Ilmiöt
14.03.2013

Trolli, trollimpi, typerä?

Virtuaalihäiriköt eli trollit työllistävät niin keskustelufoorumien moderaattoreita kuin netti-ilmiöihin erikoistuneita tutkijoita.

Internetin keskustelupalstoilla trollaus eli tahallinen provokaatio on tuttu ilmiö jo ajoilta, jolloin yleisimpänä nettikeskustelun välineenä toimivat sähköpostilistat ja uutisryhmät.

Termin alkuperä ei näennäisestä yhteydestä huolimatta viittaa peikkoihin vaan kalastukseen.

Trolling tarkoittaa englanniksi vetouistelua (jota taas ei pidä sekoittaa troolaukseen), jossa syöttiä kuljetetaan saalisparven läpi odotuksena, että ennen pitkää joku tarttuu siihen.

Vertauskuva sopii myös virtuaalitrollien tapaan aiheuttaa hämmennystä eri nettifoorumeilla.

Mutta miten trollaus näkyy keskustelupalstoilla ja miten sen kanssa tulisi toimia?

Erään suositun, nuorille suunnatun keskustelupalstan moderaattorina toimiva Maria kertoo, että trolleista ja muista häiriköistä koituu vaivaa lähes päivittäin.

Sensaatiomaisilla mutta epäuskottavilla tarinoilla huomiota kerjäävät trollit onnistuvat useammin tavoitteessaan saada muut käyttäjät kommentoimaan keskustelua kuin täysin epäasiallisia viestejä lähettelevät häiriköt.

Edellä mainittujen häirikkötyyppien lisäksi ongelmana ovat viesteissään jonkinlaista koodia hyödyntävät häiriköt, jotka yrittävät horjuttaa sivuston teknistä toimivuutta.

Maria kertoo, että rasittavimpia häiriköintitapauksia ovat olleet juuri koodit, joilla on levitetty sivusto täyteen asiatonta grafiikkaa tai suurennettu tekstin kirjasinkokoa, minkä johdosta sivuston normaali käyttö muuttuu mahdottomaksi ennen kuin ongelmaviestit saadaan poistettua.

Marian mukaan samat trollit ovat usein asialla. Vaikka yhden käyttäjätunnuksen laittaisi käyttökieltoon, on tyypillistä, että samainen häirikkö jatkaa toimintaa eri nimimerkillä. Foorumin muista käyttäjistä on Marian mukaan onneksi tullut trollitietoisia.

Sensaatiomaiset keskustelunaloitukset saavat jatkokseen usein trolliepäilyn esille tuovia kommentteja, ja vailla järkevää sisältöä olevia viestejä muut käyttäjät harvoin vaivautuvat edes kommentoimaan.

Marialle tulee myös käyttäjien ilmiantoja epäilyttävistä tapauksista. Näistä suurin osa ei liity trolleihin vaan muuhun häiriköintiin. Osa trolli-ilmiannoista on kuitenkin aiheettomia. Ne saattavat johtua esimerkiksi käyttäjien välisistä riidoista.

"Myös yksinkertaisesti 'vääränlaisen' mielipiteen omaavaa, kuten vaikkapa uskossa olijaa tai abortin vastustajaa saatetaan pitää trollina ja ilmiantaa hänet siksi", Maria sanoo.

Monet älyttömimmät trollaukset tapahtuvat foorumeilla, joihin ei tarvitse rekisteröityä osallistuakseen keskusteluun.

Maria uskookin foorumin rekisteröitymispakon vähentävän trollausta merkittävästi – varsinkin, jos rekisteröitymisen vahvistamisessa edellytetään puhelimeen lähetettävää koodia.

Edistämässä tai sabotoimassa

Kahtena viime vuotena on jaettu Trolli-Finlandia-palkinto. Ensimmäisenä vuonna ehdokkaina palkinnon saajiksi oli viisi hulvatonta nettikeskusteluketjua. Toisella kerralla mukana oli myös tosielämän mediatempauksia, joista voittajaksi valittiin Johan Bäckmanin "yhden miehen mediaoperaatio".

Trollaukseen perehtynyt mediatutkija Tero Karppi näkee, että trollaus on käsitteenä noussut nettiympäristöstä arkikäyttöön.

Monenlaiset mediakohua aiheuttavat typeryydet tulkitaan trollaukseksi, vaikka niiden provokaation tarkoituksellisuudesta ei olisi varmuutta.

"Olisi esimerkiksi kiinnostava tietää, kuinka moni Trolli-Finlandia -ehdokkaista oli tietoinen trollaus ja kuinka montaa niistä vain pidettiin sellaisena", Karppi pohtii.

