Ilmiöt
19.05.2016

Itsetyydytys on hyljeksitty nautinto

Teksti:
Esa Keskinen
Kuvat:
Aleksi Malinen

Seksuaalinen vallankumous meni jo, mutta miesten sooloseksiin suhtaudutaan yhä säälien. Taustalla leijuu kimppu kirjaimellisesti antiikkisia asenteita ja ahtaita 
maskuliinisuuden raja-aitoja. Masturboinnin mullistava teknologia on kuitenkin tulossa.

Vaaleanpunainen aine on pehmeää. Jo sormilla tunnusteltaessa materiaali on miellyttävän upottavaa ja taipuisaa. Se muistuttaa tiettyjä ihmisruumiin paikkoja. Vieressä on kyseisestä aineesta tehtyjä leluja. Seksileluja.

Esimerkiksi alimmalla hyllyllä komeilee Fuck Me Silly 2 -seksinukke. Se jäljittelee naisen torsoa niin kooltaan kuin painoltaan. Keskihyllyllä on suihinottoa imitoiva masiina. Vehje on akkukäyttöinen. Sitten on rivi pieniä pääsiäismunaa muistuttavia Tenga-merkkisiä käyttövalmiita tekovaginoita, joita myydään paljon inttipojille. Kaupassa kaikki esitellään rennolla asiantuntemuksella. Hetken tarkastelun jälkeen välineet eivät ole sen kummempia kuin kotikoneet. Silti niitä häpeillään.

Miesten seksilelut ovat kummajaisten touhuja. Jotain kertoo sekin, että osa kaupoista kieltäytyi esittelemästä toimintaansa toimittajalle. Samalla vibraattoreita ja geishakuulia mainostetaan radiossa ja televisiossa. Naisten välineet ovat arkipäiväistymässä, mutta miesten lelut leimaavat vielä hankkijansa pervoksi. 

Ei mikään ihme, sillä elämme edelleen maailmassa, jossa jo pelkkä sooloseksi ilman apuvälineitä on paheksuttavaa. Sana masturbaatio on johdettu latinan sanoista manus, eli käsi ja strupatio, eli saastutus. Näitä itsensäsaastuttajia uhkasi kirkon mukaan helvetin tuli. Sanan

Google-haku tarjoaa ensimmäisenä vinkkejä masturbaatiosta eroon pääsemiseksi. Mikä on sopiva määrä? Mitä saan tehdä itseni kanssa? Masturbointia pelätään.

Käteenveto = kansanmurha

Eräänä päivänä vuonna 1677 hollantilainen tiedemies ja kauppias Antoine van Leeuwenhoek tuijottelee mikroskooppi-nimisellä tuoreella keksinnöllä vaaleaa nestettä. Paljastuu, että nesteessä on miljoonia pieniä puikkelehtivia eliöitä. Spermaa zoomaillessaan Leeuwenhoek tulee löytäneeksi siittiöt. 

Tutkija kauhistuu. Sperma on elävää ainetta, joten masturboimalla tappaa miljoonia eläviä olentoja. Sivuhuomiona esitettäköön, että sperman löytämiseen on siihenkin mitä ilmeisimmin liittynyt masturbointia. Leeuwenhoekin löydön jälkeen alkoi masturboinnin laajamittainen vainoaminen. 1700-luvun valistusajan tutkijat pitivät itsetyydytystä vaarallisena. Itsesaastutuksen uskottiin aiheuttavan tauteja. Lisäksi se nähtiin moraalisesti äärimmäisen tuomittavana, sillä itse aiheutetulla laukeamisella miehet syyllistyvät käytännössä kansanmurhaan.

Itsetyydytyksen tuomitsemisen juuret ovat vielä kauempana historiassa. Itsetyydytystä tarkoittava onanointi-termi viittaa Raamatun tarinaan, jossa Juudan poika nimeltä Onan antoi “siemenensä mennä maahan”, koska ei halunnut kuolleen veljensä vaimon tulevan raskaaksi. Teon takia jumala tappoi Onanin. Myös Aristoteles totesi miehen siemenen olevan arvokasta, sillä siemenneste pitää sisällään kaiken elämän aineksen, josta ihmiset koostuvat. 

Antiikissa ei kuitenkaan oltu aina katsottu kieroon härskimpääkään siemenen laskettamista. Päinvastoin, muinaisen Kreikan vaikutusalueella seksi oli jopa palvonnan kohteena. Sitten tapahtui muutos. Platon erotti filosofiassaan sielun ja ruumiin. Platonin luolavertauksessa luolaan vangitut ihmiset näkevät vain takanansa liikkuvien hahmojen varjot. Lihan maailma on vain illuusiota, kun hengen maailma on jotain todellista ja riittävää. Tämä platonilainen jako hengellisen ja lihallisen maailman välillä siirtyi myös erilaisina tulkintoina kristinuskoon.

