Ajassa
04.04.2019

Kakkua vai ei – Mikä puolue on opiskelijaystävällisin?

Teksti & Kuvat:
Anni Savolainen
Grafiikat:
Wikipedia Commons

Puolueiden vaaliohjelmat puhuvat koulutuksesta vaihtelevalla vakavuudella. Yksi kannustaa vaihtoon, toinen innovaatioallianssiin, kolmas nostaisi opintorahaa satasella.

Kulunut hallituskausi on kohdellut opiskelijoita kovalla kädellä.

Mitäs sanovat puolueet vaalien kynnyksellä? Koulutushan on suomalaisille sydämen asia ja maamme kirkkain vientituote.

Helpommin sanottu kuin tehty! Monet puolueet ovat näyttäneet, että myönteinen puhe koulutuksesta on vain keppihevonen eri agendan ajamiseen.

Tylkkäri kävi puolueiden vaaliohjelmat läpi ja tutki, millaisia tavoitteita puolueilla on korkeakoulujen ja tutkimuksen suhteen.

Kunkin eduskuntapuolueen kohdalla on käsitelty eri teemoja symboleilla, jotka ovat seuraavat:

 Opiskelijat

 Rahoitus

 Tutkimus

 Korkeakouluvisio

 Kiinnostavaa

 

Pikalinkit puolueisiin

Vihreä liitto (Vihr.)

Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP)

Vasemmistoliitto (Vas.)

Kansallinen Kokoomus (Kok.)

Suomen Keskusta (Kesk.)

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

Eduskunnan ulkopuoliset puolueet

 

Koulutusasioiden osuus eri puolueiden vaaliohjelmista

Miten tämä kaavio laskettiin?

Puolueiden vaaliohjelmissa on tyypillisesti eritelty selkeät kärkihankkeet, ja kunkin hankkeen tavoittamiseksi määritellyt keinot. Useimmilla puolueilla keinoja on noin sata.

Kaavion prosenttiluvut on saatu laskemalla korkeakoulutusta sekä tutkimusta koskevien keinojen osuus puolueiden vaaliohjelmissa.

Tyypillisesti puolueet puhuvat nimenomaan keinoista, ja esittävät ne ohjelmissaan yksinkertaisella luettelolla.

 

Vihreä liitto (Vihr.)

 Vihreät lopettaisi ”opiskelijoiden kyykyttämisen” mahdollistamalla täysipäiväisen opiskelun. Opintorahaa nostettaisiin kolmanneksella nykyisestä. Puolue luopuisi opintotuen kaksiportaisuudesta ja opintopistevaatimuksista. Vihreät luopuisivat ensikertalaiskiintiöistä ja tarjoaisivat avoimen korkeakouluopetuksen niillekin, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa.

He pyrkivät tuomaan korkeakouluihin ja tutkimukseen ”rauhaa ja vapautta” opiskella, opettaa ja tutkia ”ilman jatkuvaa hiostusta”. Tällä hetkellä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimessä on puolueen mukaan markkinaehtoisuus, vaikka paino pitäisi olla sivistyksessä.

 Puolue investoisi niin sanotun koulutusmiljardin tutkimukseen ja koulutukseen. Varat saataisiin kasaan leikkaamalla ”ympäristölle haitallisia tukia”. He vahvistaisivat yliopistojen taloutta tekemällä perusrahoitukseen tasokorotuksen ja sitomalla rahoituksen indeksiin. Vakaa ja vastikkeeton perusrahoitus kattaisi merkittävän osan yliopistojen rahoituksesta. Tämä samalla voimistaisi korkeakoulujen autonomiaa. Korkeakoulujen rahoitusmallia uudistettaisiin yleisesti niin, että se ”kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja – yksittäisistä kursseista räätälöityihin koulutuspaketteihin”. Tämä palvelisi puolueen tavoitetta tukea jatkuvaa oppimista.

 Tutkijat joutuvat kilpailemaan ”lyhytjänteisestä pätkärahoituksesta”, mikä on vihreiden mielestä ongelma. He vapauttaisivat aikaa hankehallinnosta ja ”rahoitushakemusten oravanpyörästä” siirtämällä tutkimusrahoituksen painopistettä pitkäaikaiseen rahoitukseen. Puolue kasvattaisi Suomen Akatemian myöntövaltuutta ja tekisi tasokorotuksen myös valtion tutkimuslaitosten rahoitukseen. Puoluetta huolestuttaa, että korkeakoulujen autonomia ja edellytykset keskittyä uutta luovaan perustutkimukseen ja muuhun pitkäkestoiseen tieteelliseen työhön ovat heikentyneet. Yliopistojen asemaa ovat romahduttaneet ”yhä koveneva lyhytjänteinen rahoituskilpailu” sekä erinäisten taloudellisten ja poliittisten intressien vaikutus.

 Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vihreän liiton edustajat nostaisivat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta (TKI) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavan kahden vaalikauden aikana.

 Koulutukseen ja tutkimukseen investointi on vihreille paras keino ”turvata edellytykset myönteiselle työllisyyden ja tuottavuuden kehitykselle seuraavina vuosikymmeninä”. Työntekijöille tarjottaisiin mahdollisuus päivittää osaamistaan eläköitymiseen asti. Vihreät ”ulottaisivat koulutuslupauksen aina työuran loppuun saakka”.

 

Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP)

 SDP:lle korkeakoulututkinnon tavoitteet ovat osa puolueen hanketta nimeltä Osaamispolku 2030. Kyseessä on ”pidemmän aikavälin visio” koulutuksen ja sivistyksen kehittämiseksi Suomessa. Sosialidemokraatit selvittäisivät korkeakouluissa on ”heikko läpäisyaste” ja suunnittelisivat toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Lisäksi SDP ”jatkaisi opiskelijavalintojen uudistamista”.

 SDP tahtoo ”tehdä tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen” sekä antaa tutkijoille mahdollisuuden keskittyä työhönsä varmistamalla ”riittävä perustutkimuksen taso”.

 Puolue tähtää siihen, että nuorista vähintään 50 % suorittaisi korkeakoulututkinnon. He pyrkivät nostamaan TKI-toiminnan tasoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaaliohjelman mukaan julkisten panostusten lisäykset kannustavat myös yksityistä sektoria panostamaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin.

 SDP näkee koulutuksen osana asuttamispolitiikkaa. Puolue tähtää tieverkon parantamiseen koko maan alueella, ja korostaa tunnistavansa korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten merkityksen alueiden elinvoimalle.

 

Vasemmistoliitto (Vas.)

 Vasemmistoliitto vähentäisi ylioppilaskirjoitusten painoa opintopaikkaa haettaessa ja mahdollistaisi ”pääsykoemuotoisen väylän jatko-opintoihin”. Kiintiöistä ja rajoituksista luovuttaisiin. Puolue haluaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun jokaiseen Suomen maakuntaan, mikä on tärkeää ”niin eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista”. Lisäksi vasemmistolaiset nostaisivat opintorahaa 101 euroa kuussa osana sosiaaliturvauudistusta. Koulutuksen epätasa-arvoa vähennettäisiin myös maksuttomilla avoimen korkeakoulun opinnoilla, joista voisi jatkaa tutkinto-opiskelijaksi. Puolue toteuttaisi ”koko koulutuspolun kattavan koulutuksen tasa-arvosuunnitelman”, jossa huomioitaisiin erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen.

 Vasemmistoliitto esittää huolensa tutkijoiden epävarmasta rahoituskentästä. He palauttaisivat yliopistoindeksit osaksi rahoitusta ja varmistaisivat sektoritutkimuslaitosten ”riittävän rahoituksen”. Tutkimusrahoituksen haluttaisiin tulevan ”tuntuvasti” yliopistojen perusrahoituksesta, jota täydennettäisiin kilpailutetulla rahoituksella. Tutkimusrahoituksen järjestelmästä halutaan ”yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi”.

 Vasemmistolaiset nostaisivat TKI-rahoituksen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä julkisen rahoituksen osuus olisi vähintään yksi prosentti, mikä edellyttäisi lisäpanostuksia tieteen ja korkeakoulujen perusrahoitukseen ja yritysten TKI-tukiin.

 Vaaliohjelmaan sisältyy yliopistolain tarkistaminen niin, että laki varmistaisi ”kollegiaalisen demokratian yliopistoissa”. Vasemmistoliitto asettaisi yliopiston päätöselinten asetelmaksi niin sanotun tasakolmikannan. Tämän mukaan hallintoelimissä olisi samansuuruinen edustus professoreita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita. Yli puolet hallituksen jäsenistä olisi tultava yliopistoyhteisön sisältä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

 

Kansallinen Kokoomus (Kok.)

 Kokoomuksen vaaliohjelmassa todetaan, että ”osaamisella ja oppimisella” pääsee ”mahdollisuuksiin kiinni”. Puolue avaisi korkeakorkeakoulujen koulutustarjontaa ”joustavammin ihmisten ja työelämän hyödynnettäväksi”.

