Ilmiöt
14.03.2012

Muu maa mansikka

  • Antti Kaartinen asuu perheensa kanssa New Yorkin Upper West Side -kaupunginosassa. Kuvassa mukana kulkee Kaartisen poika Nori.

Suomalainen korkeakoulutettu nuori aikuinen muuttaa verrattain herkästi ulkomaille asumaan. Tylkkäri paneutui nykyemigranttien lähdön syihin.

Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa!

Oskar Merikannon 1900-luvun alussa säveltämässä Nälkämaan laulussa Ilmari Kiannon runon merkitys on yksiselitteinen. Muualle lähteminen on raukkamaista.

2010-luvulla tilanne on kovin erilainen. Kunnioitusta herättävää on, jos yksilön henkikirjat ovat jossain muualla kuin Suomessa.

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä vahvistaa, että globaali muuttoliike ei suinkaan ole osoittamassa laantumisen merkkejä. Päinvastoin: maailman ihmiset liikkuvat paikasta toiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Vaikka viime vuosien taloudellinen taantuma on hieman hillinnyt maastamuuttoa, lähti Suomesta vuonna 2010 yhteensä 11 905 ihmistä ulkomaille.

Maastamuuttajista 74 prosenttia oli Suomen kansalaisia, joista 69 prosenttia emigroitui johonkin toiseen EU-maahan. Ruotsi on pysytellyt vuodesta toiseen kohdemaiden ykkösenä.

Ruotsin jälkeen eniten lähdettiin Britanniaan, ja kolmanneksi suosituin kohdemaa oli Yhdysvallat. Heikkilän mukaan ilmiötä selittää suomalaisten verrattain hyvä englannin kielen taito.

Eniten muuttivat nuoret, 25?34-vuotiaat aikuiset. Naisia nuorten muuttajien joukossa oli hieman enemmän kuin miehiä, ja eniten ulkomaille lähti ihmisiä Uudeltamaalta.

Varsinaissuomalaisia emigrantteja oli yhteensä 1 232, joista turkulaisia oli 752 henkeä. Päästäkseen tilastoon muuttajan on oltava ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Tietotaitoa

maailmalta

"Jo 70-luvulla minulla oli ollut unelmana päästä Yhdysvaltoihin, mutta tuolloin ei ollut lähtemistä mahdollistavia vaihto-ohjelmia. Nyt taustalla ovat samat unelmat ja lähteminenkin mahdollista jo opiskeluaikana", Heikkilä sanoo.

Korkeakoulujen vaihto-ohjelmien määrä on vaikuttanut keskeisesti suomalaisten nuorten asenteisiin ulkomailla asumista kohtaan. Jos on kerran ollut vaihdossa, mielii ulkomaille todennäköisesti myös myöhemmin. Heikkilä nimeää ilmiön Erasmus-vaikutukseksi.

Muuttoliikettä selittävät myös niin sanotut paikkapreferenssit, joita jokaisella on joko maailmanlaajuisesti tai kotimaan sisällä.

Kasvavan muuttoliikkeen taustalta löytyvät myös toiveet uralla etenemisestä. Tällöin vetotekijänä toimii unelmien työpaikka tai palkkataso, jota ei Suomesta löydy.

"90-luvulla sairaanhoitajia ja lääkäreitä lähti erityisesti Norjaan. 2000-luvulla heitä on värvätty myös Floridaan. Tämä on niin sanottua aivokiertoa", Heikkilä lisää.

Hän kiinnittää huomiota myös ulkosuomalaisiin, jotka muodostavat ulkomailla asiantuntijaverkoston ja eräänlaisen ulkosuomalaisen työvoimareservin.

"Suomen yritys- ja taidemaailman kannattaisi huomioida tämä expatriaattien määrä. Siellä on monenlaisia osaajia, joilla on hyvä maan- ja kulttuurintuntemus. He olisivat hyviä yhdyshenkilöitä vientimarkkinoilla", Heikkilä näpäyttää.

Eksistentiaalisia

muuttajia

Rationaalis-taloudellisten syiden lisäksi koulutetut nuoret muuttavat ulkomaille yhä useammin myös elämäntyyliin liittyvistä syistä. Ne voivat Heikkilän mukaan olla hyvinkin irrationaalisia.

Tutkija Saara Koikkalainen esittää artikkelissaan Higly skilled Finns in the European labor market: why do they move abroad? ajatuksen eksistentiaalisesta muuttamisesta.

