Kampus
31.01.2018

Geologian opiskelijat rikkovat kielikuplia: ”Ihmiset lämpenevät, kun olemme saman katon alla"

Teksti:
Kirsi Uusitalo
Kuvat:
Juha Laurila
  • Teppo Lindberg Turun yliopistosta ja Fanny Makkonen Åbo Akademista ovat geologian opiskelijoiden yhteisjärjestön aktiiveja.

Kahden yliopiston kaupungissa voisi kuvitella, että ruotsin- ja suomenkielisillä opiskelijoilla olisi runsaasti yhteistä hyrinää. Mutta ei, rinnakkaiseloa vietetään lähinnä omissa kielikuplissa. Poikkeuksiakin löytyy.

Turkulaiset geologian opiskelijat ovat tiivis ja pieni porukka. Viime vuonna Turun yliopistoon (TY) ja Åbo Akademiin (ÅA) otettiin sisään yhteensä 30 alan opiskelijaa. Ei siis ihme, että opiskelijoilla on ollut yhteinen, kielirajat ylittävät Pulterit-järjestö jo vuodesta 1960.

Molempien yliopistojen geologian oppiaineet majailevat Geotalossa, vanhan Akatemiatalon naapurissa, jossa Pultereilla on talossa kokoustila.

Pultereiden puheenjohtajan Teppo Lindbergin (TY) ja rahastonhoitajan Fanny Makkosen (ÅA) mukaan paikka tuntuu kodilta.

”Geologit viihtyvät verkkareissa”, Makkonen kertoo.

Lindberg nyökyttelee. Kotoisuutta luo tuttuus: pienessä oppiaineessa kaikki tuntevat toisensa.

”Geologit ovat vähän ryönäisiä. Kukaan ei tuomitse, millainen olet.”

MITEN PULTERIT on saanut yliopistojen rajat ylittävän järjestön pyörimään jo vuosikymmenten ajan? Pitkät yhteiset perinteet ja oppiaineiden sijainti aivan toistensa naapurissa auttavat.

Kolmas syy on tietoinen valinta nähdä vaivaa kaksikielisyyden eteen. Pultereilla on sekä suomen- että ruotsinkieliset tiedotus- ja tapahtumavastaavat.

Vaikka kaksikielisyys vie aikaa, siihen halutaan panostaa: viestintä madaltaa kummaltakin puolelta kynnystä tulla mukaan.

”Vieraan kielen puhumista karsastetaan, mutta ihmiset lämpenevät, kun olemme täällä jatkuvasti saman katon alla samojen ihmisten kanssa tekemisissä”, Lindberg toteaa.

Makkosen mukaan kaksikielisillä opiskelijoilla on sillanrakentajan rooli, kun uusia ihmisiä houkutellaan tapahtumiin.

”Vain ruotsin kieltä puhuvat eivät lähde helposti mukaan yliopistot yhdistävään toimintaan. Meillä Åbo Akademissa vuosikurssit sekoittuvat kuitenkin tosi hyvin – puhutaan geologiperheestä. Ummikot vedetään mukaan.”

YHTEISEN JÄRJESTÖN ei ole kuitenkaan tarkoitus olla kielikerho. Molempien aktiivien mielestä Pultereissa parasta ovat uudet kontaktit, läsnäolo ja yhdessä tekeminen.

”Yhteistyö on mahdollisuus. Tutustumme maan toista pääkieltä puhuviin oman alan opiskelijoihin. Sitä kautta voi saada lisää virtaa, osaamista ja tietämystä,” Lindberg listaa.

Makkoselle tärkeitä ovat olleet myös Pultereiden alumnipäivät:

”Työelämässä mukana olevat geologit sanovat, että he eivät ole tehneet mitään työtä, jossa ruotsin kieli ei olisi tullut vastaan.”

LINDBERG ja Makkonen vinkkaavat, että Åbo Akademin opiskelijajärjestöihin voi tutustua vaikkapa urheilun avulla. Pelatessa kun ei tarvitse puhua niin paljon. Pultereiden omiin perinteisiin kuuluu TY:n ja ÅA:n geologian opiskelijoiden keväinen jalkapallo-ottelu.

