Ilmiöt
01.12.2017

Perustuslaki on päivänpolitiikan alituinen kiistakapula, mutta myös itsenäisen Suomen symboli

Teksti:
Jesse Mäntysalo
Kuvat:
Alette Grandell

Yhteiskunnan kivijalka vai kehityksen jarru? Suomen perustuslain tulkinnoista väitellään rajuin sanankääntein.

”Soten pakkoyhtiöittäminen törmäsi perustuslakiin” (Uusi Suomi 9.10.2017)

”Yli vuoden yritetyt sakkokorotukset peruuntuvat – lakiesitys törmäsi perustuslakiin” (Yle 7.4.2017)

”Maahanmuuttajien sosiaaliturvan leikkaaminen törmäsi perustuslakiin” (Suomenmaa 24.11.2016)

Kuulostaako tutulta?

Kun otsikoita lukee, tulee helposti ajatelleeksi, että perustuslakia tulkitaan harvinaisen tiukkapipoisesti. Jos jälki on tällaista, miten yksikään hallitus saa mitään aikaiseksi? Ja miksi lakiesitykset torppaa juuri perustuslaki?

Oikeusvaltion häpeäpilkut

Palataan hetkeksi yhteiskuntaopin tunnille, jossa perustuslaki tuli monelle tutuksi.

Siinä, missä tavalliset lait säätelevät jokapäiväistä elämää, perustuslaissa asetetaan valtiojärjestys, kansalaisten perusoikeudet, lainsäädäntöjärjestys ja maanpuolustus. Tavallisia lakeja säädetään juuri tämän kivijalan päälle.

Perustuslakia ei suotta pidetä suomalaisen oikeusvaltion kivijalkana. Historia on nimittäin osoittanut, kuinka köpelösti käy, kun sen päältä lipsutaan.

Suomessa perustuslaista on poikettu muun muassa toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen pitää sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä suomalaisen oikeusvaltion häpeäpilkkuna.

”Taannehtivan rikoslain perusteella muodostettiin satunnainen tuomioistuin rankaisemaan teoista, jotka eivät olleet niitä tehtäessä rikollisia. Siinä loukattiin aivan keskeisiä oikeusvaltion periaatteita, kuten tuomioistuimen riippumattomuutta.”

Myös yli 25 vuotta Suomen presidenttinä toiminut Urho Kekkonen käytti valtaoikeuksiaan vähintään perustuslain äärirajoilla. Välillä raja ylittyikin.

”Vuonna 1974 Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslain turvin neljällä vuodella. Nykypäivänä sellainen ei kävisi päinsä. Vuonna 2000 perustuslaissa presidentin valtaoikeuksia karsittiin ja siirrettiin osittain hallitukselle”, Viljanen sanoo.

Tänäkin päivänä perustuslaista poikkeaminen on teoriassa mahdollista. Käytännössä poikkeuslakimenettelyyn tarvitsee tuskin missään tilanteessa turvautua.

Poikkeuksellista valvontaa

Miten Suomessa sitten tiedetään, milloin kivijalalta lipsutaan?

Kysymykseen liittyy suomalaisen järjestelmän kansainvälisesti ainutlaatuinen piirre: meillä perustuslain ennakkovalvonnasta ja valmistelusta vastaavat vaaleilla valitut kansanedustajat.

”Tämä on täysin poikkeuksellista. Muissa maissa samaa tehtävää hoitavat tuomioistuimet”, Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro kertoo.

17-jäsenisen perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tulkita ja lausua, ovatko hallituksen lakiesitykset perustuslain mukaisia. Lausuntojen pohjana toimivat valiokunnan aiemmat päätökset ja ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset.

Perustuslakivaliokunnan nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie (vas.) sanoo, että suomalainen järjestelmä herättää muualla hämmennystä.

”Valiokuntamme tapasi taannoin Kanadan parlamentin jäseniä. Heistä oli hyvin mielenkiintoista, että meillä parlamentaarikot arvioivat perustuslainmukaisuutta etukäteen parlamentin sisällä.”

 "Tulkinnat puhtaasti poliittisia"

Parin viime vuoden aikana valiokunnan tulkinnat ovat olleet päivänpolitiikan puhutuimpia aiheita. Esimerkiksi entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) on sitä mieltä, että perustuslakia tulkitaan liian tiukasti.

”Viimeisten vuosien aikana jotkut perustuslain tulkinnat ovat olleet mielestäni puhtaasti poliittisia. Niillä ei ole ollut juridiikan kanssa mitään tekemistä. Perustuslakia käytetään tällä hetkellä poliittisiin tarkoituksiin”, ex-kansanedustaja Sasi täräyttää.

