Kampus
01.10.2019

Kampusmetsikön kohtalonhetket – Rakennuttajan mukaan parkkipaikat pitää joka tapauksessa tehdä, asiantuntija kannattaa reipasta korotusta pysäköintimaksuun​

Teksti:
Miika Tiainen & Teemu Perhiö
Kuvat:
Miika Tiainen
  • Tämän polun ja sitä ympäröivän metsikön paikalle on tarkoitus rakentaa parkkipaikka. Pysäköintialue tulee uuden Aurum-rakennuksen henkilökunnan käyttöön.

Puustoa vai parkkipaikkoja? Yliopiston hyvinvointiviikosta tuli suuri pysäköintiviikko, sillä uuden Aurum-rakennuksen pysäköintialue on puhututtanut yliopistolaisia puolesta ja vastaan useamman päivän ajan.

Perjantaina 4.10. yliopisto ja SYK järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden klo 9.00 Agora-rakennuksessa. Sitä ennen töitä ei aloiteta, Suomen yliopistokiinteistöjen johtaja Aki Havia kertoo.

”Sen jälkeen sitten katsotaan, mitä tapahtuu ja päätetään aloituksesta erikseen.”

Tästä on kyse: Educariumin ja Calonian välinen metsikkö lanataan parkkipaikoiksi

Keskiviikkona 2.10. Assistentinaukiolla järjestetään mielenosoitus metsikön säilyttämisen puolesta. Mielenosoittajat haluavat kannustaa rakennuttajaa etsimään parkkipaikalle uuden sijainnin tai vähentämään parkkipaikkojen määrää.

Parkkipaikkaa vastustava adressi oli jutun kirjoittamishetkellä kerännyt yli 1100 allekirjoitusta.

Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ilmoitti maanantaina vastustavansa parkkipaikkaa ja liittyi tukemaan protestia.

”Kampus ei ole parkkipaikka, päinvastoin, kampuksen tulee olla viihtyisä ja vehreä yhteisön sydän”, kannanotossa lausutaan.

Töitä ei aloiteta ennen keskustelutilaisuutta

Turun yliopiston palvelujohtaja Päivi Mikkola kertoo, että perjantain tilaisuus on järjestetty nimenomaisesti keskustelua varten.

”Keskusteluissa tulee aina erilaisia asioita ja näkökulmia esille, sen pohjalta voidaan tehdä jatkotarkastelua.”

Mikkolan mukaan paikalla on niin Turun yliopiston johtoa, kestävän kehityksen asiantuntijoita kuin SYK:n väkeä, jotta ”oikeasti kuunnellaan ja keskustellaan siitä asiasta ja kestävästä kehityksestä.”

Mikkola kuitenkin toteaa, ettei päätöksen muuttaminen ole suoranaisesti yliopiston käsissä, vaan se perustuu kaavamääräyksiin ja rakennuslupaan.

”Aurum on SYK:n hanke, ja Åbo Akademi on siinä suurempi vuokralainen kuin mitä yliopisto. Se on aika monitahoinen juttu, me emme voi yliopistona yksipuolisesti todeta, että parkkipaikkaa ei toteutettaisi suunnitellusti.”

SYK:n johtaja Aki Havia ei ota kantaa hankkeeseen tehtäviin mahdollisiin muutoksiin.

”En osaa nyt sanoa, että miten voitaisiin mahdollisesti muuttaa suunnitelmaa.”

Havian mukaan parkkipaikkojen tekemättä jättäminen vaarantaisi koko hankkeen.

”Paikat joudutaan joka tapauksessa johonkin tekemään. Siltä se tilanne nyt tällä hetkellä ainakin näyttää.”

Parkkipaikkojen käyttö kasvaa talvea kohti

Julkisessa keskustelussa on ihmetelty yliopiston jo olemassa olevan paikoitustilan silmämääräisesti matalaa käyttöastetta.

Yliopiston tilasuunnitteluassistentti Ari Nurminen kommentoi, ettei yliopiston paikoitusalueilla ole käytössä reaaliaikaista käyttäjämäärien seurantaa.

”Se [järjestelmä] olisi ollut niin hintava, että sitten emme olisi enää tuossa 18 euron kuukausihinnassa.”

Pysäköintioikeus maksaa käyttäjälle juuri tuon 18 euroa kuukaudessa. Nurmisen mukaan yliopisto ei halua rahastaa pysäköintioikeuksilla.

”Ennemmin teemme niin, että pysäköintioikeutta jäädään jonottamaan, kuin niin, että maksettaisiin ja sitten auton kanssa kierrellessä huomaa, ettei paikkaa löydy ollenkaan.”

Nurmisen mukaan yliopiston kolmen pysäköintioikeusalueen käyttäjämääristä esiintyy aina silloin tällöin keskustelua.

Hän kertoo, että Alakampuksen ja Yliopistonmäen paikoitusalueille myydään tällä hetkellä pysäköintioikeuksia 40 % ”ylibuukkauksella” suhteessa olemassa olevaan kapasiteettiin.

Hämeenkadun itäpuolisella pysäköintioikeusalueella on puolestaan käytössä 60 % ylibuukkaus. Siitä huolimatta jonotusaika oikeuden saamiseksi alueelle on Nurmisen mukaan ”räjähtänyt käsiin” eli noin 9–11 kuukauteen.

