Kampus
27.08.2015

Lain harmaalla vyöhykkeellä

Teksti:
Tuomas Dahlström
Kuvat:
Lauri Hannus

Ensikertalaiskiintiöt otetaan käyttöön Turun yliopistossa keväällä 2016.  Ensikertalaisille varattujen paikkojen osuudeksi tulee jopa 70–80 prosenttia. Jatkossa ensimmäistä kertaa hakeva saattaa päästä sisään eri pisterajoilla kuin hakija, jolla on jo opiskelupaikka tai tutkinto.

”Kiintiöillä yritetään pidentää työuria nopeuttamalla korkeakouluihin siirtymistä. Näin edellinen hallitus perusteli ensikertalaisten suosimisen”, kertoo TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidénin mukaan perustuslakivaliokunta on hyväksynyt kiintiöt käytäntönä tietyin rajoituksin. ”Oleellista on se, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua
kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien asema”, Hidén kertoo.

Ei ole olemassa mitään tarkkaa rajaa siitä, milloin ero hakijoiden välillä on kohtuuton. Hidénin mukaan voidaan puhua positiivisesta erityiskohtelusta, sillä hakijat asetetaan eri kategorioihin, vaikka lähtökohtaisesti kaikki voisivat olla samalla viivalla.

Hidénin mukaan kiintiöt voitaisiin nähdä toimiviksi pelkistetyissä tilanteissa, joissa toinen hakija on lukiosta juuri valmistunut nuori ja toinen taas korkeakoulutettu ja työkokemusta omaava hakija. ”Kuitenkin opiskelijoita on kirjava joukko eivätkä tilanteet ole aina näin kärjistettyjä, esimerkiksi jotkut ovat valinneet väärin ja haluavat vaihtaa alaa”, toteaa Hidén.

Aina kiintiöt eivät välttämättä aja tarkoitustaan. Jos kiintiöt johtavat suuriin eroihin toteutuneissa pisterajoissa, niin professorin mukaan se voi pakottaa yliopistoja laskemaan kiintiöiden suuruuksia, sillä muuten ei-ensikertalaisilla olisi kohtuuttomasti huonommat mahdollisuudet tulla valituksi. Kiintiöiden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta.

”Hakijoiden suuntautumista ja käyttäytymistä olisi syytä tutkia tarkemmin. Tässä yliopistojen ja ylioppilaskuntien tulisi olla aloitteellisia, myös Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) voisi tarttua asiaan”, Kajander ehdottaa.

Vuonna 2012 hammaslääketieteelliseen valituista 80 % oli ei-ensikertalaisia, kun taas vuonna 2014 valituista vain 16 % oli ei-ensikertalaisia. Kiintiöitä koskeva hallituksen esitys annettiin vuonna 2012. Sama ilmiö on nähtävissä myös muissa suosituissa oppiaineissa. Jatkossa lääketieteellisessä tiedekunnassa paikkoja on ei-ensikertalaisille enintään 35 prosenttia. Päättäjien puheet siitä, että kiintiöillä vakiinnutetaan vallitseva tilanne, pitää paikkansa, mutta nykyinen tilanne poikkeaa ajasta ennen lakialoitetta.

Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion opinto-ohjaaja Virpi Lierin mukaan opiskelijoiden hakutrendissä on tapahtunut selkeä muutos. ”Ennen nuoret suunnittelivat varavaihtoehtoja, mutta nyt he ovat olleet epävarmoja siitä, kannattaako varapaikkaa vastaanottaa, kun tulevista kiintiöistä ei ole ollut tarkkaa tietoa.” Muutokset näkyvät myös tilastoissa, sillä esimerkiksi kemian laitokseen hakeneiden määrä oli tänä vuonna pudonnut 40 prosenttia. Koko matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta menetti yli 1200 hakijaa. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että ennen lääketieteelliseen tähdänneet opiskelivat välivuoden aikana tiedekunnassa esimerkiksi fysiikkaa tai kemiaa.

Lieri ymmärtää kiintiöiden taustalla olevan ajatuksen, mutta näkee sen käytännön kannalta ongelmallisena: ”Nuoret eivät aina 19-vuotiaana tiedä mitä haluavat. Heillä pitäisi olla oikeus muuttaa mieltään ilman huolta kiintiöistä.”

Uusi järjestelmä mahdollistaa vaihtamisen toiseen koulutusohjelmaan, mutta asettaa hakijoita eri asemaan. Kiintiöiden käyttöönotto ei kannusta varasuunnitelmien tekemiseen. Se myös rankaisee opiskelijaa erehtymisestä koulutusohjelman valinnassa.

Ingressiä muokattu 8.9.2015 kello 16:11. Alkuperäisen ingressin mukaan ensikertalaisilla ja muilla hakijoilla on eri pisterajat. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä kaikissa tapauksissa.