3 aloitetta kauden aikana, lähes kaikki vähintään yhden.

”Jotkut varmaan kokevat aloitteet loputtomien ideoiden pulputuspaikkana, että sinne voi laittaa kaiken, ja muut miettiköön myöhemmin, onko se hyvä idea vai ei. Moni taas pitää aloitteille korkeaa kynnystä”, Rantanen kommentoi.

Vastauksen kirjoittamiseen menee useamman asiantuntijan työaikaa, joten aloitteiden tekeminen on Rantasen mukaan melko kallista. Toisaalta kun valtuutetut saavat asiantuntijan arvion siitä, mitä aloitteen toteuttaminen kuten puiston rakentaminen maksaa, voi olla, ettei valtuusto päätäkään myöntää rakennushankkeelle niin paljoa rahaa.

Harvasta aloitteesta voi sanoa, että se meni yksiselitteisesti läpi. 

”Kyse voi olla vaikka siitä, että aloitteen käsittely on unohdettu tai määrärahat on loppu. Missään poliittisessa pöydässä aloitteista ei puhuta juuri koskaan.”

Valtuutettuja ei ohjeisteta aloitteiden tekemiseen. Myöskään Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema, kuluvan kauden valtuutetuille tarkoitettu Valtuutetun opas ei mainitse valtuustoaloitteita kertaakaan.
 

Valtuustoaloitteita on tutkittu vähän. Valtuustoja tarkasteli sentään viime vuonna valmistunut Turun yliopiston poliittisen historian gradu, jonka teki Samuli Laine. Haastattelupohjaisessa työssä hän käsitteli Turun kaupunginvaltuuston toimintakulttuuria valtuutettujen näkökulmasta vuosina 2000–2019.

Laine kirjoittaa gradussaan, että käytännössä suurien puolueiden valtuutetuilla paras keino vaikuttaa on asian oikea-aikainen esille ottaminen ryhmässä. Se on modus operandi, toiminnan tai työn tapa. Valtuutetulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ryhmäänsä, argumentoida ja saada asia koko ryhmän agendalle. Juuri tämä työtapa nähtiin selvästi esimerkiksi valtuustoaloitetta parempana vaikuttamistapana.

Suuri osa Laineen haastattelemista valtuutetuista korosti valtuustoryhmien roolia päätöksenteossa. Valtuustoryhmät ovat keskeinen vaikuttamisen foorumi, ja suuri osa valtuuston asioista on delegoitu lautakuntiin ja kaupunginhallitukselle. 

Laineen arvion mukaan valtuustoaloitteiden rooli saattaa enemmänkin olla poliitikon omien uratavoitteiden palveleminen. 

Rantanen ei tätä näkemystä ihan allekirjoita, sillä hän pitää aloitteita joka tapauksessa tärkeänä työkaluna. 

”Oikea vaikuttaminen voi kuitenkin toimia paljon paremmin niin, että menee taustakeskustelussa kysymään oikealta ihmiseltä oikeaan aikaan oikeita asioita — mutta siitä ei jää jälkeä mihinkään eikä siitä saa mitään julkista tietoa.”
 

Onko valtuutettu sitten onnistunut tehtävässään, jos hän ei tee lainkaan aloitteita? Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom ei pidä valtuustoaloitteita hyvän valtuutetun mittarina.

”En näe sitä niin ollenkaan. Voi olla hyvä valtuutettu, jos tekee aloitteita, ja voi olla hyvä, vaikkei tekisi. Valtuustotyö koostuu niin monesta eri asiasta. On tärkeää, että osallistutaan kokouksiin ja keskusteluihin ja pystytään toimimaan yhteistyössä muiden valtuutettujen kanssa.”

Myös Pekola-Sjöblom kokee, että aloitteilla on oma arvonsa viestinnän ja näkyvyyden työkaluna.

”Uskallan väittää, että jotkut voivat käyttää aloitteita väärinkin politikointiin, että saisi sitä näkyvyyttä.”

Hänen mukaansa useissa kaupungeissa halutaan uudistaa aloitteiden käsittelyjärjestelmiä.