Hän viittaa muun muassa Perustuslakiblogiin kirjoittaviin tutkijoihin, joista osa on toiminut perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina. Sasin mukaan asiantuntijat ovat ottaneet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajojahdin kohteeksi.

”Perussuomalaisten nouseminen hallitukseen käynnisti asiantuntijoiden keskuudessa projektin, jolla pyritään vaikeuttamaan hallituksen toimintaa. He katsovat, että heidän tehtävänään on vastustaa perussuomalaisten politiikkaa.”

Sasi väittää, että ”tietyt asiantuntijat” leimaavat julkisuudessa hallituksen esityksiä perustuslain vastaisiksi, ennen kuin hankkeet ovat edes päätyneet perustuslakivaliokuntaan.

”Tällaisilla ennakkolausunnoilla pyritään jarruttamaan ja estämään järkevää lainsäädäntövalmistelua. Mielestäni se ei ole hyväksyttävää.”

"Kriittiset äänet yksittäisiä"

Kimmo Sasin hampaissa olevan Perustuslakiblogin vastaavia toimittajia ovat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Tämä suhtautuu kritiikkiin maltillisesti.

”Kriittiset äänet ovat lähinnä yksittäisiä, joskin melko kovasanaisia. Suurin osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä on pitänyt nykyistä linjaa perusteltuna eikä ole nähnyt näitä ongelmia, joita Sasi julkisuudessa esittää”, Lavapuro vastaa.

Hän kiistää Sasin väitteet, joiden mukaan perustuslakiasiantuntijat jahtaisivat tiettyjä puolueita tai toimisivat poliittisten tarkoitusperien mukaisesti.

”Perustuslaki on sellainen kuin on, ja minun tehtäväni on pyrkiä tulkitsemaan sitä mahdollisimman johdonmukaisesti.”

”Poliitikoille toki sallitaan paljon enemmän vapauksia. Heidät on valittu ajamaan äänestäjiensä asioita. Silloin saattaa olla suuri kiusaus lähteä politikoimaan perustuslailla”, Lavapuro jatkaa.

Tuntuu, että perustuslakia luetaan kuin piru Raamattua – sieltä haetaan vain omaa näkökantaa puoltavia kohtia. Vai miten on mahdollista, että samoja pykäliä tulkitaan täysin eri tavoin?

”Lainsäädännön soveltaminen edellyttää aina tulkintaa, oli kyse sitten tieliikennelaista tai perustuslaista. Totta kai mukana on tulkinnanvaraisuutta, mutta siitä syystä päätösten pitää olla mahdollisimman hyvin perusteltuja”, Lavapuro vastaa.

Hän ei allekirjoita näkemyksiä, joiden mukaan Suomen perustuslain tulkinta olisi tällä hetkellä poikkeuksellisen politisoitunutta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie puolestaan huomauttaa, että puoluepolitiikka ja hallitus-oppositio-asetelma koetetaan korostetusti pitää perustuslakivaliokunnan työskentelyn ulkopuolella.

”Kyse ei saa olla omien linjausten ajamisesta. Valiokunnassa käydään toki kiivaita keskusteluja ja kovaa kädenvääntöä. Silti lopputuloksissa on päästy melko hyvin yksimielisyyteen”, Lapintie kertoo.

Valtaosa lakiesityksistä etenee

Entä ne perustuslakiin kaatuilevat lakiesitykset?

Annika Lapintien ja Juha Lavapuron mukaan julkisuudessa velloo virheellinen mielikuva siitä, että hallituksen lakihankkeet törmäisivät jatkuvasti valiokunnan perustuslakitulkintaan.

”Viime vuonna valiokunta antoi lausunnon noin 70:stä hankkeesta. Niistä kolme oli niin pahasti perustuslain vastaisia, että ne oli lähetettävä uudelleen valmisteltavaksi”, Lapintie sanoo.

Kolmesta kaatuneesta hankkeesta yksi oli surullisen kuuluisa sote eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Hallituksen soteesityksen valinnanvapausmalli ei valiokunnan mukaan ollut perustuslain mukainen.

Lisäksi valiokunta torppasi hallituksen esityksen sakkojen kaksinkertaistamisesta, sillä lain ainoana tavoitteena olisi ollut tulojen kerääminen valtiolle.

Hallitus veti itse pois lakiesityksensä, jonka mukaan Suomesta oleskeluluvan saaneille työttömille työnhakijoille olisi maksettu työmarkkinatuen sijasta pienempää kotoutumistukea. Asiantuntijoiden mukaan esitys oli ”perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen”.

