Ajassa
15.09.2017

Pelkillä papereilla yliopistoon?

Teksti:
Arttu Ala-Jokimäki & Nelli Lapintie (gallup)
Kuvat:
Hellokisdottir / 123RF stock photo & Nelli Lapintie (gallup)
  • Pyysimme uudistuksen vastustajaa ja puolustajaa esittämään näkemyksensä korkeakoulujen valintamuutoksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa korkeakoulujen valintamenettelyä. Ministeriö haluaa vähentää vaativia pääsykokeita, jotta jatkossa yhä useampi hakija saisi opiskelupaikan ylioppilastutkinnon perusteella.

Näkökulma: eroon pääsykokeista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Matti Sarvimäki on seurannut valintakoeuudistuksen syntymistä läheltä käsin. Vuonna 2016 hän istui opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen muodostamassa työryhmässä, jossa pohdittiin uudistuksen toimeenpanon askelmerkkejä. Nykyistä pääsykokeisiin pohjautuvaa järjestelmää Sarvimäki pitää tehottomana ja kalliina.

Kovan kilpailun ja pääsykokeiden vaativuuden vuoksi hakijan on nykyjärjestelmässä usein pakko keskittää kaikki energiansa yhden opiskelupaikan tavoitteluun. Tästä syystä ensisijaisesta hakukohteestaan ulos jääneen nuoren on vaikea arvioida, olisiko hän saattanut päästä opiskelemaan muuta alaa. Sarvimäen mukaan uusi malli toisi tähän parannuksen.

”Raaka totuus on, että suurin osa lääkäreiksi tai juristeiksi haluavista ei koskaan pääse näille aloille. Mikään määrä lukemista ei välttämättä riitä. Nykymallin häviäjiä ovat ne, jotka lukevat pääsykokeeseen kolme–neljä vuotta ennen kuin luovuttavat. Olisi tehokkaampaa ja inhimillisempää, että he saisivat tiedon mahdollisuuksistaan nykyistä aiemmin, ja näkisivät samalla, mitä muita vaihtoehtoja heillä on”, Sarvimäki selittää.

Ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa uudessa mallissa entistä tärkeämmäksi. Sarvimäki muistuttaa, että samalla vaativien pääsykokeiden tuoma stressi jää historiaan. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin kannettu huolta siitä, miten muita hitaammin kypsyvät nuoret pärjäävät, kun näytöt osaamisesta pitää antaa entistä varhaisemmassa vaiheessa.

HUOLTA ON KANNETTU erityisesti pojista, jotka tilastojen valossa löytävät opiskelumotivaationsa ikäisiään tyttöjä myöhemmin.

”On totta, että eritahtisen kehittymisen tai vaikean kasvuympäristön takia nuorten potentiaalin mittaamisessa voi olla häiriöitä. Siksi on erityisen tärkeää, että nuoret saavat myös uusia mahdollisuuksia näyttää taitonsa”, Sarvimäki toteaa.

Uudistukseen onkin kaavailtu muutos, joka antaisi ylioppilaille mahdollisuuden korottaa ylioppilaskirjoitustensa arvosanoja aikaisempaa useampia kertoja. Tähän ovat heränneet myös valmennuskursseja tarjoavat yritykset, jotka uskovat löytävänsä tulevat asiakkaansa kirjoituksiin valmistautuvista nuorista. Sarvimäki uskoo valmennuskurssien merkityksen kuitenkin vähenevän uuden mallin myötä.

”Tällä hetkellä valmennuskursseja tarjoavilla yrityksillä ei ole kilpailijoita. Jatkossa ne kilpailisivat suomalaisten lukioiden kanssa”, Sarvimäki huomauttaa.

Näkökulma: uusi malli, uudet ongelmat

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Riina Lumme ei suhtaudu uudistukseen yhtä myönteisesti. Pääsykokeet tarjoavat Lumpeen mielestä nuorille tavan tutustua alaan, jolle ovat hakeutumassa. Uudessa mallissa on vaarana, että opiskelemaan lähdetään yhä useammin alaa tuntematta. Varoittava esimerkki löytyy Lumpeen mukaan länsinaapuristamme Ruotsista, jossa korkeakoulut eivät pääsääntöisesti järjestä pääsykokeita.

”Ruotsissa opintojen keskeytykset ovat niin yleisiä, että korkeakoulut joutuvat varaamaan ylimääräisiä aloituspaikkoja keskeyttäjien takia. Ongelman on nähty johtuvan siitä, että opiskelupaikat eivät vastaakaan nuorten odotuksia”, Lumme kertoo.

Lumme ei ole myöskään vakuuttunut siitä, että uudistus vähentäisi välivuosia. Hän muistuttaa, että ylioppilaskirjoitusten aiheuttama stressi on yksi suuri syy välivuosien pitämiseen. Jatkossa kilpailu parhaista arvosanoista saattaa olla vielä nykyistäkin rajumpaa.

”Samoissa kirjoituksissa olisi jatkossa ensikertalaisten lisäksi yhä enemmän nuoria, jotka tavoittelevat laudaturia jostakin aineesta kolmatta tai neljättä kertaa. Se asettaa ensimmäistä kertaa kirjoittavat heikompaan asemaan myös hakutilanteessa, koska osa hakijoista on saattanut korotella arvosanojaan useamman vuoden ajan.”

