Ilmiöt
19.09.2012

Om – kuuletko meditaation kutsun?

Itämaisen filosofian kulmakivi meditaatio on löytänyt tiensä länsimaalaisten maailmaan. Meditoijien mukaan päivittäinen meditointi auttaa keskittymisessä, itsetuntemuksessa ja stressinhallinnassa. Se saattaa antaa potkua myös petipuuhiin.

Ota hyvä istuma-asento, pidä selkä suorassa äläkä nojaa mihinkään. Laske molemmat kädet polvillesi ja sulje silmät. Ajattele jotain sinulle mieluista, hiljaista paikkaa. Ole hiljaa ja keskity, anna ajatusten tulla ja mennä. Palaa aina valitsemaasi paikkaan. Lopeta lopulta senkin ajattelu. Ole vain.

Jos haluat hifistellä, aseta jalkasi lootusasentoon ja ota käsiisi etusormi-peukalo-ote. Tadaa! Sinä meditoit.

Meditaatio on yli 5000 vuotta vanha, Intian joogaperinteistä lähtöisin oleva mietiskelytekniikka, jonka tarkoitus on löytää ihmisen sisäinen voima. Tekniikasta riippuen tätä tilaa kutsutaan muun muassa valppaudeksi, rauhaksi tai hiljaisuudeksi.

Länsimaihin meditaatio kulkeutui osittain joogan mukana kukkaisella 1960-luvulla. Meditaatio liitetäänkin usein idän uskontoihin, kuten hindulaisuuteen, buddhismiin tai zeniläisiin suuntauksiin.

Meditaatio on myös olennainen osa joogaperinnettä. Esimerkiksi edesmennyt Apple-kunkku Steve Jobs oli harras joogan ja zenbuddhismi-meditaation harjoittaja.

Kristillisellä kirkolla ja islamin sufilaisuudessakin on omat meditaatioperinteensä.

Yksinkertaisimmillaan meditaatio on kuitenkin vain hiljaisuudessa istumista. Se ei liputa minkään uskontokunnan tai elämänkatsomuksen puolesta, vaan sen tarkoitus on avata ihmistä sisältäpäin.

Meditoijat etsivät tietä omaan energiaansa, ja pyrkivät sitä kautta ymmärtämään oman paikkansa muuttuvassa maailmankaikkeudessa.

Päämäärän ei nähdä tulevan ihmiseen ulkoapäin. "Voima" on jokaisella jo olemassa.

"Periaatteessa sisäinen voima on syntymälahja, mutta sen hyödyntäminen on vähäistä. Syitä voi etsiä elämäntavoista: liikaa stressiä ja kiirettä. Meditaatiotekniikka on luonnollinen, mutta kuitenkin tarpeeksi tehokas vapauttamaan ihmiseen sisäänrakennetun mekanismin elää elämää, sovussa luonnonlakien kanssa", transsendenttisen meditaation kouluttaja Hannu Heikkilä sanoo.

Energiasta tietoisuuden tasoihin

Moni meditaatiosuuntaus perustuu ajatukseen kokonaisvaltaisesta energiasta, johon kuuluvat ihmisen lisäksi myös koko luonto ja maailmankaikkeus. Meditaatio on sen harjoittajille portti energiaan ja sitä kautta yhteyteen "kaiken olevaisen" kanssa.

Useisiin meditaatioperinteisiin kuuluu myös käsitys tietoisuuden eri tiloista.

Transsendenttinen meditaatio antaa nimensäkin mukaan kokemuksen niin sanotusta transsendenttisesta tietoisuudesta. Heikkilän mukaan transsendenttinen tietoisuus on tila jossakin ajatusten tuolla puolen, äärimmäisen levollinen, mutta valpas. Hän vertaa tilaa lepoon, joka rauhoittaa paremmin kuin uni.

"Mitä syvempää on lepo, sitä tehokkaampaa ja antoisampaa on toiminta."

Meditaation päämäärä on mielen tyhjentäminen ja ajatusten hiljeneminen. Tavalliselle kadun tallaajalle ääretön keskittyminen on kuitenkin vaikeata. Keskittymiseen käytetäänkin usein apuvälineitä.

Mantrat, eli lauseet tai sanaparit, joita toistetaan mielessä meditaation aikana, ovat tyypiliisiä useimmille meditaatiotekniikoille.

Esimerkiksi Deepak Chopran elävöittämään meditaatioperinteeseen kuuluu 5000 vuotta vanha tapa määritellä jokaiselle meditoijalle oma, sanskriitin kielinen mantra syntymäajan ja -paikan perusteella. Mantrat alkavat aina om-äänteellä.

"Mantra tarkoittaa mielen kuljetusvälinettä. Kun kohdistamme huomiomme siihen, emme kiinnity ajatuksiimme tai tunteisiimme", Chopra Centerin Primordial Sound -meditaatiokouluttaja Sampo Manninen sanoo.

Mannisen mukaan tärkeintä meditaation harjoittamisessa on, että sen viitsii tehdä. Mistään wau-efektistä meditaatiossa ei välttämättä ole kyse. Hyödyt tulevat esille usein säännöllisen meditoinnin kestettyä muutaman viikon.

"Meditaatiossa ei ole oleellista se, kuinka onnistuneelta se tuntuu kullakin kerralla. Jo muutaman sekunnin hiljaisuuteen vajoaminen muuttaa meditoijaa. Aivojen kytkennät muuttuvat, ja samalla muuttuu suhtautuminen erilaisiin haasteisiin", Manninen sanoo.

Mannisen mukaan meditaatio ei ole pelkästään hihhuleiden hommaa, vaan sitä voi hyödyntää kuka vain.