Askeetikot edistivät pidättäytymisen kulttuuria, joka keräsi ihailua varhaisen kristinuskon piirissä. Itse Raamatussa ei oikeastaan kielletä seksiä tai masturbointia. Apostoli Paavalin mielestä miehen oli kuitenkin hyvä pysyä erossa haureudesta. Hieman myöhemmin kirkkoisä

Augustinus uskoi, että rationaalinen kyky yhdyntään ja nautintoon oli menetetty paratiisista karkottamisen yhteydessä, jonka jälkeen ihmisestä tuli seksuaalisesti kuriton. Alkoi seksuaalisuuden kontrolli.

Vuosisatojen syyllistävän ilmapiirin jälkeen kummankaan sukupuolen ei ole helppo suhtautua objektiivisesti runkkaamiseen. Tieteellinen tietomme ihmisen seksuaalisuudesta on melko tuoretta perua. Sen määrä on kasvanut vauhdilla vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana. Sigmund Freud totesi, että itsetyydytys on ainoa suuri tapa, “ensisijainen riippuvuus”. Freudin ja aikalaisten psykoanalyyttisesta ajasta on tultu siihen, että kaikilla seksologian harjoittajilla on monipuolinen ymmärrys ihmisestä.

Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kertoo, että asiantuntijoille nykyisin esitettäviä huolen aiheita ovat lasten itsetyydytys, eli unnutus ja vehkeiden räplääminen, nuorten pornon katselu ja itsetyydytys parisuhteessa. Siis samoja asioita joita nuorten ymmärtäjä Ulla-Maija “Uma” Aaltonen käsitteli jo 80-luvulla.

”Sexpolle välittyvät huolet liittyvät erityisesti konservatiiviseen taustaan, jossa kaikenlainen avioseksistä poikkeava seksuaalinen toiminta nähdään riskialttiina ja merkkinä jostakin ongelmasta”, Paalanen kertoo.

Helvetin tuli kärventää edelleen. Kirkko ei noin 2000 tuhannen vuoden pohtimisen jälkeen vieläkään oikein tiedä, kuinka se suhtautuisi seksiin tai masturbointiin. Kaksijakoista tilannetta kuvaa se, että selaimessani on auki rinnakkain Vatikaanin virallinen verkkosivu Santa Sida ja verkkokaupan anaalitappisuositukset. Katolisen kirkon katekismus kieltää edelleen melko yksiselitteisesti itsetyydytyksen. Sen mukaan seksuaalisuus kaikissa muodoissa kuuluu vain ja ainoastaan avioliittoon.

”Ankara suhtautuminen näkyy erityisesti tietyissä uskonnollisissa yhteisöissä ja uskonnon vaurioittamissa ihmisissä”, Paalanen sanoo.

Toisaalta esimerkiksi luterilainen kirkko tekee korkean profiilin työtä seksuaalitasa-arvon edistämiseksi. Helsingin piispa Irja Askola on kritisoinut sitä, että joidenkin uskontojen piirissä ilmenee hengellisen väkivallan piirteitä esimerkiksi suhteessa seksuaalivähemmistöihin.

Arkkipiispa Kari Mäkinen taas on tuominnut kaikenlaisen puuttumisen ihmisten seksuaalisuteen.

Jokapäiväinen dildomme

“Tajunnanräjäyttävä suihinottokone miehille! Todella tehokas ja täysin automaattinen suihinottokone on nyt entistä tehokkaampi! Autoblow2+ on 30 % tiukempi ja se pumppaa penistäsi 30 % kovemmin kuin alkuperäinen Autoblow2!”

Kuvaus on pätkä erään nettikaupan väline-esittelystä. Laite vakuuttaisi varmasti kirkkoisä Augustinuksenkin, joka hänkin varmasti tiesi, että itsetyydytysvälineitä on käytetty ajan sivu. Vanhin dildoksi arvioitu kivipenis on ajoitettu 26 000 vuotta ajanlaskuamme vanhemmaksi.

Myös antiikissa naisten tiedetään käyttäneen tekopeniksiä. Pitkä kieltämisen kausi alkoi rakoilla jälleen 1960-luvulla. Suomessa nykyisen seksuaalisen vallankumouksen katsotaan alkaneen 1969, kun Ylioppilaslehti aloitti seksuaalisuutta käsittelevien juttujen julkaisemisen ja

Seta perustettiin. Nyt seksikuvasto läpäisee kulttuurimme ja koko mediajulkisuuden. Kuvasto olettaa, että me kaikki harrastamme aivan upeaa seksiä ja paljon, vaikka eihän se niin ole. Eiväthän kaikki edes ole kiinnostuneita seksistä tai masturboinnista, vaan löytävät nautintoja muualta.

