Kampus
18.10.2019

Epäsopua, junttausta, yllätysesityksiä – TYYn edaattorit puivat menneitä kausia, mutta kehuvat ylioppilaskunnan muuttuneen yhtenäisemmäksi

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Tyypillinen ateria edustajiston kokouksessa.

Banaanin puolikkaita, viinirypäleitä, juustoleipiä. Kun katsoo kokouseväitä, tulee mieleen eskarin kevätretki. 

Tämä on kuitenkin aikusten leikkiä. Täällä harjoitellaan politikointia, juntataan päätöksiä ja väitellään väittelyn ilosta.

Pitääkö mielikuva ylioppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttävästä edustajistosta paikkansa? Ainakin joskus. Aiemmin paljon pahemmin, silloin kun oltiin kahta leiriä.

Inari Harjuniemen (Soihdunkantajat) aloittaessa edarissa välit eivät enää olleet niin tulehtuneet. Vuosi oli 2016. 

”Kumpikin osapuoli oli kuitenkin varpaillaan sen suhteen, miten tehdä yhteistyötä.”

Harjuniemi on edustajiston jäsen eli edaattori ja keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja. Osapuolilla hän viittaa ”renkaaseen” ja sen ulkopuolisiin ryhmiin. 

Renkaan muodostivat oikeustieteen opiskelijoiden ryhmä Lex, kauppatieteen opiskelijoiden TSE-lista ja lääketieteen opiskelijoiden ryhmä TYY Terveeksi eli TyTe. 

Ulkopuolelle jäivät kaikki muut: luonnontieteiden ja tekniikan Hybridiaani, kasvatustieteen Eduxi, Vihreä vasemmisto, Vihreä lista, Soihdunkantajat, Kokoomus, Humanistilista…

Edustajiston nykyinen puheenjohtaja Tuomas Dahlström (Lex) muistaa jakautuneisuuden ajan hyvin. Hänen aloittaessaan 2014 edustajisto oli hyvin toisenlainen.

”Joistakin asioista väiteltiin tai tapeltiin vain väittelyn vuoksi. Rengas oli erillään muista, mutta nyt rajat ovat vähän laskeutuneet. Tehdään korostuneesti enemmän yhtenäistä ylioppilaskuntaa", Dahlström sanoo.

Harjuniemi muistaa, että joillakin edaattoreilla oli selkeänä tavoitteena lisätä renkaan ja muiden ryhmien välistä vuoropuhelua. 

Toimintakulttuuri on siistiytynyt. 

”Mutta edelleen kummaltakin puolelta löytyy ajattelua, että nuo ovat meidän kanssa eri mieltä vain periaatteesta tai koska niiden kuuluu vastustaa meitä,” Harjuniemi sanoo.

Toisaalta vanhat kiistat eivät ole enää ajankohtaisia.

Kuten TYYn kirjasto.
 

TYYn kirjasto perustettiin 10. helmikuuta 1928. Se keskittyi peruskurssikirjojen tarjoamiseen, mutta kokoelmaan kuului myös muuta kirjallisuutta. Sillä oli palkattu kirjastonhoitaja.

Kirjasto lopetettiin vuonna 2014. Vääntöä oli kestänyt monta vuotta, lakkautusta esitettiin kerta toisensa perään.

Harjuniemi kutsuttiin ’Minäkin käytän TYYn kirjastoa’ -Facebook-ryhmään. Proffassa hän joutui kuuntelemaan kaverien argumentointia siitä, mitä kirjastolle pitäisi tehdä.

”Silloin edari alkoi kiinnostaa enemmän.”

Kolme kautta edarissa viihtynyt Paavo Palanterä (Hybridiaani) aloitti ryhmänsä puheenjohtajana juuri silloin, kun viimeinen, ratkaiseva esitys kirjaston kohtalosta oli tulossa käsittelyyn.

Keskustelu oli hänen mukaansa turhankin kärkästä, ajoittain asiatonta.

”Tuolloin oli vielä siirtymävaihe käynnissä asenteiden puolesta.” 

”Nyt edustajisto on kypsempi.”

Syyksi hän arvelee ajan kulumista: Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntien yhdistymisestä on kymmenen vuotta.