"Itse olen pitkän linjan viestintäyrittäjä ja meditoin säännöllisesti kaksi kertaa päivässä, takana jo tuhansia meditaatioita. Meditaatio on käytännössä pelastanut minut loppuun palamiselta. Se on tehnyt minusta paljon positiivisemman ja rauhallisemman. En ole kuitenkaan kadottanut dynamiikkaani, päinvastoin."

Tiedemiehiäkin lämmittää

Meditaation, kuten koko itämaisen ihmiskäsityksenkin perusta, on käsitellä yksilöä psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa fyysinen puoli peilaa psyykkistä ja päinvastoin. Mentaalinen terveys nähdään elinehtona hyvälle fyysiselle ja neurologiselle olotilalle.

Parin viime vuosikymmenen aikana länsimaatkin ovat avanneet ovensa itämaiselle ihmiskäsitykselle. Osa neurologista, psykologista ja psykiatrista opetusta tarjoavista tahoista sisällyttää opintoihinsa itämaisen psykologian ja tajunnan tutkimuksen eri näkökulmia.

Transsendenttisen meditaation päivittäinen harjoitus on puolestaan kirjattu yli 200000 opiskelijan opinto-ohjelmaan yli viidessäkymmenessä maassa. Meditaatioharjoituksia opetetaan myös lapsille, varsinkin Yhdysvalloissa.

"Mitä aikaisemmin tekniikan oppii, sitä parempia tuloksia se antaa ja sitä voi hyödyntää koko loppuelämänsä ajan", Hannu Heikkilä sanoo.

Transsendenttinen meditaatio on noussut tutkimuksen ja käyttäjien suosioon sen yksinkertaisen tekniikan ansiosta. Tekniikkaa ei kuitenkaan voi opetella itse, vaan se opitaan aina virallisen kouluttajan kanssa.

"Jokainen opiskelija haluaa parempia tuloksia, jopa vähemmällä työllä. Meditaatioharjoitus parantaa muistia, lisää älykkyyttä ja mielen selkeyttä, parantaa terveyttä ja keskittymiskykyä", hän jatkaa.

Transsendenttinen meditaatio eli TM perustuu Intian muinaiseen vedalaiseen valaistumisen perinteeseen. Sitä koskevaa tutkimusaineistoa julkaistaan tiheään tahtiin muun muassa Harvardin, Stanfordin ja Bostonin yliopistoissa.

Neurologisen tiedelehden International Journal of Neuroscience artikkelin Effects of Transcendental Meditation Practice on Brain Functioning and Stress Reactivity in College Studentsin mukaan meditaatio vaikuttaa suoraan aivoihin. Kahden viikon tutkimusjakson aikana EEG-diagnoosissa saatiin parempia tuloksia TM-tekniikkaa harjoittavilta kuin sellaisilta, jotka eivät harjoita sitä.

Yleisen käsityksen mukaan ihminen käyttää aivojaan hyödyksi vain viisi tai kymmenen prosenttia niiden koko kapasiteetista. Yksi meditaation tarkoitus onkin laajentaa ihmisen aivokapasiteetin käyttöastetta.

Vaikka terveysvaikutuksia on tutkittu eritoten TM-tekniikan näkökulmasta, Manninen puolustaa myös muita meditaatiotekniikoita. "Fyysisesti meditaatio auttaa verenpainetta alentavasti, sykettä alentavasti, hormonitoimintaa normalisoivasti. Siis yleisesti kehon elintoimintojen tasapaino paranee."

Parempaa seksiä

Meditaation vaaroja tai haittoja on käsitelty yleensä psykologisesta näkökulmasta ja sen on ajateltu aiheuttavan mielenterveydellisiä ongelmia. Mitään lääketieteellistä todistetta epäluuloille ei kuitenkaan ole.

Meditaatioperinteiden käsitejargonian alle piirtyy selkeä kuva sen tarkoituksesta: keskittyminen olennaiseen hiljentymisen kautta.

Vaikka eri tekniikat helpottavat sisäisen voiman löytämistä ja niiden tärkein tehtävä on saada huomio pois ajatuksista, meditaatioon on kuitenkin olemassa lukuisia keinoja. Jokainen voi poimia itselleen parhaiten soveltuvan menetelmän.

"Mielestäni meditaatio on nimenomaan rauhoittumismenetelmä. Esimerkiksi kävelymeditaatio on erittäin tietoista kävelyä. Huomio ja ajatukset ovat kävelyssä, ei missään muussa. Useimmille voimakas liikunta ei ole oikea tie, mutta joillekin sekin voi olla ratkaisu", Manninen sanoo.

Meditaatioon hurahtaminen ei tarkoita kaiken muun elämän loppumista. Heikkilän mukaan meditaatio syventää muista aktiviteeteista saatavia kokemuksia.

"Aivotutkimusten mukaan meditaatio eroaa kaikesta muusta kokemisesta, mutta lisää kykyä saada enemmän irti tai nauttia mistä vain, vaikkapa nyrkkeilysäkin hakkaamisesta."

Mitä jos kokeilisit meditaatioharjoitusta dokausillan sijasta seuraavan kerran, kun stressi iskee?

"Keskittymiskyky paranee, haasteiden sietokyky paranee, kokonaisuuden hahmottamiskyky paranee, itsensä ymmärtäminen paranee, parisuhdetoiminta paranee, kärsivällisyys paranee, seksi paranee. Ja meditaatio muuten auttaa krapulaankin", Manninen päättää.

TEKSTI: VENLA PÖYLIÖ

KUVA: KRISTIAN TERVO