Kampus
05.10.2021

Kuva-albumi | Tätä olemme seuranneet jo 90 vuotta: ylioppilaiden elämää. Tiivistimme kohta 100-vuotiaan ylioppilaskunnan vaiheet neljään kuvateokseen.

Teksti:
Reeti Jalasmäki & Teemu Perhiö
Kuvat:
Juha Laurila, Teemu Perhiö & Anni Savolainen
  • Pölyisiä muistoesineitä TYYn kellarikomerossa.

TYY täyttää tänä lukuvuonna 100, Turun ylioppilaslehti täytti tänä vuonna 90. Kummatkin opiskelijan asialla, eilen ja tänään. 

Tiivistimme Turun yliopiston ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden elämää neljään kuvateokseen.

Lue myös: 90-vuotias Turun ylioppilaslehti luotiin tyytymättömyydestä Helsinki-keskeisyyteen – isänmaallisen lehden tarkoitus oli ”ylioppilaskuntaa kokoava”

________

TYYn puheenjohtaja Aliisa Wahlsten, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola sekä TYYn edustajiston varapuheenjohtaja Noel Niskanen Turku-salissa Ylioppilastalo A:ssa. Samassa salissa kokoontuu TYYn edustajisto kuukausittain; korona-aikana etänä. Edustajisto aloitti toimintansa 1957.

TYYn puheenjohtaja Aliisa Wahlsten, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola sekä TYYn edustajiston varapuheenjohtaja Noel Niskanen Ylioppilastalon Turku-salissa, jossa edustajistokin kokoontuu. Taustalla ylioppilaskunnan kunniajäsenten muotokuvia, joissa kaksi rehtoria: vasemmassa reunassa A. H. Virkkunen (1924), oikeassa reunassa Keijo Virtanen (2012). Virtanen oli aina opiskelijoiden tavoitettavissa. Hän piti opiskelijoita yhdenvertaisena osana yliopistoyhteisöä sekä varmisti yliopistolain uudistuksen yhteydessä, että TYYlle tärkeät asiat saatiin säilytettyä jatkossakin. Turussa ylioppilaskunta onkin yhä poikkeuksellisen vahvasti mukana yliopiston valmistelutyössä.
________

Voima, ja vastavoima

Turun yliopiston ylioppilaskunta eli TYY syntyi 18. 7. 1922 rehtori A.H. Virkkusen aloitteesta. Hän ehdotti perustettavan ylioppilaitten ”korporaation”, ”jota vailla yliopisto on ehdottomasti epätäydellinen”; se vaikuttaisi ylioppilasnuorison henkiseen kehitykseen ja tieteellisen vakaumuksen omaksumiseen. Vielä tänä päivänä rehtori vahvistaa ylioppilas­kunnan säännöt.

Yhteistyö on leimannut ylioppilaskunnan ja yliopiston suhdetta viime vuodet. Eri mieltä on oltu esimerkiksi yhteisön osallistamisesta tiedekuntaratkaisuihin. Korona-ajan yhteistyötä on tehty hyvässä hengessä, vaikka TYYn on pitänyt toistaa itseään, jotta viesti opiskelijoiden korona-ahdistuksesta menisi perille.

Koronan takia yliopisto on ollut ristitulessa: se on joutunut tasapainottelemaan maineensa, henkilöstön turvallisuuden, viranomaisten määräysten ja opiskelijoiden jaksamisongelmien kanssa. Johdolta on toki löytynyt ymmärrystä opiskelijoiden huolille – ja myös toivoa luovia linjauksia, mutta niiden jalkauttaminen tiedekuntiin on vaihdellut.

Kirkasotsaiset lausunnot, kuten että kaikkiin opiskelijoihin oltaisiin syksyllä henkilökohtaisesti yhteydessä tai että kaikille tarjottaisiin keväällä kontaktiopetusta, ovat lopulta jääneet tahtotiloiksi, kun tiedekunnat eivät ole toteuttaneet niitä tasavertaisesti. Johto on toisaalta painottanut tiedekuntien omaa toimijuutta tilanteessa.
 