Nykyinen laki on ajan tasalla

Perustuslain tulkintojen ympärillä käytävää värikästä väittelyä Juha Lavapuro ja Annika Lapintie pitävät normaalina, jopa suotavana.

Vaikka tulkinnoista väännetään rujosti kättä, perustuslain merkitys tunnustetaan laajasti. Uskottavia puheenvuoroja Suomen perustuslain radikaalin muuttamisen puolesta ei ole viime aikoina esitetty. Vuoden 2000 perustuslakia on toki päivitetty. Esimerkiksi maaliskuussa 2012 voimaan tuli muutos, jonka mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Perustuslain muuttaminen ei käden käänteessä kävisikään. Muutos on ensin hyväksyttävä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään, ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen laki voidaan hyväksyä muuttumattomana 2/3:n enemmistöllä.

Tarvittaessa muutosta voidaan nopeuttaa, jos se julistetaan eduskunnan 5/6:n enemmistöllä kiireelliseksi. Tämän jälkeen laki voidaan hyväksyä 2/3:n enemmistöllä.

Lapintie, Lavapuro, Sasi ja Viljanen ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen perustuslaki on ajan tasalla – joskin Sasi olisi valmis keskustelemaan pykälän 124 kumoamisesta. Se rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa viranomaisilta muille tahoille.

Sasin mukaan pykälää tulkitaan liian tiukasti. Hän on ihmetellyt, miksei esimerkiksi yksityinen palolaitos voisi sammuttaa tulipaloja.

”Pykälästä on valtavasti eri näkemyksiä. Pitäisi avoimesti pohtia sen merkitystä”, Sasi sanoo. 

Itsenäisen Suomen symboli

TURUN YLIOPISTON oikeustieteen professori Juha Lavapuro kertoo, että perustuslaki loi kansallista identiteettiä jo ennen maamme itsenäistymistä.

”Suomessa syntyi jo Venäjän vallan aikana vahva perustuslaillisuusidea, joka on ollut pohjoismaisittainkin erityinen. Meillä ajatus valtion lainalaisuudesta on historiallisesti syvään juurtunut”, Lavapuro sanoo.

”Perustuslailla maahamme luotiin aikanaan oma päätöksentekomekanismi ja valtiolliset laitokset. Juuri perustuslain nojalla Suomi rakentui länsimaiseksi oikeusvaltioksi, johon kuuluvat kansanvalta, vallanjako, parlamentarismi, oikeusvaltioperiaate sekä yksilön perusoikeuksien turvaaminen”, painottaa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Suomen itsenäistyessä 100 vuotta sitten maan perustuslaeiksi katsottiin edelleen Ruotsin vallan aikainen hallitusmuoto sekä yhdistys- ja vakuuskirja.

Vuonna 1918, sisällissodan ja epäonnistuneen monarkiahankkeen jälkeen, uusi eduskunta kääntyi tasavallan kannalle. Sen myötä Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen perustuslaki, hallitusmuoto, astui voimaan heinäkuussa 1919. Se nähtiin itsenäisen Suomen symbolina.

Yhdeksi yhtenäiseksi laiksi Suomen perustuslaki asetettiin vasta vuonna 2000. Sen pohjana toimivat neljä vanhaa perustuslakia.

”Ilman perustuslakia ei voida puhua länsimaisesta demokratiasta”, Lavapuro muotoilee.

Lue lisää:

Sarjakuva mullistaa sopimustekstit

Suomi tunnetaan maailmalla sopimusmuotoilun edelläkävijänä. Kotimaassa alan koulutus on kuitenkin vasta alkutekijöissään: ”Vasta nyt on alettu ajatella enemmän käyttäjää”, varatuomari Helena Haapio sanoo. (2/2017)

Gradu: Lääkäri saattaa tahtomattaan vaikuttaa oikeuden antamaan tuomioon, koska juristit eivät tunne lääketiedettä

Lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla on usein suuri merkitys, kun tuomioistuin käsittelee seksuaalirikoksia. Oikeustieteen opiskelija Sabina Mansurow tutki aihetta gradussaan. (10/2017)

“I´d love to stay, but the language is a problem”

Minor issues stand in the way of great potential. Fresh out of school, finding work here may be a tough path for international students. Turun ylioppilaslehti met with Law and Information Society (LiS) students as well as a business student to discuss the future. (1/2017)

”Urheilu menee kaiken edelle”

Soutaja Juho-Pekka Petäjäniemi on päntännyt enemmän ravitsemusta ja fysiikkavalmennusta kuin pääainettaan oikeustiedettä. Gradu on tehtävä, mutta sitä ennen kaikki satsataan urheiluun. (9/2016)