Kampus
25.11.2021

Läksiäishaastattelu: Tyyn yhteishengen rakentaja lähti yliopiston leipiin – Satu Nurmi löysi aina aikaa kansainvälisten opiskelijoiden huolille ja murheille

Teksti & Kuvat:
Teemu Perhiö
  • Satu Nurmi TYYn toimistolla paikallisten työntekijöiden keskuudessa jo tehtävästään irtisanouduttuaan.

Seitsemän ja puoli vuotta on pitkä aika niinkin turbulentissa työympäristössä kuin ylioppilaskunta.

Kun Satu Nurmi aloitti työssään TYYn kansainvälisten asioiden asiantuntijana 2014, hänellä oli oma työhuone ja lankapuhelin. Nyt työntekijät ovat kännyköineen avokonttorissa.

”TYYn Instagram on yhtä vanha kuin mitä itse ehdin olla TYYssä”, Nurmi sanoo Zoom-miitissä.

Hän irtisanoutui tehtävästään syyskuussa. Tie vei Turun yliopistoon kansainvälisten asioiden suunnittelijaksi.

Entisten työkavereiden mukaan Nurmi oli toimiston yhteishengen kohottaja, joka muisti aina järjestää kisaveikkaukset jalkapallokisojen ja euroviisujen aikaan tai kurpitsan kaiverrusta Halloweeninä. Ja kun hän innostui jostain (mitä tapahtui usein), hän työskenteli täysillä ja tosissaan.

Monen puheista saa käsityksen, että TYYn yhteisön rakentajana Nurmi oli korvaamaton.

Satu on ihana ihminen ja tosi, tosi hyvä työssään. Sellainen ihminen, jonka toivoisi mille tahansa työpaikalle työkaverikseen, josta on aina iloa eikä oikeastaan koskaan ongelmia. Jonka kanssa ei ole raskasta silloinkaan, kun töissä on raskasta.

Satoi tai paistoi, niin aina voi luottaa siihen, että paremmin siitä selvisi, kun Satu oli mukana.
 

Ennen TYYssä aloittamista Nurmi oli toiminut puheenjohtajana Turun yliopiston Erasmus Student Networkin hallituksessa. TYY ei ollut silloin vielä kovin tuttu, vaikka hän olikin toiminut avustajana TYYn starttipakettivarastossa ja tunsi silloisia kv-asiantuntijoita.

Nurmi opiskeli Kauppakorkeakoulussa ja viimeisteli graduaan. Työpaikkailmoituksen hän näki sattumalta. Moni tuttu kertoi jälkikäteen ajatelleen, että paikka sopisi hänelle – vaikka eivät olleet siitä vinkanneetkaan.

KV-asiantuntijan paikka on siitä erityislaatuinen, että Turun yliopisto maksaa palkasta puolet. Monella muulla ylioppilaskunnalla ei ole erillistä kv-asiantuntijaa, vaan sektorin asiat ovat jonkin toisen asiantuntijan työpöydällä.

Kaikki TYYn asiantuntijat tekevät yhteistyötä vuosittain vaihtuvan hallituksen kanssa. Nurmen työparina on aina ollut kv- ja kehitysyhteistyövastaava; joinain vuosina vastuut on jaettu, joten työparejakin on ollut kaksi.

Yhteensä heitä on ollut 13 kappaletta, joista kolme kansainvälisiä opiskelijoita.

”Se tuskin olisi ollut mahdollista ilman TYYn viestinnän kehittämistä niin, että olemme voineet houkutella ei-suomenkielisiä mukaan toimintaan.”

Nurmen aikana onkin panostettu kaksikieliseen viestintään: suomen lisäksi on siis viestitty myös englanniksi.

”Siihen ei kuitenkaan ole juuri kiinnitetty huomiota, että ihmisiä tulee eri kulttuureista. Sitä voisi huomioida paremmin.”

Entiset työkaverit kertovat, että Nurmi onnistui käytännönläheisesti tuomaan TYYn toimintaan mukaan myös ei-suomenkielisiä opiskelijoita, ja malttoi aina vastata heidän lukuisiin kysymyksiinsä hyväntuulisesti ja perusteellisesti.