Suurin osa nykyisistä edustajista ei ole ollut opiskelijoina silloin, kun yhdistyminen oli pinnalla. 

”Luulen, että se auttaa yhtenäisen TYY-kuvan luomisessa.” 

Yleisesti Palanterä ei näe junttausta ryhmiin liittyvänä asiana, vaan ”valitettavana osana opiskelijavaikuttamisen henkeä”.

”Kaksi vuotta on suhteellisen pitkä aika opiskelijan ajassa. Suuri osa toimii edarissa vain yhden kauden. Vaihtuvuuden kulttuurin takia samoja asioita tuodaan kausittain esille.”
 

Kirjaston lakkautuspäätös kuvaa yhtä selkeää jakolinjaa edarissa: tulisiko ylioppilaskunnan olla laajasti palveleva vai tiiviisti koulutus- ja sosiaalipoliittiseen edunvalvontaan keskittyvä? 

Siitä päästään rahojen käyttöön, ja sen ympärillä mielipiteet välillä kärjistyvät, Katariina Kulha (Vihreä lista) sanoo.

”Eikä keskustelussa aina tähdätä toisen näkökulman syvälliseen ymmärtämiseen.”

Aikaisemmin pienistäkin rahasummista on kiistelty. Senkaltainen toiminta on kuitenkin Kulhan mukaan jäänyt taaksepäin.

”On puhuttu isommista periaatteellisista kysymyksistä, kuten siitä, pitäisikö Q-taloa pyörittää vaikka se olisi tappiollista. Se on mielekkäämpää kuin edestakainen jankkaaminen jostain sadasta eurosta.”

Toisaalta kaikissa demokraattisissa elimissä puhutaan siitä, miten yhteisiä rahoja käytetään. 

Onko edarissa aitoa keskustelua ja mahdollisuus tehdä kompromissejä? Dahlströmin mukaan ihmisillä on monesti hyvin samanlaisiakin näkemyksiä asioista. 

”Mutta sitten saatetaan poteroitua eikä löydetä yhteistä säveltä, vaikka se olisi jo olemassa – juututaan ajattelemaan, että ’tuo on tuosta ryhmästä’ eikä nähdä, että voi olla yhteisiä intressejä.” 

”Pitäisi vain uskaltaa laskea omia suojamuureja.”

Edustajiston puheenjohtajana Dahlström on yrittänyt toimia siltojen rakentajana. Hän on äänestänyt kaikissa äänestyksissä tyhjää, koska puheenvuoroja on hankala jakaa, jos ottaa itse kantaa isoihin asiakysymyksiin.

Tulevalla kaudella edustajiston puheenjohtaja menettää edustajiston jäsenyytensä ja hänen tilalleen tulee varajäsen. Tarkoitus on varmistaa puheenjohtajan riippumattomuus. 

Dahlström onkin kokenut monesti paineita äänestää.

”Esimerkiksi Tylkkärin formaatista äänestettäessä.”

Syksyllä 2018 äänestettiin ensin äänestystavasta. Päätettiin järjestää suljettu lippuäänestys. Kokoomuksen Roope Ruohonen katuu, että äänesti sen puolesta. 

”Olisi ollut parempi, että äänestyskäyttäytyminen olisi ollut avointa.” 

Viimeinen äänestys päätettiin arvalla. Tylkkärin budjetti ja formaatti säilyi entisellään.
 

Edarin aloittaessa kaksivuotiskautensa toiminta on alkuun hakemista. Iso osa tekijöistä vaihtuu. Moni on toiminut aiemmin järjestöaktiivina, mikä voi luoda turhan isoja odotuksia. 

He ovat tottuneet tekemään konkreettisesti asioita. Mutta edarissa tehdään vain päätöksiä, kuin kumileimasin. Joku muu toteuttaa ne. Se voi olla vaikeaa hyväksyä.

Vielä pahempaa on, kun tärkeä asia, jonka halusi laittaa kuntoon, ei olekaan TYY:ssä rikki. Sen puolesta on saatettu puhua jopa kymmeniä vuosia, ja se on edennyt hiljalleen.