”Perinteiseen mieskuvaan on pitkään liittynyt ajatus siitä, että tosimiehen pitää saada aina naista, kun hän niin haluaa. Sen myötä runkkaamista ja tekopilluja on pidetty jossain määrin häpeällisinä asioina”, Paalanen toteaa.

Kristinuskon ja valistuksen ajan masturbointikielteisyyteen liittyi vinoutunut ajatus miehisen voiman katoamisesta. Tyhjentyessään muualle kuin naiseen mies heittää hukkaan sisällään olevan pyhyyden eikä ole enää mies laisinkaan. Autoblow2+-laitteeseen tyhjentyessään ei tarvitse miettiä pyhyyttä, vaan nauttia tehoista. Miehille markkinoidaan seksivälineitä teknisiä ominaisuuksia hehkuttamalla, vähän samaan tapaan kuin autoja tai partakoneita. Seksilelujen miehisyyttä pitää korostaa, että niitä kehdataan käyttää. Näitä vempaimia ei mainosteta radiossa ja televisiossa tai arvioida mutkattomasti lifestyle-lehdissä. Sukupuolittuneisuus on kuitenkin murtumassa.

”Seksuaaliterveys on onnistunut tekemään tietynlaisen läpimurron julkisuudessa. Se on nostanut erityisesti naisten asiat seksuaalikeskustelun keskiöön. Seksologeista valtaosa on naisia. Sekin on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että naisnäkökulma on ollut päällimmäisenä.

Miesten jutut ovat tulleet vähän jälkijunassa, mutta parhaillaan niistäkin puhutaan paljon ja asialliseen tapaan”, Paalanen pohtii.

Erilaiseen suhtautumiseen vaikuttavat myös käytännölliset seikat. Hieromasauva on esineenä tyylikkäämpi ja hillitympi kuin vaikkapa seksinukke. 

”Vibraattori on seksivälineiden Volvo, eli kaikille sopiva perusvempain, josta on tullut eräänlainen seksivälineen arkkityyppi. Se on sukupuolittanut markkinoita, sillä vibraattoreita on suht helppo valmistaa ja sillä on vahva symbolinen merkitys”, Paalanen avaa.

Vibraattoreita ja sauvoja voi myös käyttää sukupuolesta riippumatta. Laadukkaammat välinekonseptit, kuten Fleshlight tai Tenga, ovat kuitenkin onnistuneet tekemään myös miesten välineistä tyylikkäämpiä ja kätevämpiä.

Porno ja populaarikulttuuri ovat seksuaaliasioissa tärkeitä edelläkävijöitä. Toisaalta myös Fifty Shades of Greyn tapainen matalan kynnyksen ilmiö tuo uusia ihmisiä seksivälineiden ja -kauppojen pariin.

”Porno on osa länsimaista seksuaalivallankumousta, ja sen suurimpia merkityksiä on juuri erilaisten seksitapojen yleistyminen ja arkipäiväistyminen. Sen kautta moni aiemmin erikoisuutena pidetty seksitapa on yleistynyt: seksilelut, anaaliseksi, suuseksi, kimppajutut ja niin edelleen”, Paalanen luettelee.

Myös itse erotiikkabisnes on kokenut lyhyessä ajassa melkoisen muutoksen. 1960-luvulla ensimmäisiä tuotteita ostettiin kaulukset pystyssä esimerkiksi tupakkakaupoista tai hämyisistä kioskeista. Osaltaan siksi pornokaupoista vallitsevia mielikuvia leimaa edelleen nuhjuisuus, vaikka kaupat muistuttavat nykyään enemmänkin kosmetiikkaliikkeitä. Myös kauppojen asiakaskunta on moninaista.

”Kun olin parissa seksikaupassa töissä 2000-luvun alkupuolella, olivat asiakkaat suurimmaksi osaksi nuorta ja keski-ikäistä väkeä, joiden asenteita väritti seksimyönteisyys, kokeilunhalu ja avoimuus”, Paalanen kertoo.

Lisäksi apteekeissa ja marketeissa myydään nykyään yleisempiä seksivälineitä: stimulaatiogeelejä, erektiorenkaita, kuulia ja vibraattoreita. Esimerkiksi Saksassa tätä peruskamaa myydään metroasemien ja baarien vessoissa tai muissa julkisissa tiloissa.