”Aloitteiden käsittelyn suhteen Turun tilanne todennäköisesti vastaa aika hyvin valtakunnallisesti suurten kaupunkien tilannetta.”

Valtuustoaloitteita tehdään Pekola-­Sjöblomin mukaan usein eniten vaalivuonna ja sen jälkeisenä vuonna. Vaalivuonna tehdään vaalikampanjaa seuraavalle kaudelle, uuden kauden alussa uudet valtuutetut puolestaan profiloivat itseään.

Hän lisää, että oman valtuutetun työtä kannattaa arvioida muiden ansioiden kuin aloitteiden perusteella. Valtuuston kokoukset ovat avoimia, ja niitä voi useimmissa kaupungeissa seurata myös netitse. Valtuutetuilla on toimintansa esittelemiseen usein omat verkkosivut, minkä lisäksi on esimerkiksi keskustelutilaisuuksia.

”Valtuustoaloitteet ovat vähemmän relevantteja asioita.”
 

Elina Rantasen mukaan valtuutetut eivät ole koskaan olleet tyytyväisiä siihen tapaan, millä aloitteita käsitellään. 

”Nyt pyöritellään asioita sinne tänne. Se ei luo hirveän hyvää arvovaltaa valtuustoaloitteelle. Se myöskin lisää sitä, että niitä voi tehdä mistä vaan — ne on vaan sitä viestintävälinettä, vaikka tiedetään, ettei niillä voi hirveästi vaikuttaa mihinkään.”

Turussa aloitteiden käsittelyä on pitkään haluttu muuttaa. Kauden toiseksi viimeisessä kokouksessa maanantaina 17. toukokuuta Turun kaupunginvaltuusto päätti muuttaa hallintosääntöään elokuusta alkaen. Jatkossa aloite etenee automaattisesti valtuuston käsittelyyn puolen vuoden sisällä, jos sen allekirjoittaa kolmannes valtuutetuista. Se tarkoittaa 23 henkilöä vähintään kahdesta eri valtuustoryhmästä.

Parempi käsittelyjärjestys nostaisi Rantasen arvion mukaan aloitteiden arvoa merkittävästi. 

”Olisi kiinnostava nähdä, että saataisiinko päätösasiakäsittelyyn tämän myötä ihan uudenlaisia asioita.”
 

Fakta: Kuntapoliitikan ja aloitteen teon perusteet

Kuntavaaleissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa.

Valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Kirjallinen aloite annetaan valtuuston puheenjohtajalle valtuuston kokouksen aikana. Aloitteen voi jättää yksikin valtuutettu, mutta taakse pyritään saamaan allekirjoittajajoukko, sillä se lisää aloitteen poliittista uskottavuutta.

Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Se nimeää aloitteelle sopivan toimialan, jonka käsiteltäväksi aloite etenee. Kun asia on käsitelty, aloitteen saajalle vastataan, ja lisäksi valtuuston kokouksissa listataan saadut vastaukset.

Valtuustot perkaavat aloitteiden kokonaisuutta myös yhdessä, sillä kaupunginhallituksen on esitettävä valtuustolle vuosittain luettelo aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Tässä tilanteessa valtuuston päätösvaltaa on siis esimerkiksi todeta, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä tai rauenneita. 
 

Lue lisää

Funikulaari kustansi 5,6 miljoonaa euroa – se on investointi, jollaisia Turku kaavailee lähivuosille vielä yli 600 miljoonan euron edestä. Mutta onko niihin varaa?

Kaupunginjohtaja uskoo, että suurinvestoinnit houkuttelevat yrityksiä: tavoitteena on tehdä kaupungista kiinnostava. (3/2021)

”Paluuta autokaupunkiin” ei ole – Turulla on jo kiire toteuttaa suunnittelulimboon jääneet raitiotie ja runkobussilinjat

Turku on asettanut kovat ilmastotavoitteet, mutta liikenteen päästöjen vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi. (1/2021)

Kysely: raitiotietä Turkuun kannattaa selkeäsanaisesti vain yksi puolue – näin valtuustopuolueet tekisivät liikenteestä kestävämpää

Kaikki puolueet ovat sitoutuneet kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen, joka vaatii nyt konkreettisia päätöksiä. (1/2021)