Opiskelijoiden mieltä kaihertaviin opintotukeen ja sosiaaliturvaan taas voi vaikuttaa vain vähän ja epäsuorasti. Tai sitten ei edes pääse päättämään mistään, jos tulee vaikka vain kevätkaudeksi!

”Voi olla hirveästi ajatuksia mitä TYYn pitäisi tehdä. Toteuttavista asioista pitäisi kuitenkin päättää kerran vuodessa, ja jättää toteuttaville tahoilla työrauha,” Harjuniemi sanoo. 

Hän toivoo, että edari kävisi enemmän keskustelua siitä, mihin asioihin keskitytään.

”Kaikki haluavat aina lisätä toimintasuunnitelmiin omia kivoja ja tärkeitä projekteja, eikä kukaan vastusta. Se vain menee helposti siihen, että projekteja on ihan liikaa.” 

Kaksivuotiskausi on tietyllä tapaa ongelmallinen. Ensimmäinen vuosi menee opetteluun, toinen vaaleihin valmistautumiseen.

Myös Dahlström haluaisi edariin lisää pitkäjänteisyyttä, ”yhteisiä maamerkkejä tulevaisuuteen”. Kun jostain asiasta tehdään päätös ja suunnitelma, siinä tulisi pitäytyä. 

”Ei aina yritettäisi löytää jotain uutta ja omanlaista.” 

Edustajiston lyhyt toimikausi ja tiuhaan vaihtuva jäsenpohja voivat vähentää halukkuutta tai kykyä arvioida päätösten vaikutusta vuosikymmenten päähän.
 

Kauden 2018–2019 toinen puolisko on ollut edarissa hiljainen, pääsihteerin ja Tylkkärin päätoimittajan valintaa lukuun ottamatta. Suuret keskustelut käytiin viime vuonna: OLL-jäsenyys, etäkampuksilla käyminen, Tylkkäri-selvitysten tekeminen ja läpikäynti.

Iltakoulussakin käytiin aiemmin enemmän debattia asioista, Harjuniemi sanoo.

”Nykyään tuntuu, että siellä lähinnä briiffataan edaattoreita kokousasioista. Silloin kun itse aloitin, kaikki olivat jo perehtyneet asioihin iltakouluun mennessä ja silloin tunnusteltiin muiden aikeita.”

Kokousten jälkeinen vapaamuotoinen hengailu Proffassa on myös jonkin verran menettänyt suosiotaan. Ovatko edaattorit väsyneitä?

”Paljon enemmän ihmiset juttelee omista jaksamisongelmistaan”, Harjuniemi toteaa.

Dahlström tunnistaa myös ilmiön.

”Maailma on muuttunut opintoaikojen ja tukien pienentämisen takia. Ihmiset saattavat mieluummin mennä töihin tai opiskella kuin vaikuttaa yhteisiin asioihin. En usko, että päättäjät eduskunnassa ymmärtävät näitä kerrannaisvaikutuksia.”

Opiskelijat miettivät tarkkaan, mihin lähtevät mukaan. 

Varajäsenten ansiosta on toki mahdollista jäädä pois kesken kauden, jos esimerkiksi saa opintonsa valmiiksi. Varajäsenet paikkaavat myös poissaoloja kokouksista.

Haastatelluista edaattoreista moni kokee kokoonpanojen vaihtelun ongelmallisena, jos varajäsenet eivät ole perehtyneet käsiteltäviin asioihin. Toisaalta sitä kautta useampi pääsee kokeilemaan edarin toimintaa.

Jatkuvuuden kannalta olisi myös hyvä, jos edarissa olisi useamman kauden edustajia. Yhä harvemmalla vain on käytettävänään neljä vuotta opiskelijavaikuttamiseen. Edariura pitäisi aloittaa heti opintojen alussa, jos haluaa saada maisterin paperit viidessä vuodessa.
 

Äänestysprosentti TYYn edarivaaleissa on Suomen huippua: 41,98 prosenttia vuonna 2017. Se on hyvä saavutus, vaikka legitimiteetin kannalta silti ongelmallinen. Edustajisto kuitenkin puhuu 14 000 jäsenen suulla ja päättää poliittiset linjaukset.

Jos vain 40 prosenttia opiskelijoista on ollut valitsemassa edustajia linjan määrittelyyn, voi kysyä, onko se opiskelijoiden tahto. 