Yliopistolla on itsehallinto. Sillä pyritään takaamaan tieteen vapaus. Itsehallinto ei kuitenkaan ole täydellistä, eikä se ole koskaan tarkoittanut koko yliopistoyhteisön yhdenvertaisuutta. Päätöksenteossa on kolmikanta: professoreilla, henkilökunnalla ja opiskelijoilla on omat edustajansa. Professorit ovat suhteessa kuitenkin yliedustettuina. Heitä on yliopistolla 300, opiskelijoita 20 000.

Myös ylioppilaskunnalla on ­itsehallinto. Sillä on vaaleilla valittu edustajisto, kuin Suomen eduskunta, ja hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Ylioppilaskunta on itse asiassa demokraattisempi kuin johtajakeskeinen yliopisto. 

Lain mukaan ylioppilaskunta tukee yliopistoa sen tehtävissä. Se nimittää opiskelijaedustajia yliopiston päättäviin elimiin, tekee lausuntoja ja osallistuu yliopistoyhteisöä koskevien asioiden valmistelutyöhön. Rehtoraattia tavataan lounailla ja heidän kanssaan esiinnytään maskit päällä Instagram-videoilla. 

Teksti ja kuva: Teemu Perhiö

________

Kasvatustieteiden opiskelija, TYYn ex-hallituslainen Mari van den Berg ja oikeustieteen opiskelija, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kopo Camilla Saarinen mittailemassa TYYn vanhoja tiluksia Sairashuoneenkatu 1:ssä, jossa toimii nykyään päiväkoti. Tänä päivänä uusi ylioppilastalo on epärealistinen haave. On kannattavampaa toimia vuokratiloissa, kuten Q-talossa, vaikka tappiollisestikin.

Kasvatustieteiden opiskelija, TYYn ex-hallituslainen Mari van den Berg ja oikeustieteen opiskelija, Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n kopo Camilla Saarinen mittailemassa TYYn vanhoja tiluksia Sairashuoneenkatu 1:ssä, jossa toimii nykyään päiväkoti. Tänä päivänä uusi ylioppilastalo on epärealistinen haave. On kannattavampaa toimia vuokratiloissa, kuten Q-talossa, vaikka tappiollisestikin.
________

Omaan kotiin

Ylioppilaat ovat aina kärvistelleet tilaongelmien kanssa. Nykypäivänä se on Q-talo, josta TYY vuokraa tappiollisesti tiloja järjestöille, tai ylioppilasteatteri, joka joutuu muuttamaan perinteikkäästä rakennuksesta grynderin vuokrankorotuksen takia.

Tilaongelmat alkoivat heti ylioppilaskunnan perustamisesta. Yliopiston silloisesta päärakennuksesta, Phoenixistä, osoitetut kaksi huonetta eivät riittäneet alkuunkaan.

Ensimmäisenä muutettiin Linnankatu 16:een. Tiloissa oli maksullinen ruokailu ja virvokkeita. Jäsenistön kasvaessa huoneisto kävi ahtaaksi. Uudet tilat avattiin syyskuussa 1929 Sairashuoneenkatu 1:stä, Turun kaupungin omistamasta puutalosta. Ylioppilaslehden 30.11.1930 Turun numerossa huoneistoa kehuttiin: 

Ihastuksemme kasvoi täällä sitä mukaa, kun Mimmi ehti aukoa huoneiden ovia. Suuria, valoisia saleja, komea kanslia, valtava keittiö ja monilukuisia pikkukomeroita. Ryijyjä, mattoja, tauluja – hillittyjä ja sieviä, joka taholla. Tämä on ruokasali, tämä seurusteluhuone, edelleen naistenhuone, tanssisali, kokoushuone, vilpittömän klubi ja niin päin pois. Tilaa on kuin hämäläisessä talonpoikaistalossa. 

Sijainti oli lopulta liian syrjäinen kampukseen nähden. Tiloissa viihdyttiin pari vuotta.
 

Haaveissa siinsi oma ylioppilastalo, pääkaupungin esikuvan mukainen. Sen rakentaminen oli ollut esillä ylioppilaskunnan alkuvuosista lähtien. Varoja päätettiin alkaa kerätä jo 20-luvulla. 

