Kampus
22.12.2020

”Ajattelin, että ei tämä näin voi mennä”– oikeustieteen opiskelija Camilla Koljonen perusti kierrätysfoorumin, kun kauhistui muutossa roskiin menevän tavaran määrää

Teksti:
Jasmin Vahtera
Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Camilla Koljonen nouti joulun alla tavaralahjoituksen kansainvälistä lakia opiskelevalta Farzamilta.

Oikeustieteen opiskelija Camilla Koljonen oli auttamassa kaveriaan muutossa, kun hän sai idean.

”Huomasin, kuinka paljon tavaraa oli menossa roskiin. Ajattelin, että ei tämä näin voi mennä.”

Hän päätti luoda Roskalava-tyyppisen Facebook-sivun, joka olisi nimenomaan opiskelijoita varten.

Tehdessään kanditutkintoaan Maastrichtin yliopistossa Hollannissa hän oli tutustunut kierrätysfoorumiin, jonka kautta muuttavat opiskelijat pystyvät pyytämään ja tarjoamaan ylimääräisiä tavaroita, vaatteita ja huonekaluja.

”Siellä pystyi esimerkiksi kysymään, olisiko jollain kananmunia, kun kaupat olivat jo kiinni.”

Koljonen antoi omalle sivulleen nimeksi Opiskelijatupa.

Tähän mennessä lahjoituksia on tullut niin opiskelijoilta kuin Facebookin Roskalava-ryhmistä. Koljonen on esimerkiksi noutanut tavaraa pois muuttojen edestä. Saadut tavarat hän kuvaa Opiskelijatuvan Facebook-sivulle, jotta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä.

”Opiskelijat muuttavat joskus tiheäänkin tahtiin paikasta ja jopa maasta toiseen. Tässä tavaroiden lahjoittamisesta ja saamisesta on hyötyä.”

Opiskelijatupa on saanut Koljosen mukaan lämpimän vastaanoton, ja myös vaihto-opiskelijat ovat löytäneet sen pariin.

”On ollut ihanaa kuulla ihmisten kiitoksia ja kommentteja.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Koljonen kuljettaa lahjoituksia paikasta toiseen omalla autollaan.

Tämä vuoden lokakuussa Koljonen järjesti osakuntasalissa vastaanoton, johon oli mahdollisuus tulla katsomaan ja noutamaan tavaroita. Vastaanottojen lisäksi hän suunnittelee aloittavansa myös tavaroiden lainauspalvelun.

”Esimerkiksi työkaluja, joita tarvitaan yleensä vain hetken ajaksi, voisi sitten lainata tätä kautta.”

Hän haluaisi järjestää myös roskaretkiä, joiden yhteydessä tarjoiltaisiin kahvia ja pullaa.

Erilaisen toiminnan ja vastaanottojen järjestämistä hankaloittaa tilakysymys. Koljosen haaveissa onkin löytää jokin sopiva tila, kerhohuone, jossa toimintaa voisi pyörittää keskitetysti.

Koljonen pyörittää Opiskelijatupaa pääasiassa yksin, mutta toivoo, että saisi jatkossa muitakin ihmisiä mukaan toimintaan.

Tavaroiden noutaminen ja toimittaminen olisi helpompaa, mikäli mukana olisi aktiiveja eri puolilta kaupunkia, ja jokainen voisi huolehtia oman lähialueensa noudoista ja toimituksista.

Vielä toistaiseksi Opiskelijatupa toimii ainoastaan Facebook-sivuna, mutta Koljosen haaveissa on perustaa yhdistys, mielellään Turun yliopiston ylioppilaskunnan alainen. Tällä hetkellä se ei ole vielä mahdollista, sillä perustettavalla yhdistyksellä pitäisi olla jo etukäteen jäseniä.

Ensi vuonna hän aikookin keskittyä yhdistysprojektin eteenpäin laittamiseen.

Koljosen mielestä on tärkeää, että tavaroita voi antaa ja saada hyvillä mielin ja pyyteettömästi. Raha ei Opiskelijatuvan toiminnassa liiku.

”Yhden television kun kävin viemässä, niin pyysin viisi euroa bensarahaa. Mutta normaalisti kuljetan tavaroita ihmisille omien menojen mukaan. Ne kulkevat helposti siinä samalla.”
 