”Toisaalta edustuksellisessa demokratiassa voidaan ajatella, että ne jotka jättävät äänensä käyttämättä, tekevät sen tietoisesti ja ikään kuin luovuttavat käsissään olevan vallan muille äänestäjille”, Katariina Kulha sanoo.

Hän näkee, että alhaisen äänestysprosentin nostamiseksi pitää tehdä töitä, mutta se ei ole peruste vaatia ylioppilaskuntaa olemaan tekemättä sitä tai tätä.

”Kun vaalit on käyty, edustajistolla on mandaatti tehdä poliittiset linjaukset ja rahankäyttöpäätökset.”

Haastatelluista edaattoreista muutama myöntää itsekin jättäneensä äänestämättä ensimmäisissä vaaleissaan. 

”En fuksina tiennyt, mikä se edari on.” 

”Kun itse tulin valituksi, huomasin, että tämä on oikeasti aika tärkeää. Jos haluaa, että edari puhuu asioista, joihin itse uskoo, niin kannattaa äänestää”, Harjuniemi sanoo.

Myös Dahlsröm jätti äänestämättä 2011.

”Edustajiston toiminta on etäistä riviopiskelijalle, olin itsekin sellainen. Eikä kaikkia kiinnosta, vaikka mitä tekisi.”

Valtio-opin erikoistutkija Juha Ylisalo Turun yliopistosta arvioi, että edustajisto lienee keskiverto-opiskelijalle melko tuntematon. Opiskelija ei tiedä mitä se tekee tai mitä omasta äänestysvalinnasta seuraa. 

”Ehkä ajatellaan, että se on tekemisissä aika pienten asioiden kanssa. Yksittäiset kysymykset saattavat kiinnostaa suurempia joukkoja, muistan muutaman vuoden takaa kirjaston kohtalon, joka keskustelutti.”

Ylisalo lisäisi valistustyötä edarista.

Haasteensa asettaa 2000-luvulla syntyneiden mediankäyttötottumukset. Eivät he välttämättä seuraa uutiskirjeitä tai Facebook-sivuja. Dahlström arvioi, että moni äänestäisi, jos vain saisi vielä lisää tietoa.

Yksi selkeä ratkaisu äänestysaktiivisuuden kasvattamiseksi olisi tuoda lisää ihmisiä ehdolle. Äänestysprosentti korreloi vahvasti ehdokkaiden määrän kanssa. Moni äänestää tuttavaansa. 

Aktiivisimmin vaaleissa äänestävät oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat: noin 60 prosenttia heistä käytti viimeksi äänioikeuttansa. 

Oikis on lääkiksen tapaan vahvasti professionaalinen. Siellä on vain yksi pääaine ja vahva me-henki. Lisäksi se on tiedekuntana esimerkiksi humanistista pienempi. ”Omalle listalle” ei tarvita kovin montaa henkilöä, niin äänestettävänä on jonkun kaveri tai kaverinkaveri. 

Pelkkä oppiaineidentiteetti ei silti riitä. Alhaisin äänestysprosentti 2017 oli kasvatustieteissä, hieman päälle 30 prosenttia.

Kokoomuksen Ruohoselle kysymys alhaisesta äänestysaktiivisuudesta näyttäytyy automaatiojäsenyyden kautta. 

”Mielestäni se kertoo siitä, että opiskelijat eivät koe ylioppilaskuntaa omakseen. Jos ylioppilaskuntaan kuuluisivat vain ne, jotka siihen haluaisivat, äänestysaktiivisuus nousisi”, Ruohonen väittää.

Ammattikorkeakouluissa äänestysprosentit ovat kuitenkin vapaaehtoisesta jäsenyydestä huolimatta alhaiset. Viime vuonna Turun AMK:n opiskelijakunnan vaaleissa se oli 13,1 %.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta päätti viime vuonna lisätä linjapaperiinsa, että se ajaa automaatiojäsenyyden poistamista siirtymäajalla. TYYn linjapaperia päivittäessä kysymys ei noussut esiin.
 

