Ilmiöt
29.11.2018

Uusi Tiedekeskus Tuorla näyttää, miten tiede toimii – Turun yliopisto panostaa tiedematkailuun

Teksti:
Sampo Rouhiainen
Kuvat:
Juha Laurila
  • Maailman ihmeiden äärellä. Tiedekeskus kehittää koulujen kanssa elämyksellistä oppimista.
  • Samu (vas.), Armas ja Sisu Costiander ratkovat Tiedekeskus Tuorlan Halloweenillassa karmivia tehtäviä. Oppaana toimii koordinaattori Pasi Nurmi (oik.).

Tiedekeskus Tuorla on yksi Turun yliopiston tulevan tiedematkailustrategian tähdistä.

Kun tähtitieteen tutkijat siirtyivät viime keväänä Kaarinasta Tuorlan observatoriolta Quantumiin Yliopistonmäelle, Turun yliopisto hahmotteli tyhjille tiloille uutta käyttöä. Syntyi Tiedekeskus Tuorla, jonka tavoitteena on kertoa suurelle yleisölle, kuinka tiede toimii.

Ohjelmaa järjestetään kolmelle kohderyhmälle: perheille, ulkomaalaisille turistiryhmille ja koululuokille. Pääosassa ovat koulut, joiden kanssa tiedekeskus pyrkii kehittämään uuden opetussuunnitelman mukaista ilmiökeskeistä ja elämyksellistä opetusta. Tämä tarkoittaa paitsi kouluryhmien vierailuja, myös opettajien koulutusta.

”Tiede on tärkeä tekijä yhteiskunnan taustalla. Maailman ongelmien ratkaiseminen vaatii kokonaisvaltaista hahmottamista, ja tämä ajattelu lähtee jo kouluajalta”, keskuksen koordinaattori Pasi Nurmi avaa.

Keskuksen toimintaa pyörittää muutaman hengen tiimi. Tapahtumia varten ryhmää vahvistetaan eri alojen asiantuntijoilla, jotka ovat enimmäkseen jatko- ja opettajaopiskelijoita.

Lasten kanssa tiedekeskuksessa perehdytään esimerkiksi veteen, energiaan tai ilmastonmuutokseen. Yhdistävä teemana taustalla on kestävä kehitys.

Tuorlasta halutaan kehittää koululaisille eräänlainen luokkatilan jatke:

”Haemme toiminnasta ympärivuotista. Teemme koulujen kanssa entistä laajempia yhteistyökuvioita, jotta Tuorlaa ei miellettäisi pelkäksi luokkaretkikohteeksi”, Nurmi sanoo.

Keväällä tilat remontoitiin, ja kesällä Turun yliopiston järjesti Tuorlassa jo Lasten yliopiston leirejä, joilla 8–13-vuotiaat perehtyivät tieteelliseen ajatteluun itse tekemällä ja kokeilemalla.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

Anton Pönniö muotoili itselleen kumisen tekosilmän. Myös pomppupallona toimiva silmä loihdittiin sekoittamalla etanolia, vesilasia ja elintarvikeväriä. 

Armas (vas.), Sisu ja Maisa Costiander seuraavat, kun hiilihappojäätulivuori puhkuu savua ja saippuavaahtoa.

Koko perheelle sopivaa ohjelmaa ovat puolestaan suositut tiedeillat, joissa voidaan esimerkiksi kurkistaa virtuaalilaseilla ihmiskehon sisälle, perehtyä robotiikkaan omin käsin tai kuulla tutkijan näkemys siitä, onko vampyyreita oikeasti olemassa.

Perheiden ja koululaisten ohella planetaariossa käy vuosittain joitakin ulkomaalaisia matkailijaryhmiä. Lisäksi Turun yliopisto markkinoi itseään tiedekeskuksen kautta tulevaa opiskelupaikkaa pohtiville lukiolaisille, esimerkiksi erilaisten kurssien avulla.

Tällä hetkellä Tuorlassa käy vuosittain arviolta 7 000 vierailijaa, joista suurin osa piipahtaa myös planetaariossa. Aluksi tavoitteena on kaksinkertaistaa määrä. Koordinaattorin mukaan kävijöitä voisi olla jopa kolmin–nelinkertaisesti.

Parhaillaan Turun yliopistolle valmistellaan tiedematkailustrategiaa, johon sisältyy myös Tiedekeskus Tuorlan toiminta. Pasi Nurmen mukaan vierailijoille järjestettävät vapaa-ajan aktiviteetit ja tiedematkailu ovatkin voitollista toimintaa, joka kattaa omat kulunsa.

Yksi tiedekeskuksen tärkeistä tehtävistä on yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

”Tiedekeskuksen toiminta on tärkeää yliopiston näkyvyyden ja tunnettuuden kannalta”, Nurmi sanoo.

Testaa tiedematkailua!

Turun yliopiston ja Åbo Akademin sekä niiden säätiöiden vierailukohteissa käy vuosittain yli 100 000 vierailijaa. Tiedematkailua voi kokeilla vaikkapa näissä paikoissa:

• Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Ruissalo

• Ett Hem -kulttuurikotimuseo, Turun keskusta

• Eläinmuseo, Yliopistonmäki

• Saaristomeren tutkimuslaitos, Seili

• Tiedekeskus Tuorla, Kaarina

• Liedon Vanhalinna, Lieto

• Bengtskärin majakka, Bengtskär

 

Lue lisää:

Tutkimuskeskus, jota ei lukita yöksi

Turun yliopisto lahjoitti aikoinaan Suomen valtiolle Kultarannan ja valtio yliopistolle Seilin. Entä jos näin ei olisikaan tapahtunut? (10/2018)

Säätämistä ja uusia suunnitelmia – biologian kenttäkurssilla opiskellaan luonnon ehdoilla

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema on toiminut Seilin saaressa ympärivuotisesti jo vuodesta 1964. Siellä järjestetään esimerkiksi biologian kenttäkursseja, joilla on yhä paikkansa kotimaisen lajiston opettajana ja elämyksellisen oppimisen tyyssijana. (08/2017)

Avaruusfysiikkaa Arktiksella

Maailman pohjoisimmassa kaupungissa on piskuinen yliopistokeskus, jossa tutkitaan Arktista aluetta ja avaruutta. Turkulainen Erkka Heino on ollut Huippuvuorten yliopistokeskus UNISissa syksystä alkaen tohtorikoulutettavana. Hän oli yliopistokeskuksessa vaihto-opiskelijana jo vuoden 2016 keväällä ja piti tutkimuslaitosta laadukkaana. (01/2017)