Kiertotaloutta, eli käytettyjen tavaroiden antamista ja myymistä, on ollut jo pitkään. Vasta viime vuosina siitä on kuitenkin tullut suositumpaa ja hyväksytympää, kertoo tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektiasiantuntija Essi Silvonen.

Hän uskoo, että kiertotalouden suosiolla on yhteys sekä ilmastokeskusteluun että laajemminkin asenneilmaston muutokseen.

”Ihmiset haluavat enenevissä määrin elää kestävämmin. Tieto omien valintojen merkityksestä on lisääntynyt, mikä ohjaa yksilön tekemiä valintoja.”

Laajassa mittakaavassa kiertotalous pyrkii uudistamaan talousjärjestelmämme. Se kyseenalaistaa kasvun paradigman, johon yhteiskunnat tällä hetkellä nojaavat.

”Tämän hetken isoimpia kysymyksiä on se, miten pystymme tekemään taloudellisesta järjestelmästämme kestävän ympäristölle ja ihmisille”, Silvonen sanoo.

Sosiaalinen media ja uusi teknologia ovat mahdollistaneet kiertotalouden nousun. Silvosen mukaan kiertotalouden olisi ollut lähes mahdotonta toimia samalla volyymilla 15 vuotta sitten.

Kertotalouden kasvu pakottaa myös yritykset pohtimaan uudenlaisia toimintamalleja.

”Yritysten rooli kiertotalouden omaksujana on keskeinen, koska niissä syntyvät innovaatiot.”

On tietenkin myös yrityksiä, jotka ovat rakentaneet toimintansa suoraan kiertotalouden mukaisille malleille, kuten esimerkiksi vaatevuokraamo Vaatepuu.

”Vaatepuu menee kiertotaloudessa henkilökohtaiselle tasolle, sillä vaatteet ovat kuitenkin ihan iholla. Tällaisilla palveluilla on tärkeä roolin asenneilmaston muutoksessa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Koljonen toivoisi lisää ihmisiä mukaan Opiskelijatuvan toimintaan – uudet aktiivit voisivat huolehtia oman lähialueensa noudoista ja toimituksista.

 

Kiertotalous on sukupolviasia. Suomessa omistamiseen on totuttu viimeisten vuosikymmenten aikana. Sitä pidetään normaalina. Nuoret, joilla on yleensä vanhempiaan vähemmän resursseja, lähestyvät asiaa usein eri kulmasta.

”Nuori sukupolvi on aina uudistushenkinen ja kyseenalaistaa edellisen sukupolven tekemiset. Vanhemmat sukupolvet ovat hyvin vahvasti kiinni omistamisessa. Vaatisi todella ison harppauksen, että he luopuisivat siitä. Nuoremmille omistaminen ei välttämättä enää ole normi”, Silvonen pohtii.

Kiertotalous kyseenalaistaa omistamisen normin ja mahdollistaa osallisuuden ilman omistamista.

Tavaroiden käyttäminen on palveluistunut. Omistamisen tarve pienenee, kun tavaroita voi lainata tai vuokrata.

Silvonen uskoo, että meneillään on laajempi asenneilmaston muutos. Uudenlaisen kulttuurin ja toimintatapojen rakentaminen ja mahdollistuminen vaikuttavat suoraan toimintaamme.

”Kulttuuri on se mihin kaikki lopulta kiteytyy. Kulttuurinen muutos ja ajattelutapojen muutos saavat meidät toimimaan kestävämmin.”
 

Lue lisää

Essee: Oliko pakko taas ostaa? Mieltäni disruptoiva Nuuskamuikkunen riistää minulta ostamisen ilon

Jos ei voi kuluttaa, kuinka voi tuntea olevansa elossa, pohtii Samuli Tikkanen. (6/2020)

Turussa voi korjata fillarin nyt ilmaiseksi: ”Sisään voi kävellä pyörän kanssa ja polkea sen ulos”

Kyseessä ei ole pyörähuoltamo vaan vapaasti käytettävä tee-se-itse-tila, jossa on työkaluja ja varaosia pyörien korjaamiseen. Siis pyöräpaja. (4/2019)