Eksistentiaalinen maastamuuttaja on vapaaehtoinen muuttaja, joka etsii mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja haluaa tutusta vieraisiin kulttuureihin määrittääkseen omaa identiteettiään.

Vuonna 2008 toteutettuun Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimukseen vastanneista kolmannes sanoi ulkomaille muuton tärkeimmäksi syyksi jonkin muun seikan kuin työn.

Koikkalaisen mukaan suuriin kaupunkeihin emigroituneiden joukossa on eniten urasuuntautuneita työnhakijoita, kun taas pieniin kaupunkeihin tai maalle suunnanneiden muuton syinä olivat esimerkiksi ulkomaalaiset puolisot.

Usein suomalaista identiteettiä halutaan kuitenkin näkyvästi ilmentää ulkomailla oleskellessa. Mitä kauemmin on ulkomailla asunut, sitä nostalgisemmin kotimaahan usein suhtautuu.

"Symbolit voivat olla Aalto-maljakoita tai Iittalan tuotteita. Niillä kerrotaan suomalaisista juurista", Heikkilä tarkentaa.

Tavallaan ulkosuomalainen elää kahden kulttuurin maailmassa. Hän on ulkopuolinen mutta samalla osa sisäpiiriä. Osa hänestä on suomalaista, osa jotain muuta.

"Ulkomailla asuneesta tulee sensitiivinen muita kulttuureita kohtaan. Hän usein ymmärtää paremmin myös Suomeen tulevia siirtolaisia", Heikkilä päättää.

Teksti: Laura Myllymäki

YK-TYÖTÄ MANHATTANILLA

Mediatutkimusta Turun yliopistossa opiskellut Antti Kaartinen asuu perheensä kanssa New Yorkissa Upper West Sidella. Kaartinen työskentelee YK:n väestörahastollapuheenkirjoittajana ja viestintäanalyytikkona.

"Matka Turusta New Yorkiin alkoi vaihtovuodesta Pariisissa. Siellä ensimmäisellä luennolla viereeni istui tanskalainen tyttö,nykyinen vaimoni, jonkamukana lähdinKööpenhaminaanensin vaihtoon ja sitten harjoitteluun YK:lle."

Pariskunta viimeisteli opintojaan jaasuivähän aikaa Turussa ja Kapkaupungissa. Gradua tehdessään Kaartinen sai töitä Kööpenhaminasta, ja myöhemmin hänelle tarjoutui tilaisuus jatkaa YK-tehtävissä New Yorkissa. Hän valmistui vuonna 2008.

"Olemme asuneet täällä kohta kaksi vuotta, ja kaupunki alkaa tuntua varsin kotoisalta. New Yorkin eri kaupunginosat ovat kuin omia pikku yhteisöjään, joista kaikista löytyy omat hyvät puolensa. Itse emme enää vaihtaisi Upper West Sidea mihinkään muuhun kaupunginosaan."

Kaartisen mukaan ulkomailla huomaa yhä uudestaan ja uudestaan, kuinka hieno maa Suomi on.

"Toisaalta eri kaupungeissa on aina jotain ainutlaatuista, jonka haluaisi mukaansa. New Yorkista ottaisin ainakin Central Parkin, monet ravintolat ja nettiruokakaupan. Kaupungilla ja lähiympäristöllä on usein suurempi merkitys viihtyvyyteen kuin asuinmaalla."

Myös Kaartinen ikävöi perhettään ja ystäviään sekä ruisleipää ja salmiakkia.

"New Yorkissa tehdään töitä aika kovalla tahdilla, ja muutenkin elämä suurkaupungissa on kiireistä, varsinkin 2-vuotiaan kanssa. Kiireen keskeltä kaipaa hiljaisuuteen,saunaan jakesämökille. Aika kliseistä mutta totta."

Kaartisen mukaan perhe saattaa palata myös Suomeen.

"Jos puolisolleni löytyy kiinnostavia töitä, voisimme hyvin jäädä pidemmäksikin aikaa."

teksti: Laura Myllymäki, kuva: Antti Kaartisen kotialbumi

KESKELLÄ KANSAINVÄLISTÄ BRYSSELIÄ

Kasvatustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Katri Eeva on asunut Brysselissä miltei kolmen vuoden ajan.