”Jos meillä on pesis- tai futismatsi, yleensä me pistetään ÅA ja TY vastakkain. Se on helppo kahtiajako”, Lindberg selittää.

”Mutta suomen- ja ruotsinkielisten välillä ei ole mitään kilpailua. Kyllä me myös sekoitetaan joukkueita,” Makkonen tähdentää.

ASSER JUNNILA on konkari kielimuureja murentavassa Teekkarikomissiossa, jonka tehtävä on vaalia teekkariperinteitä sekä yhdistää teekkarikiltoja TY:ssa ja ÅA:ssa.

”Jos yhteisiä perinteitä ei ole, vaaditaan aluksi vahvaa visiota siitä, mitä yhdessä voisi saada aikaan”, arvioi Junnila, joka toimi aikaisemmin TY:n tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestön Digitin puheenjohtajana.

Komissioon kuuluu neljä kiltaa: ÅA:n puolelta DaTe ja Kemistklubben, TY:sta Digit ja Nucleus. Yhteistyötä avittaa se, että DaTen ja Digitin tilat sijaitsevat lähekkäin Agorassa.

”Kun kiltahuoneet ovat saman käytävän varrella, tulee väkisinkin hengattua yhdessä”, Junnila sanoo.

Hengailun lisäksi järjestöt juhlivat yhdessä esimerkiksi Pikkuwappua, jona teekkarilakki lasketaan talvilevolle.

Yhdessä tekeminen tuo uusia suhteita ja hälventää ennakkoluuloja. Tarvittaessa opiskelijat puhuvat keskenään englantia.

”Teekkarikomissiossa on visioitu illanviettoa, jossa vitsipohjalta pukeuduttaisiin kliseiksi. Ylipistolaiset suomenruotsalaisiksi ja akademilaiset suomalaisiksi.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Kommentti: Kieliloikka vaatii tekoja

Syksyllä 2016 taidehistorian ainejärjestöt Kuvatus (TY) ja Eikon (ÅA) järjestivät möten Arkenissa. Tapaamisessa sovimme, että jatkossa Kuvatuksen juhlat ovat avoimia Eikonin väelle ja toisinpäin.

Idea ei oikein ottanut tulta alleen. Suomen- ja ruotsinkielisten taidehistorian opiskelijoiden on vaikea tuntea itsensä tervetulleeksi vieraiden iltamissa, mutta uusia yhteisiä rientojakaan ei suunniteltu.

Mikä neuvoksi?

Geologien ja teekkareiden kokemusten mukaan kieliloikka onnistuu, kun kielestä ei tehdä suurta numeroa. Pääasia on, että molemmilla puolilla on aitoa halua tutustua naapuriyliopiston tyyppeihin ja että tarjolla on mukavaa tekemistä.

Jos toiveissa on yhteisiä tapahtumia ja perinteitä, niitä kannataa suunnitella yhdessä. Englantia voi ja saa käyttää apuna.

Kirsi Uusitalo

Lue lisää:

Turun yliopisto ja Åbo Akademi kohti yhteisiä tiloja

ICT-alan opiskelijat muuttavat Luonnontieteiden talo 2:een yhdessä kielikeskuksen kanssa. Uuteen Geotaloon houkutellaan kansainvälisiä maisterivaiheen opiskelijoita. (11/2014)

Pakkosuomi

Turhautuminen toista kotimaista kohtaan ei koske vain ruotsia. Myös suomen kieli ottaa päähän. (8/2015)

Ruotsia vaille valmis

Kielikeskuksen ruotsin kielen kertauskursseille on vuosi vuodelta enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Kulttuurihistoriaa opiskellut Toni sai tarpeekseen kielikeskuksen toiminnasta ja haki muualta apua ruotsin opiskeluun. Keskuksen johtajan mukaan suurimmat ongelmat liittyvät lainsäädäntöön, eivät resursseihin. (11/2014)

Kimpassa

Tunnustetaan tosiasiat: Turun yliopisto ja Åbo Akademi kuuluvat yhteen. (4/2015)