 Kokoomuslaiset vahvistaisivat yliopistojen profiloitumista, yhteistyötä ja työnjakoa. He monipuolistaisivat korkeakoulujen mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Puolue ”vahvistaisi kaupunkien innovaatioympäristöjä”, joissa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset kehittäisivät tulevaisuuden ratkaisuja esimerkiksi innovaatioallianssien kautta. Vaaliohjelman mukaan tämä tekisi kaupungeista elinvoimaisia ja parantaisi ”koko maan mahdollisuuksia”.

 Puolue kannustaisi opiskelijoita lähtemään vaihto-opiskelijoiksi.

 

Suomen Keskusta (Kesk.)

 ”Koulutus on ihmisen tärkein pääoma”, sanotaan Keskustan vaaliohjelmassa. Koulutus kuuluu puolueen mukaan ”kaikille lompakon paksuudesta tai kodin postinumerosta riippumatta”. He tahtovat vähintään yhden korkeakoulun jokaiseen maakuntaan. Korkeakoulujen pitäisi edistää jatkuvaa oppimista nykyistä tehokkaammin.

 Puolue uusisi koulutuksen rahoitusta niin, että keskitytään ”tutkintojen sijasta osaamisen painottamiseen jatkuvan oppimisen periaatteella”.

 Tulevaisuudessa täytyy ”huolehtia tieteen teon riippumattomuudesta”. Keskustan mielestä korkeakoulujen vahva itsehallinto turvaisi tutkimuksen ja opetuksen itsenäisyyden. Korkeakouluille täytyisi ”taata resurssit” perustutkimuksen tekemiseen.

 Kepulaiset vahvistaisivat ”monimuotoista muunto-, uudelleen- ja täydennyskoulutusta”. Yksi ratkaisu rajattoman oppimisen mahdollistamiseen olisi tarjota korkeakoulutusta yhdeltä alustalta. Portaali olisi aluksi sähköinen, ja siitä ”voisi valita eri korkeakoulujen tarjonnasta sopivia opintokokonaisuuksia”.

 

Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

 Kristillisdemokraatit haluavat kattavan korkeakouluverkoston, jotta ”osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvattaisiin” koko Suomessa. Puolue lisäisi aloituspaikkoja aloille, joilla on työvoimapulaa. Lisäksi kristilliset lisäisivät opintopolkumahdollisuuksia ja ”joustavia täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia”.

 Suomen tulisi panostaa aiempaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Puolueen ilmastopoliittinen linja vaatisi sellaisten teknologisten innovaatioiden käyttöä, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä ja parantaisivat energian talteenottotekniikkaa. Lisäksi he auttaisivat suomalaisia tutkimusorganisaatioita osallistumaan ”mahdollisimman moneen yhteiseen tutkimushankkeeseen”.

 Puolueen mukaan Suomen tulisi pitää kiinni EU:n tutkimusvaroista ja myöntää niitä tutkimuksen laadun perusteella.

 

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

 Maksuton ja korkeatasoinen koulutus kaikille on Ruotsalaisen kansanpuolueen tapa luoda ”yhdenvertaiset edellytykset kaikille”. He korostavat kaikkien oikeutta opiskella terveessä koulussa ja saada opetusta päteviltä opettajilta äidinkielellään. Puolueen mukaan ”kaikilla on oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen”, jotta he voivat ”saada uuden työn itselleen”. Puolue nostaisi opintorahan määrää ja opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.

 Puolue tekisi ”harkittuja pitkäjänteisiä panostuksia” koulutukseen ja tutkimukseen ”harkitsemattomien leikkauksien” sijaan. Tämä tapahtuisi turvaamalla korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuutta ja jatkuvuutta.

 Myös RKP tavoittelee TKI-rahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä toteutettaisiin ennen vuotta 2025.

 He kutsuvat itseään Suomen todelliseksi sivistyspuolueeksi, ja toteavat eduskuntavaalien olevan ”mitä suurimmissa määrin koulutusvaalit”.

 

Eduskunnan ulkopuoliset puolueet

Syyniin joutuivat lisäksi sellaiset pienpuolueet, joiden vaaliohjelmissa korkeakoulutuksen kehittäminen on merkittävä tavoite. Alle on nostettu kiinnostavimmat seikat pienpuolueiden ohjelmista.

Piraattipuolue (PP)

Piraattipuolueen mukaan yliopisto-opiskelun tulisi olla ”tieteen tekemisen harjoittelua”. Tällöin opiskelijat eivät pänttäisi valmiita ratkaisumenetelmiä, vaan ”ratkaisisivat todellisia uusia ongelmia”.

Piraateille laaja-alainen avoimuus on tärkeää. Siksi esimerkiksi julkisen tutkimusrahoituksen saamiseksi on luvattava julkaista tulokset avoimesti.