TYYn kirjaston jälkeen uudeksi ”ikuisuusaiheeksi” on noussut ylioppilaskunnan jäsenyys Opiskelijoiden liikuntaliitossa (OLL). Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) päätti erota ­OLL:sta 2013, ja jokaisen ylioppilaskunnan piti itse päättää liittyäkö siihen. TYY liittyi OLL:iin vuoden 2015 alusta.

Jäsenyys maksaa ylioppilaskunnalle noin 7 000 euroa vuodessa. Osa ryhmistä on sitä mieltä, että se on turhaa rahan menoa. 

Lex aikoi esittää tällä kaudella toistamiseen liikuntaliitosta eroamista, mutta perui aikeensa, kun muut ryhmät ilmaisivat turhautumisensa uuteen käsittelyyn. 

”Voimasuhteiden muuttuessa varmaan halutaan taas testata, onko tämä se vuosi, kun siitä päästään eroon”, Harjuniemi kuvailee.

Kun hän itse oli käsittelemässä asiaa ensimmäistä kertaa, lopputulos pysymisen puolesta oli selvempi – ”Nyt se on mennyt lähemmäksi fifty-fifty-tilannetta.”

Lopulta oman kantansa saa läpi se, joka jaksaa sitä pisimpään toistaa. 

”Kyllähän se OLL:stä eroaminen junttaamiselta vaikuttaa, mutta en koe sitä huonona asiana”, sanoo Ruohonen.

”Varmaan siitä taas ensi vuonna äänestetään.”

”Voidaan äänestää vaikka joka kokouksessa. Tietysti jos tulee selkeästi turpaan jossain asiassa, niin kannattaa odottaa seuraavaan edustajistokauteen.”

Välillä pöydälle tuodaan esityksiä nopealla aikataululla, ilman mitään pohjakeskustelua. Tällainen oli esimerkiksi Turun ylioppilasteatterin tuen puolittaminen vuonna 2016.

”Toisinaan tuntuu, että esitykset rahojen suhteen eivät ole loppuun asti mietittyjä”, Kulha kommentoi.

Ruohosta asioiden hidas eteneminen turhauttaa, mutta hän ei pidä sitä välttämättä huonona asiana.

”Se on demokraattisen prosessin ominaisuus.”

Hänen mieleensä muistuu vanha edarivaikuttaja.

”Hän sanoi, että jos hitaus on se hinta, joka pitää maksaa rauhallisesta demokraattisesta ympäristöstä, on hän valmis sen maksamaan.”

”Olen samoilla linjoilla.”
 

Erikoistutkija Juha Ylisalon mukaan edustajisto on yliopistossa tärkeä itsehallinnon muoto, varsinkin kun yliopistodemokratia muuten on ”aika rajoittunutta”. 

”Sillä on myös demokratiakasvatuksen tehtävä. Moni poliitikko on oppinut edarissa yhteisten asioiden hoitamista ja ponnistanut politiikkaan.”

Ilman edustajistoa ja ylioppilaskuntaa yliopisto muistuttaisi enemmän palveluorganisaatiota, jonne tullaan asiakkaaksi, Ylisalo sanoo.

”Ei se olisi niin yhteisöllinen kuin mitä se tällä hetkellä on.”
 

Edustajistovaalit järjestetään 1.–6.11. 2019. Äänestysaika alkaa 1.11. klo 10.00 ja päättyy 6.11. klo 17.00. Äänestäminen onnistuu myös kotikoneelta utu-tunnuksilla.
 

Näin listat muuttaisivat TYYn poliittista linjapaperia

Tylkkäri kysyi edustajistoryhmiltä, miten ne muuttaisivat TYYn poliittista linjapaperia. Linjapaperi ohjaa mm. hallituksen kannanottoja.
 

Humanistilista

”Humanistilista kokee, että TYYn poliittinen linjapaperi (hyväksytty edustajiston kokouksessa 16.5.2018) on ollut hyvä ja toimiva. Linjapaperissa korostuvat Humanistilistalle tärkeät arvot: saavutettavuus, kulttuuri ja monialaisuus.

Nykyisessä linjapaperissa hyvää on se, että se mahdollistaa ylioppilaskunnan toiminnan myös opiskelijayhteisön ulkopuolella. Turun, Rauman ja Porin kaltaisissa yliopistokaupungeissa opiskelijoiden etuihin vaikuttaminen on tärkeää myös kunnallisella tasolla.”
 

