Ilmiöt
13.11.2009

WEB 2.0 ja siitä eteenpäin

Internet mullisti maailman 1990-luvun alussa. Internetin toinen aalto, niin sanottu web 2.0, on näkökulmasta riippuen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen vallankumous tai ylihypetetty kupla. Olipa asiasta mitä mieltä tahansa, ilmiö on tullut jäädäkseen.

Suurin häly ilmiön ympärillä alkaa laantua. Havaittavissa on juhlan jälkeinen krapula: pelkkä versionumeron lisääminen substantiivin jälkeen ei enää riitä. Ilmiön vakiintuminen luo tilaisuuden pohtia, mitä uusi yhteisöllisempi internet ja siihen liittyvä sosiaalinen media tarjoavat tulevaisuudessa.

Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinosen asiantuntijuusaiheisiin kuuluvat muun muassa sosiaalinen media, innovaatiot ja teknologiaennakointi. Hän on oikea henkilö pohtimaan sosiaalisen median tulevaisuutta.

Heinosen mukaan sosiaalisen median suurin mahdollisuus liittyy yksittäisten ihmisten vallan kasvuun.

"Yksilön ääni kuuluu jatkossa kovempaa kuin ennen, ja yksilön vaikuttamismahdollisuudet paranevat."

Totta, nykyään kuka tahansa voi julkaista mielipiteensä verkossa ja saavuttaa julkaisulleen periaatteessa maailmanlaajuisen yleisön. Puhutaan vallan uusjaosta ja parvimaisesta verkkoaktivismista, joka kumuloi mikroteot makrovoimaksi.

Heinonen tunnistaa ilmiön kaksinaamaisuuden.

"Ihmisillä on inhimillinen taipumus käyttää teknologiaa niin hyvään kuin pahaan. Yksityishenkilöt voivat esimerkiksi vahtia kestävän kehityksen toteutumista yritystoiminnassa ja reagoida tarvittaessa ärhäkästi huomaamiinsa epäkohtiin. Toisaalta suuri vaikutusvalta voidaan nähdä myös uhkakuvana, jos esimerkiksi eettisesti arveluttavien asioiden ympärille aletaan rakentaa virtuaaliyhteisöjä."

Geeni-itseilmaisua ja tuoksublogeja

Tunnetuimpia sosiaalisen median sovelluksia lienevät blogit, Twitterin kaltaiset mikroblogit, yhteisölliset verkostoitumissivustot kuten Facebook ja LinkedIn, sisällönjakopalvelut kuten YouTube ja Flickr sekä kokonainen virtuaalimaailma Second Life. Sovellukset ovat valtaosin kaupallisten toimijoiden omistuksessa, ja ansaintamallien kehittyminen lisää entisestään tunkua nettiyhteisöllisyyden markkinoille. Mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

"Tulevaisuuden yllättäjä saattaa olla esimerkiksi biososiomedia, jossa ihmiset hyödyntävät omaa geenikarttaansa itseilmaisuun ja merkkien jättämiseen digimaailmassa. Toinen tulevaisuudennäkymä liittyy sosiaalisen median moniaististumiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi `touchblogeja`, joissa nettipäiväkirjojen visuaalinen, verbaalinen ja auditiivinen aineisto yhdistyy tuoksu- ja kosketuselementteihin", Heinonen visioi.

Sosiaalinen media on siirtymässä voimakkaasti vapaa-ajalta työajalle. Heinosen mukaan sosiaaliseen mediaan liittyvä osaaminen on yksi tulevaisuuden valttikorteista. Se on keskeinen osa sosioteknistä taitavuutta, ja pian myös välttämättömyys työelämässä pärjäämisen kannalta. Työpaikoilla sosiaalista mediaa tullaan hyödyntämään erityisesti yhteisöluovuuden työkaluissa.

Työpaikoilla ja julkisissa tiloissa voidaan nähdä esimerkiksi innovatiiviseen ajatteluun kannustavia uudenlaisia ympäristöjä, joissa hyödynnetään virtuaaliyhteisöjä ja digitaalista sisältöä. Tällainen pilottihanke on itse asiassa jo käynnissä: Lasipalatsin Kohtaamispaikka-kirjastossa on parhaillaan pystyssä Helsingin kaupunginkirjaston ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteishanke "Luova TulevaisuusTila".

Heinonen esittää myös mielenkiintoisen ajatuksen suomalaisten mahdollisuuksista alalla.

"Suomalaiseen kulttuuriin liittyvä omaperäisyys voi parhaassa tapauksessa poikia uusia `killerisovelluksia` esimerkiksi vanhustenhoitoon ja tulevaisuuden koulun oppimismalleihin liittyen."

Vallankumous muhii päiväkodeissa

Teknologian kehitys on jo nyt luonut osaamiskuilun sukupolvien välille. Jatkossa kuilu vain levenee. Tämän päivän lapset syntyvät mobiiliteknologian ja internetin kyllästämään maailmaan. Digimaailman aakkoset opitaan usein ennen oppivelvollisuuden alkua. Sosiaalisen median vaikuttajat eivät löydykään piilaakson auringon alta.

"Uuden ilmiön suurin vaikuttaja on kohta koulunsa aloittava, digikulttuurin läpäisemä todellinen nettisukupolvi. Näillä nuorilla on sisäsyntyisenä voimavaranaan uudenlainen ajattelutapa, joka muokkaa ensin koulumaailmaa ja myöhemmin työelämää", Heinonen kuvailee.

Teksti: Liisa Kemppainen

Kuvitus: Elli Vuorinen