”Apteekeista ja citymarketeista saatavat seksivälineet arkipäiväistävät ja normalisoivat seksivälineitä ja niiden hankkimista. Ne myös tekevät asiasta hyväksyttävämmän, kun enää ei tarvitse mennä erikoisliikkeeseen.”

Ennen nettiä ostokset hoidettiin huomaamattomasti postimyynnin kautta. Nyt verkkokauppa tarjoaa yksityisyyttä, jos sitä haluaa.

”Verkon mahdollistama yksityisyys toki lisää mahdollisuuksia välineiden hankkimiseen, mutta hyväksynnässä olennaisempaa on seksuaalikulttuurin laajempi muutos tulevien sukupolvien aikana”, Paalanen toteaa.

Tulevaisuuden tyydytys

Videolla näkyy mies jonkinlainen maski silmillään. Hän pitää sylissään kartionmallista laitetta. Laite on kytketty sauvaan, jota testiin osallistuva nainen hyväilee. Hyväily välittyy miehen laitteeseen ja haaroihin. Mies ja nainen ovat eri paikoissa, ja akti tapahtuu langattomasti tietotekniikan välittämänä.

VICE-lehden verkkosivuilla on useita videoartikkeleita, joissa testaillaan ja lähinnä ihmetellään uusia seksivälineitä ja seksin muotoja. VICEn Digital Love Industry -dokumentti perehtyy virtuaaliseksiin. Usein kun jokin uusi teknologia esitellään, pohdimme ensimmäiseksi, voimmeko käyttää sitä hässimiseen. Etäseksi tai virtuaaliakti pornotähden kanssa ovat houkuttavia ajatuksia. Tulevaisuudessa teknologia saattaa tulla vahvemmin osaksi seksielämäämme muutenkin kuin Tinderin muodossa. 2050-luvun makuuhuoneessa voinee harrastaa älyseksiä.

”Virtuaaliseksi varmasti nousee isoksi tekijäksi kunhan vr-laitteet yleistyvät ja halpenevat. Aika paljon tarvitaan kuitenkin vielä tuotekehittelyä ja uusia ideoita, jotta välineisiin saadaan nyrkkikyllikkiä modernimpi fyysinen käyttöliittymä”, Paalanen summaa.

Kehittyessään virtuaaliset seksilelut mahdollistavat teoriassa irtaantumisen tavanomaisesta fyysisestä kanssakäymisestä.

”Robotiikka voi tuoda asiaan seuraavan 50 vuoden sisällä kiinnostavan ulottuvuuden, mutta vielä nykyisellä teknologialla robottiseksin kenttä näyttää lähinnä koomiselta. Tuotekehittely ja hintojen lasku kohtuulliselle tasolle tulee viemään aikaa. Harmi, sillä erityisesti vammaisille tarjottavien seksiapuvälineiden osalta robotiikalla olisi annettavaa”, Paalanen toteaa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa on laaja kokoelma seksiin liittyvää kansanrunoutta, jota on kerännyt muun muassa Elias Lönnrot. Runoissa rallatellaan estotta runkkaamisesta ja naimisesta. Välillä kyrvät ja pillut karkaavat juoksentelemaan omille teilleen. Vanha kansa toivotti lapsille hyvää yötä sanomalla “sitten kädet peiton alle” kannustaen näin itsensä kosketteluun. 

Runojen näyttämässä seksuaalisuudessa on jotain syvempää voimaa. Ei mikään ihme, että sitä on haluttu kontrolloida. Siihen ei ole kuitenkaan täysin pystytty, vaikka syyllistämisen jäljet ovat syvällä. Niinpä roboteista huolimatta tulevaisuudessa varmaa on se, että harrastamme seksiä – keskenämme ja itsemme kanssa.  Jatkossakin jossain ajellaan nahkahissillä ja toisaalla napsautetaan päälle vibraattori. Ja se on hienoa. 

Lähteinä jutussa on käytetty Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasen haastattelua, Philippe Brenotin kirjaa Masturboimisen ylistys. (Suom. Tommi Uschanov. Kani 2008. 176 s.), Petra Lampisen, Eero Enqvistin ja Pinja Hahtolan toimittamaa runokokoelmaa Tupa ryskyi, parret paukkui. Suomen kansan rivot runot. (WSOY 2015), Elina Korhosen ja Riikka Närhen toimittamaa Väestöliiton julkaisua Uskonnot ja seksuaalisuus (Väestöliitto 2011) sekä BBC:n dokumenttisarjaa Seksi ja länsimaat (Sex and the Church, 2015). Lisäksi juttua varten on vierailtu useissa seksivälinekaupoissa.Kuvituskuvissa näkyvät tarvikkeet on hankittu erotiikkaliike Bella Cosasta.