She always takes into account international students, supports and tries to help them integrate into the Finnish student community better.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Satu Nurmi työpisteellään.
Ville Ritola (vas.) ja Satu Nurmi työpisteillään TYYn toimistolla. Nurmellä se on entinen.

Tällä hetkellä Nurmi jatkokouluttautuu monikulttuurisuuden asiantuntijaksi.

”Teen lopputyöni TYYlle. Siitä TYY voi mahdollisesti saada vinkkejä, miten KV-opiskelijat voisi paremmin ottaa huomioon.”

Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen mukaan TYYn toimintaan on joka tapauksessa haastavaa jo ajallisista syistä. Vaikka kaikki tehtäisiin kaksikielisesti, edustajistonkin kausi on kaksivuotinen.

Se tarkoittaa että kansainvälisen opiskelijan tulisi tietää heti opintojensa alussa haluavansa ryhtyä edaattoriksi – eikä hän sittenkään välttämättä ehtisi toimia koko kautta loppuun.

”Vaikka kuinka ajatellaan, että KV-opiskelijat eivät löydä järjestöjä ja toisin päin, niin he ovat lopulta kovin lyhyen aikaa täällä.”

Painetta opintojen nopeaan suorittamiseen aiheuttavat myös lukukausimaksut EU/ETA-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille; aikaa ”ylimääräiselle harrastelulle” ei juuri jää.

”Aika kovan työn takana on myös ylipäänsä saada ne opiskelijat Suomeen ja sitoutumaan opinto-ohjelmaan. Ei se [lukukausimaksu-uudistus] ainakaan ole helpottanut asioita.”
 

Onko jotain yleisiä harhaluuloja kansainvälisistä opiskelijoista? Sellaisia, joista ei ole päässyt oikomallakaan eroon?

”On muitakin kv-opiskelijoita kuin vaihto-opiskelijat, on kandi-, maisteri- ja tohtoritason kv-opiskelijoita.”

Toinen harhaluulo johon törmää usein, on että kv-opiskelijat saisivat opintotukea.

”Eivät saa, he elävät omien säästöjensä ja työnteon varassa.”

Nurmi ei myöskään pidä siitä, että eri kulttuureista ihmisiä kohdattaessa kysytään ensin, mistä on kotoisin.

”Voisiko ensin antaa ihmiselle mahdollisuuden olla jotain muutakin kuin kulttuurinsa edustaja. Voi olla muitakin yhdistäviä asioita.”

Hän kaipaisi myös mahdollisuutta kv-opiskelijoille suomen käyttöön, jotta sitä voisi oppia – eikä heti vaihdettaisi englannin kieleen.

Nurmi on tyytyväinen siihen, että media on viime aikoina nostanut aktiivisemmin esille ulkomaalaistausten työllistymisvaikeuksia ja työpaikkojen tiukkoja kielivaatimuksia.

”Maahanmuuttajien jälkipolvetkin ovat saaneet enemmän ääntä kuuluviin. Ne, jotka tekevät kv-asioiden parissa töitä, ovat tienneet nämä asiat vuosia. Hyvä että ne kiinnostavat jo laajemminkin, ei tarvitse itse pitää niin paljon ääntä.”
 

Kursivoidut kohdat tekstissä ovat lainauksia Satun entisiltä työkavereilta TYYstä.

Uudeksi kansainvälisten asioiden asiantuntijaksi on valittu 17.11. Vilma Virtanen.

Oikaisu 26.11. klo 10.00. Nurmi irtisanoutui syyskuussa, ei lokakuussa, ja hallituspareja on ollut 13, ei 11.
 

Lue lisää

”What I felt was different here is that everything is a recommendation and not a fixed rule” – Exchange student Anja Steger has enjoyed her stay at University of Turku despite covid-19

The unusual autumn has not prevented the new exchange students from socialising. (6/2020)

Kommentti: Vaihtareiden huoleton käytös perustellusti turhauttaa – suurin osa opiskelijoista on noudattanut rajoituksia parhaansa mukaan

Alkuvuoden tartuntarypäs vaihto-opiskelijoiden keskuudessa sai Turun yliopiston tekemään hätäratkaisun: koko kampus kiinni.(2/2021)

Exchange students will be excluded from the Finnish Student Health Service

The student healthcare system in Finland underwent changes from the beginning of 2021. (3/2020)