LUMME NÄKEE uudistuksesta myös tervetulleita piirteitä. Siltä osin, kun pääsykokeita jatkossa vielä järjestetään, niitä pyritään viemään entistä soveltavampaan suuntaan. Kokeita varten luettavan aineiston määrää voitaisiin karsia tai osa aineistosta jaettaisiin vasta koetilaisuudessa. Näin valmennuskurssien merkitys vähenisi, mutta pääsykokeista ei tarvitsisi luopua kokonaan.

”Jos poistetaan tarve pitkälle valmistautumiselle, poistuu myös tarve valmennuskursseille. Tämä onnistuu siirtymällä aineistopohjaisiin ja soveltaviin pääsykokeisiin, joita itse asiassa ammattikorkeakouluissa on käytetty jo pitkään. Se olisi riittävä lääke. Siinä mielessä tämä toisen asteen tutkinnon painottaminen hakumenettelyssä tuntuu vähän turhalta ja päälle liimatulta,” Lumme summaa.

Gallup: Tiesitkö jo lukion alussa, mitä haluat tehdä työksesi?

”EN TIENNYT. Pidin useamman välivuoden
ja mietin, mitä haluan tehdä. Pääsin
pelkillä pääsykoepisteillä sisään
yliopistoon.”

Ilona Aalto, maantiede

 

”EN TIEDÄ vieläkään. Lukiossa motivaationani
oli päästä porukoiden nurkista pois.
Yo-todistukseni oli heikko, enkä olisi
jaksanut keskittyä kouluun niin nuorena.”

Jere Nylund, tuotantotalous

 

”EN TIENNYT. Pääsin yliopistoon yhteispisteillä,
ylioppilaskirjoitukset ja lukio
menivät hyvin. Kannattaa käydä koulua,
ei se oppi hukkaan mene.”

Joona Päätalo, mediatutkimus

 

Toimittaja Arttu Ala-Jokimäki: Täydellistä mallia ei ole

VUONNA 2015 jatko-opiskelupaikkaa haki 22 939 uutta ylioppilasta. Heistä 8 366 tuli valituksi.

Uusien ylioppilaiden lisäksi opiskelupaikoista kilpailevat myös ammattikouluista valmistuneet nuoret, alanvaihtajat sekä aiempina vuosina ilman paikkaa jääneet hakijat. Paikkojen niukkuutta ei mikään valintaprosessi muuta, joten välivuotta pitäviä nuoria tulee olemaan jatkossakin – oli pääsykokeita tai ei.

On myös vaikeaa kuvitella, että unelmaalalleen vuodesta toiseen pyrkivät nuoret tulisivat uudistuksen myötä katoamaan. Sellaiset nuoret, jotka ovat valmiita yrittämään samaa pääsykoetta vuosikaupalla, ovat luultavasti myös valmiita korottamaan kirjoitustensa arvosanoja vuosikaupalla. Pääsykoerumbasta voidaan päästä eroon, mutta tilalle saatetaan saada korotusrumba.

KOROTUSMAHDOLLISUUS on kuitenkin tärkeä osa uudistusta, sillä nuoret kypsyvät eri tahdissa. Tilastojen mukaan poikien opiskelumotivaatio herää tyttöjä myöhemmin, mikä näkyy heikompana suoriutumisena ylioppilaskirjoituksissa. Uudistuksen myötä yliopistojen sukupuolijakaumasta saattaa siis tulla yhä naisvoittoisempi. Hyvin suunnitellun järjestelmän toivoisi kuitenkin tunnistavan sekä varhain että myöhään kukkivan potentiaalin.

Lue lisää:

Turun yliopiston pääsykokeisiin ei vielä isoja muutoksia: "Yliopisto pelkää, miten saamme eroteltua hakijat"

Poikkeuksen tekee Turun kauppakorkeakoulu, joka valitsee yhä suuremman osan fukseista yo-todistuksen perusteella. Kaikki tiedekunnat ovat kuitenkin luvanneet jonkinlaisia viilauksia pääsykokeiden keventämiseksi. (9/2017)

"Koe meni valmistautumiseen nähden erittäin hyvin" – Yliopiston pääsykokeet ovat alkaneet

Kuukauden aikana Turun yliopistolla järjestetään lähes neljäkymmentä pääsykoetta. Ensimmäiset hakijat suorittivat kokeensa viime viikolla, viimeiset odottavat koitosta kesäkuun alkuun. (5/2017)

Uusi tukimalli kurittaa avopareja

Opintorahan leikkauksista huolimatta moni opiskelija saa jatkossa entistä enemmän tukia. Toisille tukimuutokset tarkoittavat kuitenkin satojen eurojen pudotusta toimeentulossa. (8/2017)

Nettiopsu kaatui taas – "Menee helposti tuntikin odotellessa"

Nettiopsun ongelmat kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä ovat vaivanneet Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita jo vuosia. Helpotusta on luvassa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun uusi Peppi-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön. (8/2017)