Hanke kaatui 1930-luvulla tonttiongelmiin ja taloussotkuihin. Toinen maailmansota siirsi talohaavetta vielä lisää, aloittamaan päästiin vasta vuonna 1948. Valmista tuli 1957. 

Ylioppilastalon symbolinen painoarvo oli dosentti Panu Savolaisen mukaan huomattava. Hän on yksi TYYn tulevan satavuotishistoriateoksen kirjoittajista. 

Ylioppilaskunnan arjessa tärkeintä oli tilojen käytännöllinen puoli, mutta julkisessa sanassa ja eritoten rehtorien puheenvuoroissa painotettiin ylioppilastalon merkitystä suomenkielisen yliopiston ylioppilaskunnan maamerkkinä

Teksti: Teemu Perhiö, Kuva: Anni Savolainen.

________

Universtas Oy:n toimitusjohtaja Toni Eklund, Unica Oy:n toimitusjohtaja Krista Vanhala ja TYYn taloustoimikunnan puheenjohtaja Lauri Toivola Holiday Club Caribian kylpylässä. Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) oli ajaa konkurssiin suureellinen kongressikeskushanke. Pelastajaksi ilmaantui Turun kaupunki, joka sai säätiöstä määräysvallan. Myöhemmin kaupunki myi rakennuksen hotellikäyttöön Rantasipille. Nyt siinä toimii Caribia.

Universtas Oy:n toimitusjohtaja Toni Eklund, Unica Oy:n toimitusjohtaja Krista Vanhala ja TYYn taloustoimikunnan puheenjohtaja Lauri Toivola Holiday Club Caribian kylpylässä. Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) oli ajaa konkurssiin suureellinen kongressikeskushanke. Pelastajaksi ilmaantui Turun kaupunki, joka sai säätiöstä määräysvallan. Myöhemmin kaupunki myi rakennuksen hotellikäyttöön Rantasipille. Nyt siinä toimii Caribia.
________

Boring is good

”Boring is good”. Tällä lauseella TYYn taloustoimikunnan puheenjohtaja Lauri Toivola kuvailee ylioppilaskunnan nyky­päivän talousstrategiaa. Se on täysin vastakohtainen TYYn villille ja riskien täyteiselle historialle.

Ylioppilastalot olivat TYYlle jättimäinen hanke, kun ne rakennutettiin 50-luvulla. Kun TYY 1966 perusti Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS), se siirsi ylioppilastalot säätiön alkupääomaksi.

TYSin suuri projekti oli kongressikeskus Ikituurin rakennuttaminen 70-luvulla. Kallis rakennus ei kuitenkaan ollut niin tuottoisa kuin etukäteen oli arvioitu. Se ajoi TYSin talousongelmiin. TYY ei pystynyt TYSiä pelastamaan, minkä takia pelastajaksi löytyi Turun kaupunki. Se kuitenkin myöhemmin vaati rahoituksensa vastineeksi päätäntävaltaa TYSin päätäntäelimissä, eikä TYSillä ollut mahdollisuutta taloustilanteensa takia kieltäytyä.

Toinen epäonninen hanke oli konkurssiin mennyt ravintola Iskeri. Se sijaitsi nykyisen Assarin ullakon tiloissa.
 

Tyy jäi 80-luvulla nuolemaan haavojaan, ja keskittyi järjestötoimintaan laittaen liiketoiminnan hetkeksi sivuun.

Universtas Oy perustettiin 1990, jolloin ylioppilaskunta lähti uudelleen aloittamaan ravintolatoimintaa. Toiminta ammattimaistui, kun vuonna 2000 syntyi Unica Oy, johon valikoitui kumppaniksi Fazer. 

Nykypäivänä liiketoiminta on pääasiassa hajautettua sijoitustoimintaa. Jos mukaan ei lasketa Unicaa ja asuin- ja liikehuoneistoyhtiötä, sijoitusten arvo on velkoineen noin 10 miljoonaa euroa.