”Ajatuksena on, että kun oikeus on lunastettuna, niin sieltä löytyy jostain sitten paikka. Yllättävän vähäisellä käytöllä ne parkkipaikat siihen [ylibuukkaus]prosenttiin nähden ainakin tällä hetkellä taas ovat.”

Nurmisen mukaan parkkipaikkojen käyttö kuitenkin kasvaa talvea kohti.

”Sen käyttöasteen näkee pahimmillaan sitten, kun loskakelit alkavat ja ei enää liikuta polkupyörillä.”

TYY haluaa luoda kampuskehityksen ohjausryhmän

Turun yliopiston ylioppilaskunta totesi maanantain kannanotossaan selväsanaisesti, että ei halua suunnitelmaa toteutettavan.

Samalla TYY huomautti, että yliopisto käytännössä tukee rahallisesti niitä yliopistoyhteisön jäseniä, jotka liikkuvat autolla – parkkipaikka maksaa 18 euroa kuukaudessa, eli alle euron päivässä.

”Fölin kuukausikortti on aikuiselle viisikymppiä, olisiko aika alkaa tukea kestäviä tapoja kulkea matkat yliopistolle?”

TYY pitää kannanotossaan suurimpana ongelmana parkkipaikan vaikutuksia kampusviihtyvyyteen.

”Vehreät alueet lisäävät tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Kampusta tulee kehittää ihmisten, ei yksityisautojen ehdoilla.”

TYY ehdottaakin, että Turun yliopistoon tulee perustaa kampuskehityksen ohjausryhmä, ”jotta kampusta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti ja kestävällä tavalla”.

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Sini Saarinen kommentoi Tylkkärille, että jos paikoitustilaa tarvitaan, pitäisi sille ”hakea joku muu paikka, kuin keskeltä kampusta”.

Kannanotto on edustajiston hyväksymän TYYn linjapaperin mukainen. Siinä todetaan, että kampusalueen liikennettä tulee kehittää kevyen liikenteen ehdoilla.

Kaavaa voi muuttaa, jos tahtotilaa löytyy

Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun alan erikoistutkija Sari Puustinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ei näe estettä päätöksen muuttamiselle.

”Niin kauan kun parkkipaikkaa ei ole alettu rakentaa, päätöksen muuttaminen on täysin mahdollista, jos tahtotilaa löytyy.”

Puustinen toimii myös Turun yliopiston kestävän kehityksen koulutusohjelman koordinaattorina.

Hänen mukaansa yliopiston ja SYK:n olisi yleisellä tasolla hyvä käydä sosiaalisen kestävyyden nimissä neuvotteluja opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa mahdollisimman avoimesti ja usein.

Hän pitää tyypillisenä, että ihmiset, asukkaat tai muuten osalliset saavat tiedon hankkeesta vasta siinä vaiheessa, kun sitä aletaan toteuttaa eli asia konkretisoituu.

”Silloin siihen reagoidaan voimakkaasti.”

Puustinen huomauttaa, että fossiilisia polttoaineita käyttävät autot ovat paitsi ympäristön myös ihmisten kannalta haitallisia. Ne vaativat intensiivistä maankäyttöä ja kallista infrastruktuuria, ja sen lisäksi happamoivat meriä, saastuttavat hengitysilmaa, aiheuttavat melua ja levittävät renkaista irtoavaa mikromuovia luontoon.

“Yleisesti vastakkain ovat yksittäisten yksilöiden liikkumisen helppous ja mukavuus ja koko yhteisön terveyden ja ympäristön tilan heikentäminen,” hän sanoo.

Turun yliopiston kampuksella Puustinen pitää mahdollisena ratkaisuna keskitettyä parkkihallia.

”Parin sadan metrin kävely työpaikalle ei voi olla haitallista kenellekään. Erikseen tietysti liikuntarajoitteisten pysäköintipaikat, jotka voivat olla rakennusten sisäänkäyntien lähistöllä.”

Puustinen pitää kannustimia kestävään liikkumiseen, kuten Fölin kuukausikorttia, hyvänä ideana. Samalla pysäköinnin todelliset kustannukset tulisi hänen mukaansa saattaa käyttäjien maksettaviksi.

”Yliopiston pysäköintimaksuja voisi korottaa reippaasti. Tällä hetkellä se on 18 euroa kuussa, joka on lähinnä muodollinen. Missä kaupunkikeskustassa saat parkkeerata alle euron päivähinnalla?”

Lue lisää

Metsikkö keskellä kampusta lanataan parkkipaikoiksi – yliopistolaiset kummastelevat Turun yliopiston ilmastotavoitteita: ”Sanotaan toista ja tehdään toista.”

Tylkkäri uutisoi aiemmin Educariumin ja Calonian väliin rakennettavasta uudesta pysäköintialueesta. Intranetissä tieto on herätti poikkeuksellisen vireää keskustelua. (6/2019)

Kaupungin sydän ei ole parkki­ruuduissa, halleissa ja rampeissa – Se on meissä

Ihmisten kaupunki tarvitsee tilaa hengittää: vähemmän pakokaasua ja liikenteen melua, enemmän raiteita ja kävelykatuja. Sydän kulkee jaloilla. (4/2019)

Ydinkeskustan parkkiporkkana on ristiriidassa kaupungin pitkän tähtäimen liikennetavoitteiden kanssa

Turun kaupunginhallitus päätti vapauttaa ydinkeskustan parkkimaksuista joulukuun 2018 ajaksi. Pitkän tähtäimen tavoite hillitä yksityisautoilua keskustassa ei näy kaupungin päätöksenteossa. (2018)