Olavi Uusivirta 9.11. Logomo Sunborn Live Opiskelijaliput 23,50 €
Ilmiöt
27.10.2016

Miksi rakastamme kissavideoita?

Teksti & Kuvat:
Nella Keski-Oja

Akateemisen kissavideoillan suosio räjähti käsiin. Miksi kattien toilailut koukuttavat?

Aulassa kiemurtelee yhä innostunut jono, kun luentosali alkaa vaikuttaa ahtaalta.

”Tiivistäkää tyhjille paikoille!”, yleisöstä huikataan.

Akateemisten kissavideoiden suosio on yllättänyt filosofian ainejärjestön Dialectican. Alun perin tapahtuman ajateltiin houkuttelevan parisenkymmentä opiskelijakaveria. Nyt se on jouduttu siirtämään Publicumin isoimpaan, 250 henkeä vetävään, saliin.

Dialectican kissaministeriötä edustavan Matias Kuokkasen mukaan kissaan liitetään kulttuurissamme jalouden ja ylväyden symboliikkaa. Hauska ristiriita syntyy, kun jalot otukset tekevät ihmisen näkökulmasta jotain todella koomista tai typerää.

“Kissa tarkoitaa aina kaikkea täysillä tai ainakin meistä tuntuu siltä. Se on jännittävää, koska ihmiset eivät aina tee niin”, Kuokkanen vertaa.

Kesy ja villi yhdistyvät kisassa kiehtovalla tavalla. Ihmisellä on halu ymmärtää kissaa, mutta hän ei siihen täysin pysty. Ihmisen ja kissan suhteessa vallitsee siis jatkuva epäonnistuneen kommunikaation tila.

Koirat on jalostettu yhtä lailla maksimaalisen söpöiksi kuin kissatkin. Tosin siinä, missä koiriin on iskostettu vahva ihmisriippuvuus, tarvitsemme ihmisinä enemmän kissaa kuin kissa tarvitsee meitä. Kissaministeriön Henri Huttusen mukaan kissan suosion voittaminen on mahdoton tehtävä ja juuri siksi niin tavoiteltu.

“Kun kissa haluaa tulla syliin ja olla siinä paijattavana pienen hetken, tiedämme, että se on omaehtoista”, Huttunen kertoo.

Tapahtuman nimi What is it like to be a cat viittaa filosofi Thomas Nagelin klassiseen artikkeliin What is it like to be a bat. Sen perusajatus on, että vaikka selvittäisimme lepakon aivojen ja hermoston toiminnan, emme koskaan saa kiinni sen subjektiivisesta kokemuksesta – siitä, millaista on olla tietoinen lepakko.

“Kissana olemisen tunne jää meiltä täysin vieraaksi. Se johtaa siihen, että projisoimme kokemustamme ihmisyydestä kissoihin”, Huttunen sanoo.

Kissojen toiminta saatetaan nähdä esimerkiksi pirullisena tai muulla tavalla inhimillistettynä, vaikka se tuskin sitä on.

Verkon miljoonista kissatähdistä supersuosioon ovat nousseet esimerkiksi Grumpy Cat, Lil Bub ja Maru. Kissaministeriön mielestä tuotteistetut ja yli-inhimillistetyt julkkiskissat eivät ole yhtä kiinnostavia kuin anonyymit maukujat

“Julkkisten reaktiot on arvattavia. Monet niistä ovat one-trick-pony-kissoja”, Kuokkanen huomauttaa.

Minna Laukkanen arvostelee myös lemmikkien käyttämistä ansaintavälineenä tai keinona päästä julkisuuteen.

“Grumpy Catistä on tehty leffa, ja kissaa kuljetetaan ympäriinsä. Mennäänkö siinä enää mitenkään kissan ehdoilla? Mielestäni ei.”

Kissaministeriö valitsi jutun yhteyteen suosikkivideonsa. Matias Kuokkanen (vas), Minna Laukkanen ja Henri Huttunen katsoivat tapahtumaa varten satoja videoita.