Eeva lähti Belgiaan työharjoitteluun Euroopan koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadresiin vuonna 2009. Tuolloin Eevan Bolognan prosessia ja kansainvälistä liikkuvuutta käsitellyt pro gradu -tutkielma oli vielä kesken.

"Viimeiset tenttini tentin Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä."

Eurocadresista Eeva siirtyi suomalaisten palkansaajien keskusjärjestöjen EU-edustusto FinUnionsiin, minkä jälkeen hän on tehnyt töitä kahden eri europarlamentaarikon avustajana.

"Meppiavustajan työ on nuorelle ihmisille mielenkiintoista ja motivoivaa mutta myös kuluttavaa. Strasbourgissa ollessamme saatamme usein kokoustaa iltamyöhään."

Jo opiskeluaikana Eevalle oli selvää, että hän haluaa tehdä töitä ulkomailla. Lukioaikainen vaihtoaika Australiassa, kesätyö Lontoossa ja yliopistovaihto Irlantiin sinetöivät suunnitelmat. Hän kansainvälistyi myös Suomessa ollessaan ja toimi kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina ja Turun ESN:n toisena puheenjohtajana.

Parasta Eevan mielestä Brysselissä asumisessa on kansainvälinen ilmapiiri, uusiin ihmisiin tutustuminen ja rikas kulttuuritarjonta.

"Ymmärrän ja arvostan kotimaatani paremmin kuin aikaisemmin. Toisaalta myös suomalaisen yhteiskunnan epäkohdat nousevat esiin aiempaa helpommin."

Unelmana Eevalla on päästä työskentelemään YK:lle. Muutto Yhdysvaltoihin houkuttelisi, mutta toistaiseksi työt pitävät häntä vielä Belgiassa. Eeva on oppinut pitämään Brysselistä ja asuu viihtyisässä asunnossa Châteleinin kaupunginosassa.

Suomeen muuttaminen ei olisi Eevalle mahdoton ajatus.

"Suomalainen koulutusjärjestelmä ja luonto ovat erityislaatuisia."

teksti: Laura Myllymäki, kuva: Katri Eevan kotialbumi

PERHEELLISENÄ SHANGHAISSA

Åbo Akademin kauppakorkeakoulussa opiskellut Tuomas Nyberg työskentelee business controllerina Wärtsilä China Ship Powerissa.

Hän asuu Shanghaissa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.

"Päädyin Kiinaan työni kautta. Näin työpaikkani intranetissä ilmoituksen business controllerin paikasta ja päätin hakea, kun kotipuolesta näytettiin vihreää valoa. Noin kahden ja puolen kuukauden kuluttua hakemisesta olimme myyneet asuntomme ja muuttaneet Shanghaihin", Nyberg kertoo.

Ulkomaille muutto oli pyörinyt Nybergin päässä ideatasolla jo pitkään.

"Mitään elämää suurempia syitä lähtemiselle ei ollut, lähinnä vain mielenkiinto Euroopan ulkopuolella asumista kohtaan."

Uudet kokemukset, kulttuuri ja ihmiset ovat Nybergin mukaan parhaimpia puolia ulkomailla asumisessa. Perheessä on kotiapulainen, jota heillä ei Suomessa asuessaan ole ollut. Lisäksi kaupungista löytyy aina uusia paikkoja.

Tällä hetkellä hän odottaa huhtikuussa järjestettäviä formuloita.

"Täällä on erilaisia tapahtumia ja kansainvälisiä esiintyjiä, joita ei Suomessa näe tai joihin on hankala saada lippuja."

Huonojakin puolia Nyberg kuitenkin löytää. Huono ilmanlaatu sekä ruoan ja raaka-aineiden alkuperään ja laatuun liittyvät kysymykset mietityttävät häntä. Ensin myös liikenne ja pitkät välimatkat tuskastuttivat perheenisää.

Aluksi Shanghain korkeat hinnat yllättivät Nybergin. Laadukas tavara maksaa saman verran kuin Suomessa, ellei enemmän.

"Kaipaan mökkiä, karkkia, kavereita ja puhtaita raaka-aineita. Ja äitiä ja isää."

Nyberg haluaisi mahdollisesti kokeilla vielä Uudessa-Seelannissa asumista. Myös lämpimän ilmaston maat kiinnostavat häntä.

Hän uskoo kuitenkin mitä todennäköisimmin palaavansa Suomeen.

"Paikka tulee olemaan Turku."

teksti: Laura Myllymäki, kuva: Tuomas Nybergin kotialbumi