Turusta Helsinkiin ja takaisin 30 min välein. OnniBus.
Kampus
16.12.2016

Kuormittava kurssi? Pelillistäminen voi auttaa

Teksti:
Anita Hartikainen
Kuvat:
Nella Keski-Oja & Pixabay
  • Kun luentoa varten valmistautuu verkossa, voi kysymyksiin vastata ilman esiintymispaineita. Samalla opettaja saa välittömästi tietoa siitä, mitkä asiat ryhmä on ymmärtänyt, ja ongelmat tunnistetaan varhain.

Opintojen onnistunut pelillistäminen tuo sitoutuneita opiskelijoita, vähemmän pudokkaita ja lisää opintopisteitä.

Informaatioteknologian oppiaineessa hyödynnetään pelillisyyttä, verkko- ja vertaisoppimista mainioin tuloksin.

”Informaatioteknologian opiskelijat tekevät nyt ensimmäisenä vuonna 10 opintopistettä enemmän kuin viisi vuotta sitten”, kertoo Mikko-Jussi Laakso, joka vetää opetuksen tietotekniikkaa kehittävää ViLLE-tiimiä.

Ahkerasti opetustaan kehittää myös fysiikan oppiaine – pakon edessä.

”Usein luonnontieteet eivät ole ykköshakukohde, joten opiskelijat halutaan sitouttaa opintoihin mahdollisimman hyvin”, lehtori Teemu Hynninen sanoo.

Digitaalisuus täydentää perinteisiä luentoja ja tenttejä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fysiikan opiskelija valmistautuu luentoa varten ja testaa opitun ymmärtämistä verkossa ViLLE-oppimisjärjestelmässä.

Netissä kurssilainen voi vastata kysymyksiin ilman esiintymispainetta. Samalla opettaja saa välittömästi tietoa siitä, mitkä asiat ryhmä on ymmärtänyt. Ongelmat tunnistetaan varhain, ja se vähentää pudokkaiden määrää.

Lisää motivaatiota

Fysiikan oppinaineessa luennot eivät ole pakollisia. Läsnäolosta ja suorituksista ViLLE-tilille kilahtaa pisteitä ja mitaleja. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, kurssista saa hyväksytyn arvosanan.

”Opintojen etenemistä on helppo seurata. Töitä tulee tehtyä koko kurssin ajan”, fysiikkaa opiskeleva Tino Seilonen kiittelee.

Opiskelijat työskentelevät digitalisoiduilla kursseilla tuntimääräisesti paljon enemmän kuin perinteisillä kursseilla. Lähes puolet suorittaa kurssin hyväksytysti jo ennen tenttiä. Pelkillä ViLLE-pisteillä saa kuitenkin melko huonon arvosanan, jota voi halutessaan korottaa tentissä.

”Tentti on vain yksi osa arviointia. Eihän siinä opi, jos lukee aikaisempana iltana ja arvosana perustuu onnistumiseen tentissä”, fysiikkaa opiskeleva Miia Hurskainen sanoo.

Miia Hurskaisen ja Tino Seilosen mukaan yhden digijärjestelmän osaaminen auttaa oppimaan seuraavan.

Opiskelijat romuttavat myytin luonnontieteilijöiden sisäänrakennetuista tietotekniikkataidoista. Perusopintojen kursseilla opastetaan ohjelmien käyttöön, ja vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia.

”Kaikki joutuvat opettelemaan opetusteknologian käyttämistä. Kukaan ei oleta, että osaisit käyttää tietoteknisiä työkaluja opintojen alussa”, Hurskainen kertoo.

”Mitä enemmän käyttää mitä tahansa järjestelmää, sitä helpommin kaikki uudet ovat lähestyttävissä”, Tino Seilonen lisää.

Uudista harkiten

Fysiikan lehtori Teemu Hynninen uskoo, että kaikissa perusopinnoissa voi hyödyntää digitalisaatiota. Koko kurssia ei kannata uudistaa heti vaan kokeilla vähitellen, mitkä menetelmät toimivat omassa opetuksessa.

”Opiskelijat odottavat tuttuja luentoja, jotka eivät vaadi kuulijalta mitään. Jos tehdään jotakin muuta, voi syntyä muutosvastarintaa”, Hynninen sanoo.

Digitalisaatio ei olekaan itseisarvo vaan väline. Opiskelijat ovat valmiita kokeilemaan uutta menetelmää, jos sen hyödyllisyys perustellaan.

Tärkeintä on määritellä kurssien oppimistavoitteet ja miten ne saavutetaan. Silloin opiskelijalla on tarkka käsitys kurssin etenemisestä, ja välitavoitteiden tekeminen on helppoa.

”Ei kannata miettiä vempaimia vaan oppimista. Monilla kursseilla on liikaa toissijaista asiaa. Opiskelija ei hahmota, mikä on ydinasiaa”, Hynninen kertoo.

Perustaidot kuntoon

Työympäristöt teknologisoituvat ja työyhteisöissä viestitään yhä enemmän sähköisesti. Tietotekniikan hallitseminen on tärkeää alasta riippumatta.

”Työuran alussa kommunikointi-, esitys- ja raportointitaidot ovat tärkeimpiä”, ViLLE-tiimin Mikko-Jussi Laakso luettelee.

Syksyisin informaatioteknologian laitoksella tehdään fukseille testi. Siinä opiskelijoita pyydetään luomaan dokumentti ja lisäämään siihen teksti, pylväsdiagrammi, sivunumerot, sisällysluettelo sekä kansilehti.

Kourallinen sadasta läpäisee testin.

 

Huoli opettajien taidoista

ViLLE-tiimin sisällöntuottajana työskentelevä Säde Kankare on huolissaan opettajien tietoteknisistä taidoista. Kankare tietää, mistä puhuu, sillä hänellä on aineenopettajakoulutus.

”Koulutuksessa käydään läpi iPadin sovelluksia, jotka vanhentuvat nopeasti. Tärkeämpää olisi miettiä, minkälaista pedagogista ajattelua teknologian opetuskäytössä tarvitaan.”

Nykyisellään yliopiston henkilökunnan tietoteknisiä valmiuksia ei tunnisteta riittävästi. Sopivat ohjaajat eivät siis välttämättä hoida sopivia opetustehtäviä. Samaan aikaan opetusteknologia kehittyy hurjaa vauhtia.

Vaikeuksia tuottaa sekin, ettei opetuksen kehittämistä lasketa kaikkialla työajaksi, vaan palkka maksetaan opetustuntien perusteella.