Feministinen puolue (FP)

Feministinen puolue korostaa koulutuksen merkitystä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. He haluavat tuoda esille ”erityisesti sukupuolentutkimuksen tuottamaa tietoa, joka usein jää julkisen keskustelun marginaaliin”.

Puolue lisäisi toistaiseksi voimassaolevia työsuhteita ja turvaisi pitkäaikaisen tutkimusrahoituksen estääkseen pätevien tutkijoiden siirtymisen ulkomaille. Verovapaan apurahan yläraja nostettaisiin 30 000 euroon.

Eläinoikeuspuolue (EOP)

Eläinoikeuspuolue nostaa korkeakoulutuksen lähtökohdaksi hyvän yleissivistyksen takaavat, laaja-alaiset ja monitieteiset opinnot, ”ei ammatilliset putkitutkinnot”.

Perustutkimuksen asema ”tieteen kivijalkana tulee säilyä selkeänä”. Puolueelle ei riitä ainoastaan yritys- ja markkinalähtöinen tutkimus.

 

Toimittajalta: Lisää numeroita!

Tällä hetkellä eduskuntapuolueita on kymmenen. Niistä kolme on jätetty tämän jutun ulkopuolelle. Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus eivät maininneet vaaliohjelmissaan korkeakoulutusta, yliopistoja tai tutkimusta lainkaan. Seitsemän tähden liikkeen  vaaliohjelmaa ei puolestaan ole olemassa.

Koulutuksen huomioivat siis muutaman pienpuolueen ohella seitsemän eduskuntapuoluetta.

Vihreä liitto on voittaja monella tapaa. Heidän vaaliohjelmassaan koulutus sai suhteellisesti eniten tilaa, ja he käsittelivät monipuolisesti niin opiskelijoita, yliopistojen rahoitusta, tutkimusta kuin korkeakouluvisiotakin.

Kunkin eduskuntapuolueen alle on eritelty teemat, joita vaaliohjelmat käsittelivät. On tärkeää huomata, että puolueet käsittelevät vain muutamaa koulutuksen osatekijää.

Vihreitä ja Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yliopistojen tai tutkimuksen rahoituksesta puhutaan erityisen löysästi. Halu vahvistaa yliopistojen toimintaa tulee ohjelmista hyvin läpi, mutta konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ei juurikaan tarjota.

Puhtaasti retoriikan pohjalta voisi sanoa, että puolueet kokevat suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kärsineen. Tutkijoiden ja opiskelijoiden asemaa halutaan parantaa, mutta ilmaisut ovat jälleen epämääräisiä.

Monet puolueet jakavat toiveen korkeakouluverkoston ylläpitämisestä sekä yhteistyön merkityksestä. Korkeakoulujen koetaan voimistavan alueiden elinvoimaa, ja verkosto takaisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Etenkin tarve koulutetuille työntekijöille korostuu ohjelmissa.

Eduskuntapuolueista neljä viittasikin korkeakouluvisioon, joka luo kehityslinjoja vuoteen 2030 asti. Korkeakouluvision tarjoamat numerot ovat tärkeitä, sillä ne sitouttavat puolueita.

Muita mitattavia ilmaisuja vaaliohjelmissa on vähän. Tässä jutussa on käytetty lainausmerkkejä aina, kun ilmaisu on lavea ja suoraan vaaliohjelmasta.

Kuulostaa ylväältä, että opiskelijoiden ja tutkijoiden halutaan antaa toimia ”ilman jatkuvaa hiostusta” tai että osaamisella pääsee ”mahdollisuuksiin kiinni”, mutta mitä tällaiset ilmaisut oikeasti tarkoittavat? Seuraavan hallituskauden jälkeen on mahdotonta tentata, miten paljon vaikka ”jatkuva hiostaminen” on vähentynyt.

Lue lisää:

Opiskelijan vaaliopas

Vuonna 2015 kaikki eduskuntapuolueet olivat valmiita nostamaan opiskelijoiden tulorajoja, mutta perustulo jakoi mielipiteitä. Ajatus opintotuen rajaamisesta on unohdettu. (04/2015)

Milleniaalit ovat poliittisesti pikachuja

On aivan erilaista olla nuori aikuinen länsimaissa kuin esimerkiksi Kiinassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siitä huolimatta tätä sukupolvea, millenniaaleja, yhdistää internetin äärellä ja maailmanlaajuisten talouskriisien varjossa kasvaminen. (08/2016)

Petos tuottaa meteliä

Opintotuen leikkaukset saivat opiskelijat jalkautumaan Helsingin kaduille. Megafonien vihaisten huudahdusten välistä kuului turhautuneita ja pelokkaitakin kommentteja yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja kasvavan lainataakan kummittelusta. (03/2016)

Originals Campus