Haasteita on asettanut korona, joka näkyy erityisesti ravintolatoiminnassa. Pahimmillaan jopa 80 % Unican työntekijöistä on ollut lomautettuna, jotkut pisimmillään koko puolitoistavuotisen koronakauden ajan. 

Universtaan toimitusjohtajan Toni Eklundin mukaan TYYn toiminta on kuitenkin vakaalla pohjalla ja etenee pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Taloustoiminnan pitkäaikaisena suunnitelmana on saavuttaa sijoitustoiminnalla taloudellinen riippumattomuus jäsenmaksuista vuoteen 2035 mennessä.

Teksti: Reeti Jalasmäki, Kuva: Juha Laurila

________

Lääketieteen opiskelija Tatu Han kotonaan tekemässä ajalle tyypillisiä etäopintoja elokuussa 2021.

Lääketieteen opiskelija Tatu Han kotonaan tekemässä ajalle tyypillisiä etäopintoja elokuussa 2021.
________

Elämää varten

Tatu Han, 25, opiskelee kotonaan mieluiten makuuhuoneessa. Siellä on nojatuoli ja työpöytä. Fyysisiä kirjoja opintoihin sisältyy vain vähän, suurin osa materiaaleista on netissä.

Lääketieteen opinnoissa alkaa kuudes vuosi. Ala on innostava, mutta potilastyön lisäksi myös muunlaiset työnkuvat ovat alkaneet kiinnostaa. Siksi Han aloitti tänä syksynä tuotantotalouden opinnot Tampereella. Tulevaisuudessa kiinnostaisi työ esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tehostamisen parissa. 

Monelle Han voi olla tuttu Turun yliopiston Instagram-tililtä. Viime lukuvuotena hän jakoi siellä opiskelijan arkeaan ”utu-lähettiläänä” ja vastasi alasta kiinnostuneiden lukiolaisten kysymyksiin. Yliopisto maksaa vuoden kestävästä sometuksesta nimellisen palkkion.

Lähettiläänä toimimisesta jäi erityisesti mieleen se, kuinka eksoottisena hänen omasta mielestään tylsä opiskelijaelämä koettiin. 

Korona-aikana monen opiskelijan arki on ollut neljän seinän sisällä istumista. Lääkiksessä on onneksi ollut pakollista lähiopetusta. Han on päässyt tapaamaan joitakin kurssilaisia pienryhmissä, mutta etäluennot ovat selkeästi vähentäneet sosiaalisten kontaktien määrää. 

”Tämä on ehdottomasti vaikuttanut henkiseen jaksamiseen ja opiskelumotivaatioon. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu, mikäli opiskelu on siirtynyt kokonaisuudessaan etäopiskeluksi.”
 

Kun Turun yliopisto perustettiin 1920, opiskelijoita oli 87 kappaletta ja tiedekuntia kaksi: humanistinen ja luonnontieteellinen. Lääketieteellinen perustettiin vuonna 1943. Opiskelijamäärät lähtivät nousuun kunnolla vasta 50-luvulla. Vuonna 2020 perustutkintoa suoritti 14 491 opiskelijaa, kaikki tutkinnot ja opinnot mukaan lukien 20 768. 

Teksti ja kuva: Teemu Perhiö

________
 

Lue lisää

Torpedoinnista dokaukseen: kun radikaali opiskelijaliike muuntui säyseäksi yliopistodemokratian ylläpitäjäksi

Vuonna 1970 yliopiston ja opiskelijoiden yhteistyö oli kriisissä. (2/2020)

Epäsopua, junttausta, yllätysesityksiä – TYYn edaattorit puivat menneitä kausia, mutta kehuvat ylioppilaskunnan muuttuneen yhtenäisemmäksi

Piknik-eväistä voimansa saava edustajisto päättää 14 000 opiskelijajäsenen asioista – aika pienistä, mutta lopulta myös aika tärkeistä. (6/2019)

Essee: Haukuton kampus – ylioppilaskuntien vahtikoirat ovat pulassa, kun opiskelijoita ajatellaan vain asiakkaina

Wilhelmiina Palonen pohti esseessään vuonna 2019 sitä, mitä ylioppilaskunnat lehdiltään haluavat. (6/2019)