Hybridiaani

”Nykyiseen poliittiseen linjapaperiin Hybridiaani sai läpi kirjauksen, jossa haluttiin lisää tekniikan koulutusta Turun yliopistoon. Tulevalla edustajistokaudella haluamme tuoda linjapaperiin kirjauksia mm. ylioppilaskunnan vahvemmasta roolista tuutoroinnissa sekä tiukempia vaatimuksia kaupunkien päättäjien suuntaan opiskelijakaupunki-imagon merkityksen tunnustamisesta ja merkityksestä.”
 

Kokoomus

”Ylioppilaskunnan jäsenyyden tulee perustua tulevaisuudessa vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuus ja opiskelijat hallintoelimissä toimivat opiskelijaedunvalvonnan kulmakivenä sekä pohjana laajemmalle opiskelijayhteisöllisyydelle.”
 

Soihdunkantajat

”Soihdunkantajat ovat kuluneella kaudella ajaneet opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen tarpeita vastaavaa kampusaluetta, mm. ajamalla yö-bussiverkoston kehittämistä. Tämä linja tulee näkyä myös tulevan kauden linjapaperissa.

Linjapaperin vaatimus kampusalueen kehittämisestä kevyenliikenteen ehdoilla tulee kuulua myös ylioppilaskunnan ulkopuolelle.

Lisäksi TYYn tulee tukea opiskelijoille tärkeiden tilojen säilyttämistä ja kehittämistä entistä voimakkaammin.”
 

TSE-lista

”TSE-lista toivoisi TYYn ottavan vahvemmin kantaa poliittisessa linjapaperissaan aloituspaikkojen perusteettomia lisäyksiä vastaan.

Holtiton aloituspaikkojen lisääminen yliopistoissa heikentää sekä opetuksen laatua rajallisten resurssien jakaantuessa entistä suuremmalle joukolle että opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä korkeakoulututkintojen kokiessa inflaation.

Uhka aloituspaikkojen lisäämisestä on erityisen suuri aloilla, joita yliopistojen on edullista kouluttaa.”
 

Vihreä vasemmisto

”TYY:n täytyy poliittisessa linjapaperissaan kannattaa sellaista vastikkeettonta perustuloa, joka mahdollistaa kaikkien opiskelijoiden päätoimisen opiskelun elämäntilanteesta riippumatta.

Kaikessa ylioppilaskunnan ja yliopiston päätöksenteossa tulee arvioida ympäristövaikutukset ja vaikutukset opiskelijoiden ja muun yliopistoyhteisön mielenterveyteen.

TYY:n on julistauduttava linjapaperissaan feministiseksi.”
 

Vihreä lista

”Olemme pääosin tyytyväisiä nykyversioon. Lisäyksiä ja tarkennuksia: Opetushenkilökunnan rekryjä valmistelevissa työryhmissä tulee olla opiskelijaedustus. Halloped-valinnoissa tulee huomioida myös etäkampusten edustus.

Uusien opetusvastuiden toteuttaminen ei saa tapahtua muiden oppiaineiden kohtuuttomalla kustannuksella. Mikäli tutkintovaatimuksiin kuuluu harjoittelu, tulee tiedekunnan tarjota harjoittelupaikkoja esimerkiksi tutkimustehtävissä.

Yliopiston tulee sitoutua Fossil free -kampanjaan.”
 

Eduxi, Lex ja TYY Terveeksi eivät vastanneet kyselyyn. Demokraateille kysely lähti myöhässä, mistä Tylkkäri pahoittelee.

Artikkelia korjattu 21.10. klo 9.38: Humanistit on oikeasti Humanistilista, Hybridi taas Hybridiaani.

Artikkelia korjattu 21.10. klo 15.06: Punavihreä vasemmisto on oikeasti Vihreä vasemmisto, vihreät nuoret taas Vihreä lista.

Lue lisää

Analyysi: Vaalien kylmä matematiikka

Ylioppilaskunnan edustajistovaalien voittajat on helppo arvata ennen kuin yhtään ääntä on annettu. Jo ehdokasasettelu paljastaa tuloksen. (2017)