Jotkut ovat menneet harmitonta trollausta pidemmälle oma lehmä ojassa.

Yrityksen tai muun tahon edun ajamista nettikeskusteluihin osallistumalla kutsutaan nimellä astroturfing. Ilmiölle ei vielä ole vakiintunutta suomennosta. Tähän tarkoitukseen käytetään niin kuvitteellisia kuin oikeita ihmisiä.

"Keksityt henkilöt on helpompi paljastaa. Hankalampia ovat ihmiset, jotka omalla nimellään palkkaa vastaan levittävät suotuisia kommentteja esimerkiksi jostain yrityksestä", Karppi toteaa.

Ilmiön yleistyminen riippuu Karpin mukaan siitä, kokevatko yritykset sen vaivan arvoiseksi. Yksittäisen henkilön mielipiteillä kun tuskin saadaan ihmeitä aikaan.

Asiaa käsitellessä ei pidä unohtaa Facebookia, johon myös Karpin oma tutkimus keskittyy.

Siellä valehenkilöistä on suurempaa haittaa sivuston ylläpidolle kuin tavallisille käyttäjille. Palvelu myy dataa käyttäjistään mainonnan kohdentamista varten, ja Karppi näkee, että trollien tuottama "väärä tieto" kyseenalaistaa tämän datan luotettavuuden.

Tutkijat eivät pidä trollausta kuitenkaan täysin negatiivisena asiana.

Eräs tunnetuimmista trollausareenoista on englanninkielinen kuvafoorumi 4chan, jonka "random"-ketjuun käyttäjät postaavat kuvia mistä tahansa aiheesta shokeeratakseen ja luodakseen uudenlaista kieroutunutta huumoria.

Juuri tällä areenalla ovat useat muuhun sosiaaliseen mediaan levinneet meemit saaneet alkunsa. Karppi nostaa esille Whitney Phillipsin 4chania käsittelevän tutkimuksen, jonka mukaan trollaukseen voi foorumilla osallistua kuka vain. Siten se myös luo yhteisöllisyyttä käyttäjien välille.

4chanin random-ketjusta on saanut alkunsa muun muassa nettiaktivistiryhmä Anonymous, josta on viime aikoina tullut uudentyyppinen poliittinen vaikuttaja sananvapautta puolustavilla tempauksillaan.

Marian nimi on muutettu.

TEKSTI: KASPERI TEITTINEN

KUVITUS: JULIA KOIVULANAHO

Kun järkipuhe ei auta

Sakarias Lehtomäki on keksitty äärikonservatiivinen nettivaikuttaja. Ihminen hahmon takana, "oululainen tietokonetaiteilija", haluaa pysytellä nimettömänä. Hän kyllä kirjoittaa verkkoon myös omalla nimellään. Silloin yleensä aiheista, joista hän on mielestään tavallista tallaajaa paremmin kartalla.

Kun hän toteaa, että – esimerkiksi kiihkouskovaisten kanssa – keskustelua on turha jatkaa asiallisella ja rakentavalla tavalla, esiin astuu alter ego Sakarias Lehtomäki.

"Trollihahmoni reagoivat aika usein samoihin asioihin, jotka aiheuttavat itsessänikin reaktioita. Netissä suodatan ne trollihahmojen läpi, jolloin näkemykset yleensä kääntyvät totaalisen päinvastaisiksi."

Lehtomäkeä ylläpitävän henkilön mielestä trollauksesta on mennyt maku. Netissä meuhkaamisesta on tullut siinä määrin kansanhuvia, että trollia ja omalla nimellään vaahtoavaa on vaikea erottaa.

Lisäksi Lehtomäen luoja kummastelee joidenkin poliitikkojen haluja anonyymin nettikirjoittelun kieltämiseen, sillä suuri osa vihapuheesta kirjoitetaan omalla nimellä. Hän kokee, että valeidentiteetit ja anonymiteetti ovat lieveilmiöistään huolimatta tärkeitä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.

"Monille on erilaisista syistä johtuen ylitsepääsemätöntä tuoda itselleen tärkeitä asioita esiin omalla nimellä, joten tällainen "varaventtiili" on siksi hyvä olla olemassa."

Hän myös sanoo, että toisaalta poliitikot voivat hyödyntää trollien kärjistettyjä mielipiteitä.

"Trollit ovat hyviä liittolaisia saman suunnan poliitikoille, koska niihin verrattuna pystyy helposti vaikuttamaan maltilliselta", hän kuvailee Björn Wahlroosia liberaalia talouspolitiikkaa ajavien tahojen käyttövoimana.

SAMPO ROUHIAINEN